Näin saat kiusalliset krampit kuriin

Kramppi on kontrolloimaton lihassupistus. Krampit ovat kiusallisia ja kivuliaita ja vaivaavat usein erityisesti heikkokuntoista aloittelijaa. Kramppeja voi ehkäistä helpoilla ja arkisilla konsteilla.

Heräät äkkiä, pohkeessa jäytää viiltävä kipu. Pohjelihas vääntää nilkkaasi suoraksi ja kun koukistat polveasi noustessasi sängystä, tuntuu tilanne vaan pahenevan. Kompuroit seinän viereen ja venytät pohjetta nopeasti. Vihdoin kivulias ja säikäyttänyt jännitys laukeaa. Se oli lihaskramppi, eli suonenveto.

Mistä kramppi johtuu?

Lihaskrampissa lihaksen normaali supistumisen ja rentoutumisen sykli ei toimi, vaan väsynyt tai kemialliselta tilaltaan häiriintynyt lihas alkaa viestittää supistumiskäskyä kontrolloimattomasti. Emme voi tahdonalaisesti vaikuttaa kramppiin paljoakaan, sillä sen takana ovat lihaksen supistumista säätelevät, refleksin omaiset toiminnot.

Kramppi iskee usein väsyneeseen lihakseen. Jos lihas on rasittunut treenissä tai arkiaskareissa päivän aikana, se kramppaa helpommin esimerkiksi illalla tai yöllä. Myös nestehukka altistaa krampeille ja krampit tuppaavat yleistymään iän karttuessa. Ne myös iskevät helpommin, jos lihakset eivät ole tottuneet rasitukseen.

Näin ehkäiset kramppeja

Kramppien ehkäisyyn purevat yksinkertaiset kotikonstit. Näitä konsteja kannattaa kokeilla.

Totuttele treeniin maltilla

Alussa maltti on valttia. Heikkokuntoisella erittäin rasittavat ja pitkät treenit rikkovat lepoon tottuneen lihaksen tasapainotilaa todella paljon. Lihakseen tulee paljon pieniä vaurioita, jotka eivät ole vaarallisia, mutta altistavat lihaskrampeille. Erityisesti helposti kramppaavat lihakset, kuten pohkeiden ja takareisien treeni kannattaa aloittaa viikon parin helpolla toteuttelulla. Samoin pohkeita voimakkaasti rasittavat kävely tai juoksulenkit, erityisesti ylämäkiä sisältävässä maastossa, kannattaa pitää aluksi mieluummin 20–30 minuutin kuin 1,5 tunnin mittaisina.

Venyttele kevyesti treenin jälkeen ja ennen nukkumaanmenoa

Kevyt venyttely ikään kuin nostaa krampin käynnistävää ärsytyskynnystä, jolloin kontrolloimaton lihassupistus alkaa. Tee rauhallisia, 30–60 sekunnin venytyksiä erityisesti lihasryhmillä, joita olet treenannut tai jotka sinulle tuppaavat kramppaamaan.

Nesteytä kunnolla

Kehon kuivuminen altistaa lihaskrampeille. Nesteytyksestä kannattaa pitää huoli koko päivän ajan. 1–,5 litraa nestettä ruuan mukana tulevien nesteiden lisäksi on hyvä lähtökohta. Treenin aikana kannattaa nauttia 0,5–1 litraa vettä tunnissa. Matalatehoisen ja kylmässä tehdyn treenin aikana haarukan alareuna riittää. Kuumalla ja kovatehoisen treenin aikana kannattaa nauttia litra nestettä tunnissa.

Suola ja magnesium saattavat auttaa

Magnesiumia tarjotaan usein ihmelääkkeeksi lihaskramppeihin. Näyttö sen tehosta on kuitenkin vaihtelevaa. Silti magnesiumlisää voi kokeilla, jos krampit tuntuvat edellisistä konsteista huolimatta vaivaavan. Myös suolaa kannattaa lisätä juomaan vaikkapa 1g/l erityisesti silloin, kun treeni tapahtuu hellesäässä.

Anna kunnolle aikaa kohota

Krampit iskevät helpommin heikkoon lihakseen. Kun jatkat säännöllisesti kuntoilua, on hyvin todennäköistä, että krampit helpottavat.

Jos krampit näistä keinoista huolimatta jatkuvat, kannattaa lihas-tai hermostosairauden mahdollisuus sulkea pois käymällä lääkärissä.