Kiireisessä arjessa liikunnalle voi löytyä kunnolla aikaa vasta viikonloppuna. Tutkimusten perusteella tämä ei välttämättä vähennä liikunnan terveyshyötyjä.
Arjen menot täyttävät helposti päivät, jolloin lenkit ja muut harjoitukset siirtyvät lauantaille ja sunnuntaille.
Moni saattaakin pohtia, saako kahdesta aktiivisesta päivästä yhtä paljon hyötyä kuin tasaisesti pitkin viikkoa liikkumisesta.
Tutkimustulokset ovat lupaavia. Terveyden kannalta liikunnan kokonaismäärä saattaa olla tärkeämpää kuin se, kuinka monelle päivälle se jakautuu.
Olennaisinta on sykkeen nousu
Tällaista liikuntarytmiä kutsutaan tutkimuksissa viikonloppuliikkujan malliksi.
Sillä tarkoitetaan henkilöä, joka liikkuu vähintään 150 minuuttia kohtalaisella tai rasittavalla teholla viikossa ja kokoaa suuren osan liikunnastaan yhdelle tai kahdelle päivälle.
Nimestään huolimatta liikuntapäivien ei tarvitse osua viikonloppuun. Sama rytmi voi sopia esimerkiksi vuorotyöntekijälle, joka ehtii liikkua kunnolla vain kahtena vapaapäivänään.
Viikoittainen tavoite voi täyttyä esimerkiksi kahdella 75 minuutin reippaalla lenkillä. Olennaista on, että liikunta nostaa sykettä ja hengästyttää ainakin jonkin verran.
Liikunnalla yhteys 264 sairauteen
Circulation-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin lähes 90 000 ihmisen liikkumista ranteessa pidettävien aktiivisuusmittareiden avulla.
Sekä liikuntansa yhdelle tai kahdelle päivälle keskittäneillä että tasaisemmin viikon aikana liikkuneilla havaittiin pienempi riski sairastua lukuisiin sairauksiin verrattuna vähän liikkuviin.
Yhteys havaittiin peräti 264 sairaudessa. Erityisen selvä se oli sydämen ja aineenvaihdunnan terveyteen liittyvissä sairauksissa, kuten kohonneessa verenpaineessa, diabeteksessa, lihavuudessa ja uniapneassa.
Viikonloppuliikkujien ja tasaisesti pitkin viikkoa liikkuvien saamat hyödyt olivat pitkälti samankaltaisia.
Hyötyjä havaittiin myös aivojen terveydessä
Eikä tässä suinkaan kaikki.
Yli 75 000 ihmistä käsittäneessä tutkimuksessa viikonloppuun painottunut liikunta yhdistyi pienempään riskiin sairastua muun muassa aivoverenkiertohäiriöön, dementiaan, Parkinsonin tautiin, masennukseen ja ahdistuneisuushäiriöihin.
Tulokset olivat samansuuntaisia kuin tasaisesti viikon aikana liikkuneilla.
Myöskään eräässä 350 978 aikuisen seurantatutkimuksessa ryhmien kuolleisuudessa ei havaittu merkittävää eroa, kun liikunnan kokonaismäärä huomioitiin.
LUE MYÖS: Treenin pitäisi muuttua iän myötä – näin liikut oikein 20-, 40- ja 60-vuotiaana
Kyse on seurantatutkimuksista, joten ne eivät osoita suoraa syy-seuraussuhdetta. Tulokset ovat silti rohkaisevia niille, joiden arkeen päivittäinen harjoittelu ei sovi.
Totuttele pidempiin harjoituksiin vähitellen
Kun liikunta keskittyy harvoille päiville, yksittäisistä harjoituksista voi tulla pitkiä tai kuormittavia.
Määrää ja tehoa kannattaakin lisätä vähitellen, jotta lihakset, nivelet ja jänteet ehtivät sopeutua.
Viikonlopun liikunnat voi jakaa esimerkiksi niin, että lauantaina tekee 60–75 minuutin reippaan kävely- tai pyörälenkin ja sunnuntaina toisen kestävyysharjoituksen sekä lyhyen lihaskuntotreenin.
Jos pitkät harjoitukset eivät ole ennestään tuttuja, liikkeelle voi lähteä 30–45 minuutista ja pidentää harjoituksia vähitellen.
LUE MYÖS: Käveletkö tarpeeksi nopeasti? Tämä vauhti lasketaan reippaaksi liikunnaksi
Myös arjen lyhyet kävelyt ja taukoliikunta täydentävät kokonaisuutta.
Vatsa turpoaa iltaisin? Kokeile kahden raaka-aineen tehojuomaa
Tuntuuko vatsa iltaisin täydeltä ja turvonneelta? Tämä helposti valmistuva lämmin juoma helpottaa oloa. Juuri kun olisi aika rentoutua, vatsan turvottelu voi sotkea suunnitelmat. Ikävän oireen taustalla voivat olla esimerkiksi aterian koko, ummetus tai toiminnalliset vatsavaivat....
Milloin lounas kannattaa syödä? Tämä on paras aika verensokerin kannalta
Lounastauon ajoituksella on merkitystä sekä verensokerille että sille, kuinka suureksi nälkä ehtii kasvaa. Vielä yksi työtehtävä, sitten syömään. Kun aamupäivä täyttyy tekemisestä, lounas voi huomaamatta venyä pitkälle iltapäivään. Lopulta ruokapöytään tulee istuttua niin nälkäisenä, että...
Porkkanakeitto, joka pitää nälkää – lisää kattilaan tämä edullinen ainesosa
Tavallinen porkkanakeitto muuttuu ruokaisammaksi yhdellä edullisella lisäyksellä. Samalla keitosta tulee ihanan täyteläistä ilman kermaa. Porkkanasta syntyy helposti edullinen ja lämmittävä sosekeitto. Kun kattilaan lisää punaisia linssejä, keitosta saa hetkessä tavallista ruokaisamman ja täyttävämmän. Linssit tuovat...
