Normaali nälän tunne, väsymys kehossa, lepäämisen ja aktiivisuuden sopiva suhde, rentoutuminen, liikkumisen riemu, liikunnasta nauttiminen ja omalle kunnolle sopivalla tasolla liikkuminenkin ovat osa kehotietoisuutta. Tanssissa, joogassa, pilateksessa, jumpassa ja muissa kehoa kokonaisvaltaisesti liikuttavissa lajeissa kehotuntemus kehittyy. Vesijuoksu ja -kävely toimivat hyvin kehollisuustreeneissä, sillä vesi tuntuu jäsenissä, hyväilee ja hieroo, ja veden paine tuntuu raajoissa. Kehotietoisuusharjoituksia voisikin hyvin tehdä vedessä, kunhan keskittyy tuntemuksiin ja kehon kuulosteluun.
Keventäjän kannattaa tutustua kehoonsa
Keventämiseen liittyy toive kehon mittojen ja raamien muutoksesta. Tyytymättömyys omaan kehoon voi kuitenkin jopa vaikeuttaa keventämistä. Tunnesyöminen voi jatkua, jos kehoa ei kanna tietoisena sen hyvistä puolista ja vahvuuksista. Keventämisen onnistumiseksi kannattaa kuunnella kehoa ja sen tuntemuksia. Kehon viestien kuunteleminen voi auttaa keventäjää kohentamaan itsetietoisuutta ja omanarvontuntoa. Keho ansaitsee arvostuksen jokaisessa painossa ja olomuodossa.
Kehotietoisuus auttaa keventäjää hahmottamaan oman kehonsa muuttunutta muotoa ja kokoa. Kun olemus on keventynyt huomattavasti, ei keho aina heti tunnu tutulta ja omalta. Ensin saattaa tuntua siltä, että peilistä näkee vieraalta tuntuvan sutjakan henkilön. Painon tippuminen muuttaa tuntemuksen omasta kehosta konkreettisestikin, sillä kevyempänä keho tuntuu liikkeessä erilaiselta. Parantunut kuntokin vaikuttaa aistimukseen liikkumistilanteissa. Motoriikka ja tasapaino tarvitsevat harjoitusta sopeutuakseen kehon uudenlaiseen muotoon.
Jännitysten tunnistaminen
Keho ja mieli toimivat yhteispelissä. Tunteet, traumaattiset kokemukset, stressi ja jännittäminen näkyvät kehossakin. Ikävien kokemusten muistoista on voinut varastoitua kehoon jännityksiä. Arjen tohinassa jännityksiin on voinut tottua eikä aistimus kivustakaan ole aina enää todellista. Kehoa liikuttamalla hermotus ja hermoyhteydet aktivoituvat. Kehon asennon tiedostaminen auttaa muuttamaan kuormittavia asentotapoja ja jännityksiä lisääviä tottumuksia. Kehon rentouttaminen ja jännitysten poistaminen vaikuttaa myös mieleen ja vapauttaa tunteita.
Keho voi reagoida tiukkojen tilanteiden muistoihin ja niistä assosioituneisiin tunteisiin. Stressireaktio ja jännitystila voi jäädä päälle. Jännitykset voivat ilmetä mm. niska-hartiavaivoina, päänsärkynä, selkäkipuina tai vatsan jännitystiloina. Kehotietoisuusharjoituksissa kipu ja jännitykset havainnoimalla voi vaikuttaa sekä kehon että mielen muutoksiin.
Kehotietoisuus
- kyky tarkasti aistia mitä omassa kehossa tapahtuu
- auttaa ymmärtämään kehon reagointia
- auttaa huomaamaan jännitykset
- lisää kehon ja mielen yhteistoiminnan ymmärrystä
- auttaa huomaamaan tunteiden ja ajatusten vaikutuksia kehossa
- lisää oman kehon hyväksymistä ja arvostamista
- helpottaa sopeutumaan kehon muutoksiin eri elämänvaiheissa
- auttaa selviämään kivusta ja toipumaan tapaturmista, leikkauksista ja sairauksista
- auttaa ymmärtämään, miten painon nousu on tapahtunut
- auttaa huomaamaan keventämisen vaikutukset
- auttaa sopeutumaan keventyneeseen kehoon
- parantaa itsetuntemusta ja itsetuntoa
- vaikuttaa kehotuntemuksen lisääntymiseen ja kehonhallintaan
- harjoitellaan arjessa, liikkuessa, rentoutumisessa, mietiskelyssä
- voi harjoitella myös kehotietoisuustunneilla asiantuntijan opastuksella
Kehotietoisuusharjoitus
1. Valmistautuminen
Varaa rauhallista aikaa noin puoli tuntia. Voit tehdä harjoituksen kotona, kesällä ulkona tai sovellettuna vaikkapa vedessä. Pukeudu joustaviin ja rentoihin vaatteisiin. Seiso paljain jaloin ja luistamattomat sukat jalassa. Varaa tilaa muutama metri. Voit tehdä harjoituksen itseäsi kuunnellen ja hiljaisuudessa tai valita sinua inspiroivaa tai rauhoittavaa musiikkia soimaan taustalle. Musiikin olisi hyvä olla soljuvaa ja sellaista, että voit löytää oman rytmisi, eikä musiikin rytmi pakota sinua pelkästään tasaisena toistuvaan liikkeeseen.
2. Laskeutuminen omaan kehoon
Millaista liikettä jäsenesi kaipaavat? Seiso rennosti ja tasapainoisesti. Aloita liikuttamalla oikeaa jalkaterääsi, varpaita ja nilkkaa. Kuulostele millaiselta jalkaterässä tuntuu ja miten sitä voikaan liikutella. Siirry liikuttamaan koko oikeaa jalkaasi. Aloita pienellä liikkeellä ja suurenna liikettä. Liike voi olla ihan millaista vaan; heiluttamista, pyörittämistä, joustamista. Kuulostele kehoasi ja anna sen liikkua juuri niin kuin tänään on sille hyväksi. Siirry liikuttamaan oikeaa kättä. Aloita sormista, kämmenestä ja ranteesta. Jatka koko käden liikkeeseen ja seuraa katseellasi käden liikettä. Miten hyvältä liikuttaminen tuntuukaan?
Pysähdy hetkeksi seisomaan ja kuulostele, miltä kehon oikea ja vasen puoli tuntuvat. Miltä juuri liikuteltu oikea puoli tuntuu verrattuna vasempaan puoleen?
Jatka seuraavaksi miettimällä selkärankaa. Miten sitä voi liikuttaa? Miten ranka haluaa tänään liikkua? Miten se pyöristyy, miten ojentuu, miten kallistuu?
Siirry sitten liikuttamaan vasenta jalkaterää, jalkaa, pakaroita, lantiota ja kättä – aivan kuin teit oikealla puolella. Kuulostele tämän jälkeen kehoasi ja sen eri puolia. Miltä nyt tuntuu?
3. Sukeltaminen omaan kehoon
Asetu selinmakuulle ja lähde liikuttamaan ensin oikean puolen jalkaa, keskivartaloa ja kättä, aivan kuten seistessäkin. Keskivartalon ja rangan liikkeessä aisti kehon painoa lattiaa vasten ja selän asentoa. Siirry sitten vasempaan puoleen. Lopuksi liikuta päätä, käännä sitä puolelta toiselle. Rutista leuka rintaan, supistele suuta ja rypistele otsaa. Juuri niin kuin sinusta itsestäsi tuntuu hyvältä.
4. Aistiminen ja rentoutuminen
Makaa selinmakuulla ja hengitä rauhallisesti ja syvään. Sulje silmät ja keskity tähän hetkeen. Aisti kehon lämpöä, hengitystä ja sydämen sykettä. Kuvittele, että piirrät kehosi ääriviivan lattiaan ja ajattele, miten mukavasti kehosi tänään liikkui. Kiitä kehoasi tästä hetkestä. Ja kun olet valmis, vedä syvään sisäänhengityksiä ja tunnet virkistyväsi. Keho keventyy ja olo on virkistynyt. Avaa silmät ja nauti olostasi.
