Keventäjä kermojen viidakossa

Suomalaisten ruokakauppojen hyllyillä komeilee valtava valikoima erilaisia kermoja ja kasvirasvavalmisteita. Paljouden keskellä keventäjän voi olla vaikea valita parasta.

Perinteiset kermat

Kerma valmistetaan erottamalla rasva maidosta. Kermaksi voidaan kutsua tuotetta, joka sisältää maitorasvaa vähintään 10 % ja enimmillään lähes 40 %. Kermoista puhuttaessa monelta menevät puurot ja vellit sekaisin.

Kerma mielletään usein lähtökohtaisesti lihottavaksi, ja siksi keventäjä valitsee korkeintaan vähärasvaisen ruokakerman. Rasvan määrä on ruokakermoissa toki pienempi kuin esimerkiksi kuohukermassa, mutta sen laatu on samaa, pääosin tyydyttynyttä eläinrasvaa. Sama koskee ranskankermoja ja vispikermaa, myös niiden kevytversioita. Kevennetyssä vispikermassa ei esimerkiksi ole nimeksikään tyydyttymätöntä, pehmeää rasvaa, jota kuohukermassa on sentään vähän.

Kasvirasvasekoitteiden rasvan laatu on jo parempi. Tyydyttynyttä rasvaa suositellaan saatavan korkeintaan kolmannes päivittäisestä kokonaisrasvasta. Suurimmalla osalla suositus ylittyy reippaasti piilorasvan vuoksi, joten siksi kermahyllyllä on tuhannen taalan paikka tehdä korjaava ryhtiliike.

Kasvirasvavalmisteet

Keventäjän nappivalintoja ovat kasvirasvavalmisteet, sillä ne ovat kolesterolittomia. Kaurasta ja soijasta tehdyt maidottomat ruoanvalmistustuotteet sisältävät käytännössä pelkästään pehmeätä kasvirasvaa. Painonhallitsijan on syytä muistaa, että kova ja pehmeä rasva sisältävät yhtä paljon energiaa.  ”Kevytrasvaa” ei siis ole olemassakaan.

Ihminen tarvitsee kuitenkin rasvaa elintoimintoihinsa, eikä keventäjäkään voi sitä ruokavaliostaan täysin karsia. Yksi rasvahappojen tärkeimmistä tehtävistä on toimia solujen rakennusmateriaalina. Rasva huolehtii siitä, että ravinto ja energia liikkuvat oikealla tavalla solun eri osien välillä. Tarvitsemme myös rasvaa, jotta pystymme hyödyntämään rasvaliukoisia vitamiineja. Rasvaa kaivataan myös muihin elimistön hyvinvointia ylläpitäviin toimiin. Painotuksen on kuitenkin syytä olla pehmeillä rasvoilla.

Kumpi parempi?

Ruuanlaittovalmiste/-kerma vaikuttaa jonkin verran annoksen energiasisältöön ja rasvanlaatuun, joten valinnalla on väliä, varsinkin, jos tuotteita käyttää säännöllisesti. Jos neljän hengen perhe syö kastiketta, johon on lisätty 2 dl kermaa/valmistetta, valmisteiden välille saadaan suurimmillaan 140 kcal:n ero ruokailijaa kohden. Olettaen tietysti, ettei kaksi desilitraa ole sittenkin lähempänä kolmea tai neljää. Vanha viisaus kun pitää tässäkin kutinsa: jos kevyttuotteen kanssa lotraa enemmän kuin täysrasvaisen, voi energiaa kertyä pitkällä aikavälillä jopa enemmän. Joidenkin mielestä täysrasvaista riittää pienempi määrä kuin kevyempää versiota. Käyttöastekin kannattaa siis pitää kermahyllyllä mielessä.

Kokonaisuus ratkaisee

Myös muut päivittäiset valinnat vaikuttavat kermahyllyn ratkaisuihin. Jos leivälle sipaisee päivittäin voita ja käyttää muutenkin runsaasti tyydyttynyttä rasvaa, kermaa ei ainakaan kannata silloin enää ostoskoriinsa nostaa. Jos puolestaan suosii runsaasti kasviöljyjä, kalaa ja pähkinöitä ja pitää tyydyttyneen rasvan määrän muuten kurissa, kerman voi joskus valita hyvällä omallatunnolla.

Yksi erinomainen tapa ratkaista pulma sekä rasvan laadun että määrän suhteen on käyttää arkisin esimerkiksi tomaattipohjaisia kastikkeita ja säästää kermat juhlapäiviin. Monesti kerma on helppo keino saada pehmeä maku ruokaan, mutta kärsivällinen keventäjä saa yhtä hyvän lopputuloksen aikaan hauduttamalla esimerkiksi perinteistä bolognesekastiketta pitkään. Sen maku syvenee ajan kanssa, ja lopputuloksena on jumalainen pastakastike.

Toinen tapa saada pikantti, mutta täyteläinen maku kastikkeeseen on käyttää raaka-aineet nopeasti öljyssä pannulla. Esimerkki tällaisesta kastikkeesta on pasta Puttanesca, välimerellinen tomaattipasta, jossa tomaatit, anjovikset ja oliivit paistetaan nopeasti öljyssä pannulla ja höystetään runsaalla yrttisilpulla. Tämä Italian mamman ihanalta tuoksuva tomaattiherkku ei kermaa kaipaa!