Keventäjän sokerittomat vaihtoehdot

Krista Kupariharju, ruokatoimittaja

Kuinka moni voi käsi sydämellä sanoa, että sokerimuisto viime kesältä on pienen limupullon juominen mökin kuistilla? Tai kenen joulun kohokohta on palanen maustekakkua? Tällaisia lauseita ei kuule enää kenenkään suusta. Kullatut sokerimuistot kuuluvat vuosikymmenten taakse – aikaan, jolloin sokerin syöminen oli tavatonta ja siten aina juhlaa. Nykyään olemme niin sokerin ympäröimiä, että sokeri kuuluu sekä juhlaan että arkisimpaan maanantaipäivään. Jatkuvasti suurempina ja suurempina annoksina.

Toiset ovat kyllästyneet sokerintahmaiseen elämään ja ryhtyneet karttamaan sokeria. Totaalisen sokerittomuuden hakeminen on paitsi vaikeaa, myös tarpeetonta, sillä jo esimerkiksi maitotuotteissa on aina noin 5 g/100g luontaista sokeria, eli laktoosia tai sen hajotuksesta syntyneitä sokereita. Ylimääräistä sokerinsaantia kannattaa silti välttää. Yksi tapa muiden joukossa on käyttää keinotekoisia makeutusaineita. Niihin ei tarvitse välttämättä kokonaan siirtyä, vaan niillä voi myös korvata osan sokerista.

Makeutusaineita joka lähtöön

Makeutusaineet voidaan jakaa energiaa sisältäviin ja sisältämättömiin. Energiaa sisältävät makeutusaineet voidaan jakaa edelleen sokereihin ja sokerialkoholeihin. Sokereita ovat valkoinen pöytäsokeri, eli sakkaroosi, fruktoosi, laktoosi, glukoosi ja maltoosi. Sokerialkoholeja ovat esimerkiksi mannitoli ja xylitoli. Poikkeuksen säännöstä tekee erytritoli, joka kuuluu sokerialkoholeihin, mutta jossa ei ole kuitenkaan kaloreita.

Energiattomat makeutusaineet voidaan puolestaan jakaa luonnollisiin ja synteettisiin. Luonnollisia ovat Stevia-rebaudiana -kasvista uutetut stevioglykosidit sekä taumatiini. Synteettisiä ovat muun muassa aspartaami, asesulfaami K ja sukraloosi sekä joukko vanhempia makeutusaineita. Poikkeuksen säännöstä tässä ryhmässä tekee neohesperidiini, joka on kasviperäinen, mutta kemiallisesti käsitelty ja luetaan siksi synteettisiin kuuluvaksi.

Makeutusaineiden makeus vaihtelee paljon, mutta käytetyimmät makeutusaineet; aspartaami ja asesulfaami K ovat noin 200 kertaa makeampia kuin tavallinen sokeri. Stevia on noin 300 kertaa ja sukraloosi jopa yli 500 kertaa sakkaroosia makeampaa.

Valesokeri ei käyttäydy kuin sokeri

Leivonnassa sokerin ainoa tarkoitus ei suinkaan ole makeuttaa. Pienikin määrä sokeria edistää hiivan toimintaa ja auttaa nostattamaan pullataikinan. Kakku- ja pikkuleipätaikinoissa sokeri tekee lopputuotteesta kevyen ja kuohkean, sillä pienet sokerikiteet sitovat taikinaa vaahdotettaessa tehokkaasti ilmaa. Sokerin ansiosta kakkutaikinalle jää myös enemmän aikaa kohota uunissa, sillä se hidastaa tärkkelyksen liisteröitymistä. Sokeri myös antaa leivonnaisille kauniin värin ruskettuessaan uunissa. Kaiken lisäksi sokeri pidentää leivonnaisen säilyvyyttä.

Markkinoilla myytävät keinotekoiset makeutusainejauheet (ja nesteet) ovat usein tarkkaan tuotekehiteltyjä yhdistelmiä eri makeutusaineista. Valmistajat kertovat auliisti, miten tuotteita tulee käyttää, mihin ne soveltuvat ja mihin eivät. Keinotekoisesti makeutettu taikina ei esimerkiksi kohoa yhtä voimakkaasti kuin sokerilla makeutettu. Massan vaahdotus vaatii myös usein selkeästi pidemmän ajan. Myös annosteluohjeet poikkeavat sokerin vastaavista. Pakkausselosteiden huolellinen lukeminen on siis tarpeen.

Monet keinotekoiset makeutusaineet ovat vailla tunnistettavaa ominaismakua. Poikkeuksen tekee stevia, jolla on selkeä lakritsimainen maku. Näin ollen se sopiikin parhaiten leivonnaisiin, joihin lakritsinkin voisi ajatella sopivan – esimerkiksi mausteisiin kakkuihin. Juomissa stevian maku on monesti hyvin läpitunkeva.

Ovatko kalorittomat ”sokerit” turvallisia?

Aina silloin tällöin herää kysymyksiä keinotekoisten makeutusaineiden turvallisuudesta. Asiantuntijat rientävät paikalle kertomaan, että keinotekoisesti makeutettuja virvoitusjuomia pitää ryystää litratolkulla päivässä ennen kuin suositusrajat paukkuvat. Kemiallisessa mielessä näin onkin. Esimerkiksi aspartaami hajoaa elimistössä muutenkin ravinnosta peräisin oleviksi, täysin turvallisiksi aineiksi, kuten aminohapoiksi ja metyyliryhmäksi. Keho pystyy käyttämään ne normaalisti, eli mistään myrkystä ei ole kyse.

Muutaman vuoden takaiset neurobiologiset tutkimukset antoivat kuitenkin viitettä, että makean syöminen saattaa kasvattaa yleistä ruokahalua ja johtaa ahmimiseen. Mielenkiintoisinta näissä tutkimuksissa oli, ettei elimistö erottanut, onko makea aitoa vai keinotekoista – mässäilyhalu kasvoi silti.

Yksi keinotekoisten makeutusaineiden ongelma on myös ns. valheellisen keveyden tunne. Esimerkiksi kakkuun kaloreita tulee sokerin lisäksi myös jauhoista ja rasvasta, joten ei ole mitenkään perusteltua syödä kaksin käsin sokerittomia leivonnaisia. Toiset saavat myös vatsavaivoja suurista määristä esimerkiksi sorbitolia.

Kohtuus ja oman kehon kuuntelu onkin tärkeää. Sen lisäksi, mitä syömme on vähintäänkin yhtä tärkeää milloin ja miten syömme. Kaikki se vaikuttaa sympaattiseen hermostoon, joka vaikuttaa puolestaan ruoan imeytymiseen. Ruoka-ajat ja niiden rauhoittaminen, kohtuulliset annoskoot sekä ruokailusta nauttiminen ovat tärkeitä asioita hyvinvoinnin kannalta. Järkevän syömisen sisälle mahtuu sekä sokeria että muita makeutusaineita.

Kokeile pikkujoulukauteen sopivia sokerittomia reseptejä:

Krista Kupariharju

Krista Kupariharju, ruokatoimittaja

Krista valmistui vuonna 2008 kotitalousopettajaksi Helsingin Yliopistosta. Hän aloitti freelance-toimittajan työt jo ennen valmistumistaan ja profiloitui opintojen ollessa loppusuoralla vahvasti ruokaan. Alan lehtiin kirjoittamisen lisäksi tärkeää työkokemusta antoi pesti Huomenta Suomen aamukokkina.

  • Kevyet herkut kypsyvät höyryssä – ruoan höyrytys on helppoa ja terveellistä

    Höyryssä valmistettu ruoka on terveellistä. Höyryttää voi paitsi kalaa ja kasviksia, jopa herkullisia jälkiruokia. Halvimmat höyrytysvälineet maksavat muutaman euron, joten höyrytys ei ole välineurheilua! Höyryttäminen on tunnetusti terveellinen tapa valmistaa ruokaa. Höyryssä lämpötila pysyy alle...
  • Raparperi on lahja laihduttajalle

    Muhkealehtistä raparperia puskee maasta heti alkukesästä. Keventäjän kannattaa kiskoa varret talteen, sillä niistä voi kokata monenlaista, sekä makeaa että suolaista kevytherkkua. Raparperi selviää jään ja roudan alla juurakkonsa avulla. Heti, kun maa alkaa sulaa, raparperi...
  • Keventäjän järkevät iltapalat

    Keventäjä taltuttaa iltaisen naposteluhimon vaihtamalla sipsit rapsakoihin kasviksiin ja suolaiseen dippiin ja karkit hedelmäpirtelöihin. Mikään ei myöskään estä iltapalaa olemasta lämmin ateria! Olet varmasti kuullut vanhan sanonnan, ettei iltakuuden jälkeen saisi syödä mitään. Syömisen kellonajoilla...

Lue lisää


Kirjoita haku ja paina Enteriä

Liity 125 000+ tilaajaamme

Liity 125 000+ tilaajaamme

Tilaa ilmainen uutiskirjeemme nyt ja saat 20% alennuksen keventäjien jäsenyydestä. Saat säännöllisesti sähköpostiisi asiantuntijatietoa, käytännön vinkkejä ja erikoistarjouksia. 

Kiitos, että tilasit Keventäjän kirjeen! Tarkista vielä sähköpostisi ja vahvista liittyminen.

Liity 125 000+ tilaajaamme

Liity 125 000+ tilaajaamme

Tilaa ilmainen uutiskirjeemme nyt ja saat 20% alennuksen keventäjien jäsenyydestä. Saat säännöllisesti sähköpostiisi asiantuntijatietoa, käytännön vinkkejä ja erikoistarjouksia. 

Kiitos, että tilasit Keventäjän kirjeen! Tarkista vielä sähköpostisi ja vahvista liittyminen.

Pin It on Pinterest