Painonhallinta läpi elämänkaaren

Elämme ympäristössä, jossa useimmat meistä joutuvat pohtimaan painonhallintaa ja miettimään valintojaan vaaliakseen terveyttään. Arki liikuttaa meitä yhä vähemmän ja energiaa tulee helposti yli tarpeen. Lapsuudessa tehdään pohjatyötä aikuisuuden valinnoille. Vaikka aikuisena voi muuttaa tapojaan ja oppia uutta, lapsuudessa opitut tavat kuitenkin kantavat hyvin pitkälle.

Aktiivisuutta arkeen

Omassa lapsuudessani ei enää hiihdetty kouluun, mutta arjen leikit ja touhut liikuttivat mukavasti. Lisäksi harrastukset toivat aktiivisuutta. Nykyään lapsillekin on tehty liikuntasuositus, vähintään tunti reipasta ja rasittavaa liikuntaa päivässä. Tämä liikkumaan patistelu ei ole turhaa, sillä jo alakoululainen istuu kovin paljon.  Tietokoneet, telkkari ja pelit koukuttavat lapsia ja vaikka he harrastaisivat muutaman tai useammankin kerran viikossa, on se kuitenkin aika vähän, jos loppuaika istutaan. Lasten liikapaino on entistä yleisempää ja liikkumattomuuden lisäksi siihen vaikuttavat ruoka, uni ja lepo.

Aikuisena arki liikuttaa jopa vähemmän kuin lapsena. Aikaa liikuntaharrastuksillekin on rajallisesti. Mutta aikuisen arkeen olisi hyvä mahduttaa ainakin 30 minuuttia, mieluiten tunti, liikettä. Liikunta auttaa jaksamaan ja sille kannattaa raivata tilaa kalenterista. Perheenäkin voi liikkua ja toisaalta lasten harrastuksien aikana saattaa ehtiä lenkille lähimaastoon. Kun lapsi näkee, että vanhemmat liikkuvat, hän omaksuu aktiivista elämäntapaa. Yhdessä ulkoilu, retkeily ja touhuilu ovat ihan parasta liikettä.

Rytmi ja rehut

Aikuiset toimivat suunnan näyttäjinä lapsille. Arjen kiireessä syömiseen ja ruokailuun jää joskus liian vähän aikaa. Säännöllinen syöminen on lapsen ja aikuisen hyvän ravitsemuksen peruskivi. Siitä ei kannata luopua, vaan yrittää löytää aikaa ihan joka päivä ja kiireessäkin. Tässä auttaa suunnittelu. Koska arki on usein kiireistä, kannattaa miettiä vähintään edellisenä iltana, miten seuraavan päivän ruokailut sujuvat. Perheenä on tietenkin hyvä miettiä hiukan aiemmin, mitä syödään ja kuka käy kaupassa. Välipalat ja eväät ovat tärkeä osa suunnittelua. Useimmat meistä tarvitsevat välipaloja päivän aikana. Kassiin on hyvä pakata viisaita valintoja, jottei tarvitse kiireessä turvautua siihen, mitä eteen sattuu tulemaan. Kannattaa kuitenkin pitää päivässä selkeästi pääateriat -aamupala, lounas ja päivällinen – ja välttää näin jatkuvaa napostelua.

Toinen kulmakivi on kasvikset. Suositus, kuusi kourallista päivässä, toimii todella hyvin niin lapsilla kuin aikuisillakin. Kun jokaista ateriaa ryydittää kasviksilla, hedelmillä tai marjoilla, ruokavalio kevenee melko helposti. Samalla kun kasviksia tulee lisää, jotain energiapitoisempaa on helppo jättää vähemmälle. Kasviksia oppii syömään vain syömällä. Jos lapsena tottuu, että rehua on lautasella ja hedelmä on hyvä osa välipalaa, on näitä tottumuksia helpompi jatkaa myös aikuisena.

Herkkuja harkiten

Sokeri, leivonnaiset, makeiset, sipsit, pizzat ja muut selkeät herkut kuuluvat elämään, mutta terveellisessä ruokavaliossa eivät  jokapäiväiseen elämään.  Makea maistuu niin lapselle kuin aikuiselle ja jos tottuu jo pienestä pitäen makeaan ja suolaiseen päivittäin, on tavasta vaikea päästä eroon aikuisenakaan. Arjesta onkin hyvä karsia turha sokeri, valkoinen vilja ja ylenmääräinen rasva.  Herkkupäivä kerran pari viikossa tai pieni jälkiruoka päivittäin sopii useimman arkeen. Mutta päivittäinen runsas herkuttelu näkyy vyötäröllä, jaksamisessa ja ennen pitkään terveydessä. Vanhempien esimerkki on lapsille tässäkin tärkeä, pieni jälkiruoka aterian yhteydessä tai lauantain karkkipäivä on hyvä tapa ihan koko perheelle.

Arjen kevennys

Kannustan Keventäjiä miettimään koko perheen arkea ja sen mahdollisia muutostarpeita. On viisasta tehdä pieniä suunnanmuutoksia ajoissa ja vähitellen, ettei tarvitse sitten yrittää kääntää isoa laivaa kerralla. Muutokset ruokalautasella vaikuttavat arkeen, ja siksi on hyvä pohtia kokonaisuutta ja tehdä suunnitelma. Isommat lapset voi rekrytoida mukaan ja kuunnella, mitä ajatuksia heillä on. Ruuan suunnittelu ja valmistaminen yhdessä voi olla aidosti mukavaa tekemistä, eikä vain yhden ihmisen pakkopullaa. Kun koko perheen saa mukaan miettimään terveellisempiä valintoja, muutos on pysyvämpi, sillä vaikka yksi jo lipsuisi, muiden mukana olo nostaa taas mukaan.

Arki ja elämä muuttuvat matkan varrella ja tapoihin tulee väkisinkin päivityksiä. Elämäntilanteiden muutokset ovatkin aina mahdollisuus tai riski myös elämäntavoille. Miten terveellisiä valintoja tehdään uudessa parisuhteessa, erotilanteessa, kun lapset ovat pieniä tai kun he lentävät pesästä. Yksineläjän valinnat ovat toisenlaisia kuin suurperheessä, mutta myös muutto, uusi työpaikka tai harrastus sekoittaa pakkaa ja silloin on aina pohdittavat uudestaan, miten voi edistää omaa hyvinvointia juuri tässä elämäntilanteessa ja omassa arjessa. Pysyvän painonhallinnan kannalta tärkeitä valintoja on arvioitava juuri nykyisessä arjessa. Ei kannata odottaa, että tulisi aika, jolloin voisi keskittyä vain omaan hyvinvointiinsa, vaan miettiä miten voisi edistää omaa terveyttä ja painonhallintaa tässä ja nyt.