Muodostamme kuvaa itsestämme liikkujina koko ajan. Tähän vaikuttaa esimerkiksi aikaisemmat kokemuksemme, ympäristömme ja ystävämme. Se perusteella luokittelemme itsemme vähintään alitajuisesti joko keskivertoa aktiivisempiin tai vähemmän aktiivisiin. Jos uskot olevasi vähän aktiivinen, se voi hankaloittaa tulosten saamista, riippumatta siitä kuinka paljon liikut.
Ajatukset muuttuvat, treeni määrä ei muutu: paino alkaa tippua!
Hiljattain tutkittiin 84 fyysisen työn tekijää, jotka kokivat liikkuvansa keskivertoa vähemmän. Sitten tutkijat kertoivat heille, että heillä työn tuoma liike itse asiassa ylittää 30 minuutin päivittäisen liikunnan suosituksen.
Kuukauden kuluttua heidän paino oli pudonnut, he olivat polttaneet kehostaan rasvaa ja heidän verenpaineensa oli matalampi. Näin tapahtui, vaikka heidän liikunta ja liike ei lisääntynyt lainkaan. Pelkkä kohentunut näkemys omasta fyysisestä aktiivisuudesta näytti vaikuttavan positiivisesti.
Mistä ihmeestä on kyse?
Tutkijat päättivät selvittää asiaa hyvin kattavasti. He perehtyivät yli 61 000 ihmisen tietokantaan, jossa ihmiset muun muassa luokittelivat itsensä ikäistään keskimäärin aktiivisempiin, vähemmän aktiivisiin tai keskivertoaktiivisiksi. He havaitsivat, että negatiivinen näkemys omasta liikunta-aktiivisuudesta oli haitallista: Ryhmässä, joka uskoi liikkuvansa vähemmän kuin ikäisensä, oli 71% korkeampi ennen aikaisen kuoleman riski kuin ryhmässä, joka oli vuorenvarma siitä, että he liikkuivat ikäisiään enemmän. Kaikki tämä rriippumatta siitä, kuinka paljon he todellisuudessa liikkuivat.
Tutkijat päättelivät, että omasta liikunta-aktiivisuudesta stressaaminen on haitallista terveydelle esimerkiksi stressihormonien kautta. Voi myös olla, että aktiiviseksi itsensä kokevat tekevät kuin itsestään parempia terveysvalintoja päivittäin.
Kannattaako ryhtyä sohvaperunaksi ja uskotella itselleen asioita?
Ei toki. Varsinaisen liikkeen ja liikunnan terveyshyödyt on todistettu erittäin vakuuttavasti. Kannattaa mieluummin hyödyntää tämä tieto hyvänä lisänä. Vaikkapa näin.
Opettele havaitsemaan onnistumisesi liikunnassa. Jos vain jatkuvasti sätit itseäsi siitä, että treeni jäi väliin tai askelia tulee liian vähän, teet itsellesi hallaa. Kirjaa ylös kerrat, jolloin onnistuit ja keskity niihin. Omien onnistumisten havaitseminen on erittäin tärkeää, jotta itseluottamuksesi liikkujana kasvaa ja alat pitämään itseäsi liikkujana.
Mittaa armollisesti. Juttusilleni on tullut vuosien varrella kymmeniä ja kymmeniä ihmisiä, jotka valittavat, että he varmaankin liikkuvat vähän. Silti aktiivisuustaso on päivittäin 10 000 – 15 000 askelta ja kuntoliikuntatreeniä tulee lisäksi päivänä viikossa. Silloin kyseessä on jo erittäin kova aktiivisuustaso. Omalle tekemiselle siis voi sokeutua. Mittaamalla tiedät, missä mennään. Sen jälkeen voit laatia innostavia tavoitteita ja lähteä niitä kohti. Ja muista taputtaa itseäsi selkään aina kun saat onnistumisia. Ja hyväksy se, että epäonnistumisia ja heikompia viikkoja tulee välillä. Silloin viikko oli heikompi, sinä et olo luuseriliikkuja!
Lopeta muihin vertaaminen. Nimenomaan vertaaminen muihin näytti tutkimusten perusteella haitalliselta. Etene omaa tahtiasi ja tee asioita pikku hiljaa paremmin. Alat nähdä itsesi aktiivisena liikkujana, joka tekee asioita hyvällä fiiliksellä pikku hiljaa paremmin, sen sijaan että sättisit itseäsi kun et pysy naapurin triathlon-harrastajan tai toimiston himojumppaajan treenitahdissa!
Lisäksi voit ottaa viikkotehtäväksi tarkkailla omaa itsepuheluasi. Jos huomaat sättiväsi itseäsi, pysäytä tämä negatiivinen puhe tietoisesti ja korvaa se positiivisella, liikunnallisuuttasi korostavalla lauseella. Siihen voit ottaa mukaan jo kirjaamiasi onnistumisia!
Liikunnallista päivää ja hyviä harjoituksia!
Lähteet:
Zahrt ym. 2017. Perceived physical activity and mortality: Evidence from three nationally representative U.S. samples. Health psychology: 2017 Nov;36(11):1017-1025
Timo haikarainen, liikuntavalmentaja
Timo Haikarainen toimii päätyökseen personal training -valmentajana. Vuosien varrella Timo on tehnyt noin 15 000 personal training- ja kuntosaliohjausta. Liikuntavalmennuksen lisäksi hän toimii erilaisissa asiantuntija- ja koulutustehtävissä ja tekee media-alan töitä.
Repsahdus ei pilaa keventäjän joulua
Nyt eletään sitä aikaa, jolloin ruokapöydät alkava olla pullollaan erinäisiä herkkuja ja monille keventäjille sattuu joko lyhyitä tai jopa viikon parin mittaisia poikkeamia normaaliin suunnitelmaan. Nämä repsahdukset eivät kuitenkaan maata kaada. Vaikutukset ovat käytännössä aina...
Satsaa näihin lihaksiin: Ryhti kuntoon kuntosalilla yläselkää vahvistamalla
Yläselän lihakset kannattaa pitää kunnossa, sillä niillä on valtava osuus ryhtiin sekä hartiaseudun ja alaselän hyvinvointiin. Paranna ryhtiäsi ja vähennä selkäkipuja noudattamalla näitä helppoja ohjeita. Heikot lenkit kropassa ovat jokaisella yksilöllisiä. Silti tiettyjen lihasryhmien heikkous...
Kävely voi triplata kalorikulutuksen – helpot kikat saavat rasvan palamaan!
Kävely on keventäjälle oivallinen liikuntamuoto. Sitä voi tehdä missä vaan ja se on raajoille huomattavasti pehmeämpää kuin juoksu. Kävely on myös mainio energiakuluttaja. Keventäjien liikuntapäiväkirjan lajiosiosta löydät kävelyn ja voit katsoa tavallisen kävelyn energiankulutuksen kohdallasi....
