Elämäntapamuutos – kompastuskivet ja onnistumisen askeleet

Elämäntapoihin liittyvät rutiinit helpottavat meitä arjen hulinan keskellä toimiessaan isolta osin tietoisuuden ulkopuolella. Kun tutuilla tavoilla tarvitse rasittaa aivokapasiteettia, ne sujuvat mutkattomasti muun elämän ohessa. Voimme toimia niin sanotusti autopilotilla. Harmillisesti nämä tiedostamattomat elämäntavat voivat johtaa vuosien saatossa tiedostettaviin ja epätervetulleisiin lopputulemiin, kuten painon nousuun. Tällöin elämäntapamuutos voi olla tarpeen.

Uuden oppiminen vie aikaa

Elämäntapamuutokset vaativat sitkeyttä ja ennen kaikkea käytännön tekoja. Moni virkkookin, että ei se ole tiedosta kiinni! Tietoa terveellisyydestä meillä onkin yllin kyllin, mutta hankaluus piilee usein tiedon siirtämisessä oman arjen tekemiseen.

Elämäntapoja muuttaessa pitää paitsi pystyä tunnistamaan vanhoja huonosti toimivia tottumuksia, jotta niitä voi muuttaa, niin myös oppia kokonaan uusia tapoja tehdä. Lisäksi asioita pitäisi jaksaa tehdä niillä uusilla tavoilla niin kauan, että niistä tulee automaattisia tottumuksia eli rutiineja. Silloin ne eivät enää kuormita, tunnu hankalilta tai itselle vierailta.

Sopeutumisvaihe voi toki olla haastava. Se vaatii muistuttelua, totuttelua ja opettelua. Jos makkaraa on syönyt joka ilta viimeiset 5 vuotta, aamupala ei ole koskaan kuulunut päivärytmiin tai liikunnan sovittaminen kiireiseen elämään tuntuu hankalalta, niin uuteen tottumiselle on annettava aikaa. Mieli on kuin lihas: oppiminen vaatii lukuisia toistoja.

Mikä motivoi ja ylläpitää elämäntapamuutosta?

Kasviksia runsaasti syövä, päivittäin liikkuva ja tarpeeksi nukkuva tuskin peilaa jokaista tekoaan tiedostaen sen terveyttä edistäviä vaikutuksia pitkällä aikavälillä. Hän todennäköisesti yksinkertaisesti pitää kasviksista, kokee saavansa liikunnasta päivittäistä hyvää oloa tai riittävästä nukkumisesta tasaista jaksamista. Muutosten tulisikin tuntua mieluisilta jokapäiväisessä elämässä, lyhyelläkin aikavälillä.

Tämän vuoksi pelkän painon motivoiva vaikutus elämäntapojen muuttamisessa voi olla huono. Entä jos muutos ei näykään päivittäin, viikoittain tai edes kuukausittain painossa? Mitkä muut asiat viestivät, että hei oikeaan suuntaan ollaan menossa? Moni elämäntapojen muutos on terveyttä edistävä, vaikkei se heti ulkoisessa olemuksessa näkyisikään. Sokerin vähentäminen auttaa verensokerin hallinnassa, rasvan laatuasiat edistävät sydänterveyttä, riittävä juominen ehkäisee nuutumista ja päänsärkyjä, kuitupitoinen ruoka on suolistolle hyväksi…

Terveyttä edistävien tottumusten ei kuuluisi olla vaikeita tai epämieluisia. Niiden pitäisi loppujen lopuksi olla helppoja, automaattisia ja omaan arkeen sopivia. Rutiinit pitävät uusia tapoja yllä, vaikkei aina huvittaisikaan. Rutiininomaiset tottumukset pysyvät mukana myös stressaavissa tai kuormittavissa elämäntilanteissa eivätkä vaihdu lennosta takaisin entisiin tapoihin. Rehut otetaan lautaselle vaikkei niin tekisikään mieli, lähdetään ulos tarpomaan vaikka vähän väsyttäisikin ja ei syödä nälkäisenä makeaa, vaikka mielitekoa olisikin.

Epäsopivan tavan löytäminen ei ole epäonnistumista

Kaikki samat elämäntavat eivät silti sovi kaikille, ja siinäpä onkin toinen elämäntapamuutoksen haaste. Pitäisi jaksaa paitsi tehdä asioita pitkään ja hartaasti, niin myös kokeilla tehdä asioita eri tavalla niin kauan, että löytyy itselle uusi sopiva tapa tehdä. Onneksi konsteja on monia, ei ole vain yhtä tietä onnistumiseen.

Jos aamiainen ei mene alas niin entäs aamupäivän välipala? Jos tuoresalaatti ei maistu niin entäs lämmitetyt kasvikset? Jos juoksu tökkii niin mitenkäs ryhmäliikunta? Jos pelkkää vettä ei mene päivässä tarpeeksi niin auttaisiko kivennäisvesi? Jos vähähiilihydraattisella ruokavaliolla ei jaksa, auttaisiko hyvien hiilihydraattien lisääminen?

Monesti toimimattomat keinot kuitenkin saavat aikaan omaan tekemiseen kohdistuvia pettymyksen tunteita. ”Olinpa huono… En pystynyt tähänkään…” Entäpä jos itsesyytösten sijaan katsoisikin asiaa toisesta näkökulmasta? ”Tämä kokeilu ei nyt toiminut… Ei ollut minulle sopiva tapa tehdä…” Jos jokin dieetti tai liikuntaohjelma vuodesta toiseen menee plörinäksi, niin kannattaa rohkeasti kokeilla uutta lähestymistapaa. Vika ei ole aina tekijässä vaan tavassa tehdä.

Joskus muutokset voivat olla liian suuria tai omasta arjesta liian radikaalisti poikkeavia. Silloin tavoite on liian haastava toteuttaa. Jos kasviksia ei ole koskaan syönyt rutiinisti, ei ole välttämättä realistista tähdätä heti yli puoleen kiloon päivässä. Liikuntaakaan ei kannata aloittaa nollasta ”satasella seinään”, jos mielii kävellä seuraavina päivinäkin. Miten olisi alkuun omena päivässä tai ulkoilua pari kertaa viikossa? Liian suuret tavoitteet syövät itsetuntoa, kun niitä ei saavuteta. Uskalla siis uskoa tekemiseesi, mutta älä vaadi liikaa!

Muista siis!

• Aseta realistisia ja tarpeeksi helppoja tavoitteita elämäntapamuutoksessa. Lähde liikkeelle sellaisesta muutoksesta, jonka koet tärkeäksi tai mielekkääksi.
• Pohdi, mitkä asiat sinua motivoivat muuttamaan tottumuksia, sekä päivittäisellä tasolla että vuodesta toiseen.
• Vältä jumittumista toimimattomiin tai jatkuvasti hampaiden kiristystä aiheuttaviin tapoihin. Uskalla muuttaa suunnitelmaa ja kokeilla uutta. Naapurin Niilon dieetti ei välttämättä sovi koko naapurustolle!
• Ota käyttöön apuvälineitä, jotta tavoitteet muistuvat mieleen arjen kiireessäkin. Kirjaa selkeitä tavoitteita ylös, kerro läheisillesi suunnitelmistasi, käytä muistilappuja tai puhelimen hälytyksiä, kokeile älypuhelimen sovelluksia.
• Kannusta itseäsi ja havainnoi onnistumisia. Älä takerru vain mönkään menneisiin kokeiluihin!