Kevytjäätelöiden jäljillä – testissä kesäherkkujen kevyemmät serkut

Suomalaiset ovat vertaansa vailla, mitä tulee jäätelön syöntiin. Keventäjäkään tuskin haluaa viettää kesäänsä nollalinjalla. Kevytjäätelöt ovat yksi tapa pysyä kohtuudessa, mutta ovatko ne mistään kotoisin?

Suomalaisten jäätelönsyönti on oikeastaan aika uskomaton ilmiö. Jäätelöhullu kansa nuolee tötteröitä vuodessa 14 litran edestä (henkeä kohti), mikä on eniten koko Euroopassa. Sen vielä ymmärtää, että harvat helteet pehmittävät pään ja saavat jonottamaan kioskeille viilentävän herkun himossa, mutta suomalaiset pitävät kiinni tuutista myös paukkupakkasilla. Keventäjälle jäätelö voi muodostua ongelmaksi, jos talvisin jäätelö on jälkiruoka ja kesäisin jokapäiväinen itsestäänselvyys.

Peruskermajäätelö sisältää noin 200 kcal/100g. Salakavalaa energialisää tuovat muun muassa suklaa, pähkinät, mantelit, toffee ja erilaiset kastikkeet. Rasvaa peruskermajäätelössä on noin 12 g, josta lähes kaikki on tyydyttynyttä.

Yleisestä kuvitelmasta poiketen myös kasvirasvajäätelössä on saman tai lähes saman verran kaloreita kuin kermajäätelössä. Kaiken lisäksi kasvirasvajäätelöiden valmistusaineena käytetään pääasiassa tyydyttyneitä rasvoja (ja transrasvoja), joten terveellisempänä vaihtoehtona kasvirasvajäätelöä ei voi pitää.

Verrattain uusi jäätelöinnovaatio, maitojäätelö sen sijaan on keventäjälle kannatettava vaihtoehto. Sen pääraaka-aine on nimensä mukaisesti maito, joka on kermaa vähärasvaisempaa.

Yleisestikin kannattaa muistaa, että vaikka jäätelöissä on sokeria, jäätelön sisältämä rasva on kuitenkin ratkaisevampi tekijä energiapitoisuuksia mitattaessa.

Suomi on paitsi jäätelön, myös kevyttuotteiden luvattu maa. Siksi olisikin loogista, että pakastearkut pursuisivat erilaisia light-liitteisiä jäätelöitä.

Asetin tavoitteekseni testata jäätelöt, joissa on ”kevyt”-merkintä sekä kaikki sellaiset jäätelöt, joissa on alle 150 kcal/100g, poislukien mehujäät ja sorbetit.

Ostopaikaksi valitsin ison supermarketin, joten oletin palaavani kotiin painavan kylmäkassin kanssa. Toisin kävi. Sormet sinisenä vertailin pakkauksien tuoteselosteita, ja turhautuminen kävi lähellä. Löysin tasan 2 jäätelöä, joissa oli merkintä ”kevyt”: toinen oli tiiliskivipakkaus vaniljajäätelöä ja toinen oli vadelmajäätelöpikari. Tämän lisäksi löysin em. kesän uutuuksia, maitojäätelöitä, muutamassa eri maussa.

Pingviini Vanilija Kevyt, 1 l

Kevytjäätelön nimellä markkinoitu, vähälaktoosinen vaniljajäätelö sisältää sekä rasvatonta maitoa että kermaa. Ilmeisesti maitoa ei ole tarpeeksi, jotta sitä voisi kutsua maitojäätelöksi tai sitten valinta on valmistajalta tahallinen.

• 138 kcal/100 g
• rasvaa 4,2 g

Arvio: Rakenne on selkeästi kermajäätelöä ”köykäisempi”. Aidon vaniljan mausta saa vain haaveilla. Tämä jäätelö maistuu ja tuntuu kevytversiolta, joten en lämpene sille. Tämä toimisi kenties jäätelöannoksessa, jossa on kermavaahtoa, kastiketta, kookoshiutaleita, strösseleitä ja marenkimuruja. Liioittelemattakin on selvä, että tämä kevytjäätelö pelastuisi vain ei niin kevyillä lisukkeilla, jolloin lopputulos on sama kuin höyläisi kevytjuustoa viisi viipaletta yhden täysrasvaisen viipaleen sijaan.

Pingviini Arkijäätelö appelsiinimaito, 1 l

Maitojäätelöuutuus sisältää sekä vaniljamaitojäätelöä että appelsiininmakuista maitojäätelöä.

• 137 kcal/100 g
• rasvaa 4,2 g

Arvio: Appelsiinin maku tuo jäätelöön raikkautta ja sopii maitojäätelöön hyvin.  Muuten rakenne on hyvin samankaltainen kuin kevyt-vaniljajäätelössä, ja molempia vaivaavat samankaltaiset ongelmat.

Ingman Sokeroimaton Vanilija-vadelmapikari

Vähälaktoosista vadelmanmakuista jäätelöä ja vadelmakastiketta.

• 159 kcal/100g  (yhdessä pikarissa 94 kcal)
• rasvaa 0,3 g

Arvio: Vadelmapikari on valmistettu rasvattomaan maitoon ja makeutettu stevialla. Makeutta siinä ei juurikaan ole, ja rakenne muistuttaa kahta muuta testattavaa. Joudun pistämään vadelmapikarin samaan kategoriaan kuin kaksi edellistä: suureksi herkuksi se ei taivu.

Tunnelmat testin jälkeen

Ensimmäisenä mieleeni nousi ajatus käyttöasteen päivittämisestä. Onko jäätelöä syötävä kesälläkään joka ikinen päivä, vaikka taivas vihmoisi vettä ja lämpömittari olisi hädin tuskin 20:n puolella? Jos jäätelöä on pakko tavan vuoksi saada usein, ehkä maitopohjaisista jäätelöistä (ja mehujäistä ja sorbeteista) olisi ratkaisuksi. Itse valitsisin koska tahansa ihanan, (italialaisen), täysrasvaisen ja tarpeeksi makean jäätelöpallon harvemmin syötynä. Keventäjänkin jäätelöannos saa komeilla korkeana ja pursuta kermavaahtoa ja hilloa, jos jäätelö nähdään juhlaruokana jokaviikkoisen herkun sijaan.

Sorbetit ja mehujäät olisivat toki kasvattaneet testijoukon määrää, mutta koin niiden vertailemisen maitopohjaisiin jäätelöihin ”epäreiluksi.” Ja vaikka mehujäät ovat kermajäätelöitä selkeästi keveämpiä, niihinkin sisältyy pieni koukku: mehujää painaa enemmän kuin kermajäätelö, joten on syytä tarkistaa, mikä on todellinen energiamäärä puikkoa, 100 grammaa tai 100 ml:aa kohden.

Mielikuvat hämäävät helposti. Erilaiset tofujäätelöt ym:t ”vaihtoehtotuotteet” hahmottuvat monen mielessä erityisen terveellisinä, mutta terveellisyys ei ole aina sama asia kuin keveys. Vertailun vuoksi tutkasin muutaman tofujäätelön pakkausselosteet ja selvisi, että nämä soijajäätelöt sisälsivät yli 300 kcal/100 g, mikä on jo melkoinen määrä!

Kaikki keventäjälle sopivat jäätelöt eivät löydy pakastealtaista. Viime vuosien hitti, ulkomailla jo vuosikymmenien ajan mainetta niittänyt frozen youghurt, eli ”jogurttijäätelö” on raikas vaihtoehto kermajäätelölle. Frozen youghurttia myydään jäätelöpisteissä kautta maan ja se tarjotaan pehmytjäätelömäisessä muodossa. Maustamattomassa versiossa on noin 100 kcal/100 g. On kuitenkin hyvä muistaa, että frozen jogurtin ”jippo” ovat sen kanssa tarjottavat ihanat lisukkeet. Keventäjällä on tuhannen taalan paikka pitää herkku kevyenä valitsemalla lisukkeeksi esimerkiksi marjoja keksinmurujen ja kinuskikastikkeen sijaan.

Jäätelön mielijän ei tosin tarvitse lähteä kotoa minnekään. Kokeile Keventäjien ihanaa (mesiangervolla maustettua) jogurtti-kotijäätelöä. Siinä on 125 kcal/100g, ja rasvaa siitä on jogurtin verran, noin 4 grammaa.