Joulun aika on oiva hetki pysähtyä punnitsemaan mennyttä vuotta. Mikä meni putkeen? Minkälaisina hetkinä taas muistan tuskailleeni ja pohtineeni: ”Tähän on saatava muutos!”
Omalla kohdallani syksy oli työntäyteinen ja stressaavakin. Olenkin opetellut ensisijaisesti vetämään rajoja oman jaksamiseni suhteen – opetellut sanomaan ei. Tämä on asia, johon aion myös ensi vuonna panostaa: haluan oppia tuntemaan itseni paremmin ja kuuntelemaan herkemmällä korvalla sekä itseäni että läheisiäni.
Vuoden vaihtuessa voi nollata menneet 365 päivää ja toisaalta ottaa opiksi. Taakseen on hyvä jättää mahdolliset aiemmat epäonnistumiset ja takapakit. Voi jättää syyllistämättä ja soimaamatta itseään asioista, jotka kuuluvat menneeseen ja suunnata katse eteenpäin. Voi valaa itseensä uskoa ja motivaatiota – keskittyä hyvään.
Muutos lähtee ajatuksistamme ja uskomuksistamme. Ajatuksemme taas heijastuvat tunteisiimme ja siihen, miten pystyväisiä uskomme olevamme tavoitteemme saavuttamisessa. Ajatukset ja tunteet ovat tekojemme ja valintojemme taustalla. Jos jo lähtökohtaisesti ajattelemme, ettei ensi vuodesta sen parempi tule tai emme me taaskaan onnistu, alkaa tämä näkyä myös toiminnassamme ja valinnoissamme.
Muutosta ei tule, ellei siihen löydy intoa ja halua. Usein näitä löytyykin, mutta joskus jopa vähän liikaa. Karsitaan, vähennetään ja tehdään ehdottomia päätöksiä ja kieltoja. Into lopahtaa, jos ollaan liian ehdottomia ja kärsimättömiä. Usein palataan takaisin edellisen vuoden tapoihin, joihin kaivattiin muutosta – ja ollaan noidankehässä.
Onnistujat eivät ole uutena vuotenakaan ole luvanneet itselleen kuuta taivaalta tai muuttaa koko elämäänsä. He ovat tehneet päätöksiä, positiivisia sellaisia, jotka ovat kantaneet pidemmälle kuin tammikuun loppuun. Onnistujat ovat lähteneet liikkeelle pienin, mutta päättäväisin askelin.
Onnistujat ovat päättäneet käydä joka päivä pienellä kävelyllä, tehdä taukojumpan työpäivän lomassa tai kuoria aina iltapalalle leipien kylkeen porkkanan. Onnistujat ovat solmineet rauhan itsensä kanssa, ja itseinhon tai toivottomuuden sijaan päättäneet arvostaa itsestään ja hyvinvointiaan.
Onnistujat eivät ole kieltäneet ja karsineet, vaan lisänneet elämäänsä liikettä, lepohetkiä, läsnäoloa, unta, armollisuutta ja hyvää tekevää ruokaa. Onnistujat eivät ole lannistuneet ensimmäisten vastoinkäymisten alla, vaan todenneet tyynesti, että tästä jatketaan eteenpäin.
Minä aion puhua itselleni ensi vuonna kauniisti. Lupaan käyttää vähemmän sanaa ”pitäisi” ja pyrin näkemään enemmän sitä, ”mitä saan ja voin”.
Haluan toivottaa sinulle tyytyväisen täyteistä vuotta 2021.
Nouseeko sinunkin painosi iän myötä?
Nuorempana minun oli suhteellisen helppo ylläpitää ihannepainoa ja myös tarvittaessa pudottaa muutama kilo, mikäli siihen ilmeni tarvetta. Painoa ei tarvinnut tarkkailla jatkuvasti, päinvastoin. Tuntui, että sitä saattoi syödä melko vapaasti. Toisaalta, jos housut alkoivat kiristää...
Mitä voimme oppia teinitähdiltä?
Hymähdän vinosti, kun näen nuoren ja innokkaan sometähden tai julkkiksen julistavan, että ”Kaikki on mahdollista, kun vaan uskot ittees ja teet töitä unelmies eteen!” Hymähdyksessäni on lempeän hyväksyvää ymmärtämystä nuoruuden vimmalle ja naiiviudelle, mutta toisaalta...
Kesäksi kuntoon!
Minua on aina lähtökohtaisesti ärsyttänyt mediassa pyörivät ”Kesäksi kuntoon!” -kampanjat. Joka vuosi samat lupaukset ja toivon kipinän herättäminen, vasta talviturkeistaan kuoriutuvissa suomalaisissa. Tässäkö sitä pitäisi nyt innostua elämänmuutoksesta, kun pääsiäisen herkut siintävät ihan muutaman viikon...
