Ruoankäyttötutkimusten mukaan ruokavalion sokereista saadaan peräti yli 60 % ruokaan lisättyinä tai elintarvikkeiden luontaisesti sisältäminä sokereina. Sokerien aineenvaihduntavaikutuksia on paisuteltu useissa medioissa. Sokerien saannin kohtuullistaminen on mielekästä, mutta sokerihysteriaan ei silti ole tarvetta. Keskeistä sokerien runsaassa saannissa on, että sokeriyhdisteistä runsas ruokavalio on usein heikosti kylläisyyttä aikaansaava, energiatiheä ja samalla suojaravintoaineiden saanti voi jäädä vähäiseksi. Runsas sokerien saanti viittaa herkkujen kuten makeiden välipalojen ja korkeaenergisten juomien kohtuuttoman runsaaseen nauttimiseen.
Sokerien saannissa petrattavaa
Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosituksen mukaan sokerista tulisi saada enintään kymmenen prosenttia päivittäisestä energiansaannista. Liikaa sokeria kuluttavat lähinnä lapset, nuoret ja nuoret aikuiset. Tyypillisesti suomalaiset ovat syöneet sokeria suositusta hieman enemmän. Sokeriensaanti on toisinaan lähtenyt kasvuun välteltäessä rasvaa ja suosittaessa runsaasti kevyttuotteita. Prosenttilukuina annettuja suosituksia on kuitenkin usein pidetty vaikeina toteuttaa, sillä ruokailijoiden voi olla vaikea tulkita ja soveltaa prosenttilukuja omaan arkeensa.
”Viralliset ravitsemussuositukset ovat tavallisille ihmisille äärettömän hankalia, koska ne eivät kerro, mistä piilosokeri käytännössä tulee. Ne pitäisi avata ymmärrettävään muotoon”, toteaa Suomen sydänliiton ravitsemussuunnittelija Anu Joki.
Yhdysvaltain sydänliitto muutti sokerinsaantisuosituksensa ruokailijoille helpommin tulkittavaan muotoon. Sydänliitto suosittelee naisille enintään kuutta ja miehille yhdeksää teelusikallista lisättyä sokeria päivässä.
Monelle voi tulla yllätyksenä, että suosikkierikoiskahvi voi sisältää sokeria 12 sokeripalan verran, tai että päivittäinen sokerikiintiö lähes täyttyi hyppysellisestä marinointikastiketta.
Sokerisisällön ilmoittaminen vaihtelee
Haasteellista elintarvikkeiden sokerisisältöjen tulkinnassa on usein se, ettei läheskään kaikkien runsassokeristen elintarvikkeiden pakkausmerkinnöissä tuoda sokerisisältöä erityisesti esille. Tuoteselosteissa etenkin elintarvikkeiden luontainen sokeri jää usein mainitsematta. Esimerkiksi ravitsemusväittämällä “ei lisättyä sokeria” markkinoitu tuote saattaa sisältää runsaastikin luontaista sokeria. Tällöin puhutaan piilosokereista pahimmillaan.
Lisättyjen sokerien, tai sokeriyhdisteitä sisältävien ainesosien tulkinta ainesosalistasta voi joskus olla haastavaa. Sakkaroosin lisäksi ainesosalistoilla tavattuja sokereja ovat myös glukoosi, fruktoosi ja maltoosi. Sokeripitoisia ainesosia ovat esimerkiksi fruktoosiirappi, molassit ja hedelmämehukonsentraatit.
Myös luonnollisuusimagolla markkinoidut elintarvikkeet voivat olla haasteellisia, sillä luonnollisuusterminologiassa ei oteta kantaa tuotteen sokerisisältöön. Niinpä useat luonnollisempina vaihtoehtoina markkinoidut virvoitusjuomat, mehut ja makeiset voivat olla runsassokerisia.
Piilosokerien lähteet saattavat yllättää
Sokerien lisääminen sellaisenaan ruokiin on vähäisemmässä roolissa tarkasteltaessa sokerien saantia. Valtaosa, peräti yli 60 % nauttimistamme sokereista ja muista makeutusaineista saadaan piilosokerina kuluttajien suosimista elintarvikkeista. Tyypillisimpiä sokerien saantilähteitä ovat korkeaenergisiksi juomiksi tai herkuiksi määriteltävät tuotteet kuten virvoitusjuomat, tuoremehut, soseet, hedelmäsmoothiet, ja kasvisshotit, makeiset, jäätelö, kahvileivät ja osa aamiaisviljavalmisteista kuten muroista ja mysleistä. Sokereita voi saada paljon yllättävistäkin elintarvikkeista kuten leivistä, pitsoista, salaattikastikkeista ja säilykkeistä. Päivittäinen sokerikiintiö saattaa täyttyä huomaamatta myös tavanomaisista elintarvikkeista kuten juomalla noin kuusi kupillista sokerilla makeutettua kahvia, tai purkillisesta useimpia jogurtteja.
Rentoa laihdutusta myös sokerien osalta
On suositeltavaa kohtuullistaa sokerien nauttiminen, mutta sokerien täydellinen välttely on tarpeetonta ja käytännössä jopa mahdotonta. Oma sokerien saanti on hyvä tarkistaa. Yleistäen sokerit ovat lähinnä tyhjää energiaa, joka ei juurikaan aikaansaa painonhallintaa tukevaa kylläisyyttä. Varsinaista ravitsemuksellista hyötyä sokereista ei ole, muttei kohtuullistettuina määrinä juuri haittakaan. Kohtuullinen määrä sokereja mahtuu monipuoliseen ruokavalioon.
