Kannattaako lisävitamiineja syödä?

Vitamiinit ovat elimistöllemme elintärkeitä ravintoaineita. Niitä tarvitaan muun muassa aineenvaihduntaan, immuunipuolustukseen ja solujen uusiutumiseen. Mutta entä jos ruokavalio on monipuolinen – onko lisävitamiineista silti hyötyä vai jopa haittaa?

Ravinnosta saa paljon – mutta ei aina kaikkea

Suositusten mukaan terveellisen ja monipuolisen ruokavalion tulisi kattaa kaikki vitamiinien ja kivennäisaineiden tarpeet. Käytännössä moni kuitenkin elää kiireistä arkea, jolloin lautasmalli saattaa jäädä toiveeksi ja ateriarytmit epäsäännöllisiksi. Tässä tilanteessa lisäravinteet voivat olla hyvä turva erityisesti, jos ruokavalio on yksipuolinen tai sisältää vain vähän tuoreita kasviksia ja täysjyvätuotteita.

Esimerkiksi D-vitamiinia on vaikea saada tarpeeksi pelkästä ruoasta – erityisesti pimeinä kuukausina. Siksi sen käyttöä lisäravinteena suositellaan lähes kaikille suomalaisille syksystä kevääseen.

LUE MYÖS: Mikä on turvallinen määrä D-vitamiinia?

Ketkä hyötyvät eniten vitamiinilisistä?

Lisäravinteista voivat hyötyä erityisesti:

• Ikääntyneet: Iän myötä ravintoaineiden imeytyminen voi heikentyä. D-vitamiini, B12-vitamiini ja kalsium ovat erityisen tärkeitä ikäihmisille.

• Kasvissyöjät ja vegaanit: Eläinkunnan tuotteiden välttely voi johtaa B12-, D-vitamiinin ja raudan puutoksiin, ellei ravintoa täydentä lisäravinteilla tai täydennetyillä elintarvikkeilla.

• Raskaana olevat ja imettävät: Foolihappo, rauta ja D-vitamiini ovat usein tarpeellisia lisäravinteina.

• Runsaasti liikkuvat ja urheilijat: Erityisesti raudan ja magnesiumin tarve voi kasvaa.

• Tiukkaa dieettiä noudattavat: Energian saannin rajoittaminen voi johtaa ravintoainepuutoksiin.

Entä jos vitamiineja saa liikaa?

Vitamiinilisien käyttö kannattaa suhteuttaa tarpeeseen. Veden­liu­koiset vitamiinit, kuten C- ja B-ryhmän vitamiinit, poistuvat ylimääräisinä virtsan mukana. Rasva­liukoiset vitamiinit (A, D, E, K) sen sijaan voivat varastoitua elimistöön, ja niitä voi pitkäaikaisesti suurina annoksina käytettynä saada liikaa.

Erityisesti A-vitamiinin liikasaanti voi olla haitallista, samoin D-vitamiinin ylittyvä annostus voi aiheuttaa kalsiumin liikasaantia ja jopa munuaisvaivoja.

Fiksu käyttö – näin onnistut

• Tarkista tarpeesi: Mieti, onko ruokavaliosi tasapainossa. Apuna voi käyttää ravitsemusterapeuttia tai ravintopäiväkirjaa.

• Vältä päällekkäisyyksiä: Jos käytät monivitamiinia, tarkista, ettet saa samaa vitamiinia vielä erikseen toisesta purkista.

• Muista säännöllisyys: Esimerkiksi D-vitamiini toimii parhaiten, kun sitä otetaan päivittäin, ei satunnaisesti.

• Luota suosituksiin: Esimerkiksi THL:n suosittelema D-vitamiinin päiväannos aikuiselle on 10 mikrogrammaa talvikaudella – monille sopiva määrä ilman lääkärin ohjeita.

Yhteenveto: turva vai turhake?

Lisävitamiinit voivat olla hyödyllinen lisä, mutta eivät korvaus huonosta ruokavaliosta. Jos syöt monipuolisesti, liikut säännöllisesti ja vietät aikaa ulkona, voi olla ettet tarvitse kuin D-vitamiinilisää talvella. Mutta jos elintavat heittelevät tai kuulut riskiryhmiin, harkiten valitut lisäravinteet voivat auttaa pitämään hyvinvoinnin tukipilarit kunnossa.

LUE MYÖS: D-vitamiinin vajaus yhteydessä muistin heikkenemiseen

Muista:

Terveyttä edistävät valinnat alkavat lautaselta – vitamiinipurkki voi täydentää, mutta ei yksin pelasta.

LUE MYÖS: Kasvaako tämä vitamiinipommi teidän takapihalla?

Lähde: Terveyskirjasto: Vitamiinit