Itselläni kesti monta vuotta ennen kuin ymmärsin, mistä oikein oli kyse. Miksi voin niin kurjasti, vaikka olin vielä nuori ja terve? Miksi olo tuli ahdistuneeksi erityisesti pitkän istumisen jälkeen, opiskelu- ja työpäivän aikana tai automatkoilla? Miksi silloin erityisesti teki mieli syödä kaikenlaista ja miksei syöminen korjannutkaan tilaa vaan teki sen huonommaksi? Ja mitä jotkut ihmiset lähes pakonomaisesti höpöttivät jostain juoksemisen ihanuudesta?
Sitten aloin vahingossa liikkumaan ja taas kesti kauan ennen kuin ymmärsin, mistä oikein oli kyse. Kevyt mieli, tarmokkuus ja hyvinvointi olivat tulleet varkain, mutta siitä lähtien kun vihdoin tajusin liikunnan ja jaksamisen yhteyden, olenkin pitänyt sitä arvossa. Liikunta oli parantanut minut, ja kun tuska tulee, ymmärrän nyt, että on päästävä lenkille.
Liikunnan vaikutus mielialaan
Säännöllinen liikunta kohentaa mielialaa. Väestötutkimuksissa on havaittu jo aikaa sitten, että liikunnan puute on yhteydessä masennusoireisiin. Toki tämä yhteys on kaksisuuntainen ja oikeuttaa vain kehäpäätelmään: masentuneet eivät jaksa liikkua ja ovat liikkumattomina vielä alavireisempiä. Liikunnan yhteyttä mielialaan on viime vuosina koetettu tutkia monipuolisemmin ja onkin päästy hyviin tuloksiin. Aivan aukoton ei näyttö ole, mutta viittaa siihen, että liikunnalla voi paitsi ehkäistä masennusta myös hoitaa sitä.
Masennus on yleistä
Masennuksella voidaan tarkoittaa sekä normaalia hetkellistä tunnereaktiota, joka liittyy menetyksiin tai pettymyksiin että pitkäaikaista (viikkoja, kuukausia, vuosia kestävää) masennussairautta. Länsimaissa, kuten Suomessa, arvioidaan vuosittain noin 5 % väestöstä kokevan vaikean masennuksen jakson ja masennuksen elämänaikaisen esiintyvyyden olevan noin 15 %. Depressio on yksi merkittävimmistä työkyvyttömyyttä aiheuttavista sairauksista.
Itseään voi hoitaa liikkumalla
Säännöllisen liikunnan on havaittu olevan tehokas keino lievittää masennuksen oireita. Kolmekymmentä minuuttia aerobista liikuntaa neljä kertaa viikossa on yllättäen yhtä tehokasta masennuksen hoidossa kuin kognitiivinen terapia tai masennuslääkkeet. Useissa tutkimuksissa tosin liikunta tapahtui ryhmissä, ja tiiviin yhteisön tuomaa hoidollista vaikutusta ei voi kiistää. Positiivista on myös se, että seurannassa uudelleen sairastumisen riski oli pienempi niillä, jotka olivat säännöllisesti jatkaneet liikuntaa. Liikuntaryhmäläisten aktiivinen rooli oman sairauden hoitamisessa on auttanut pitkäaikaistuloksissa jopa paremmin kuin lääkehoito.
Paljonko on tarpeeksi
Mielialaa kohentavan vaikutuksen saamiseksi pitänee liikkua vähintään puoli tuntia joka toinen päivä. Liikunnan on hyvä nostaa hiki pintaan ja nopeuttaa sykettä. Mutta jos ei jaksa muuta kuin tepastella verkkaisesti, on sekin tietenkin parempi kuin ei mitään. Mieliala on tutkimuksissa kohentunut monilla keinoilla: kävelemällä, hölkkäämällä, pyöräilemällä, tanssimalla, aerobikkaamalla, uimalla ja painoja nostelemalla. Liikuntamuodolla ei näyttäisi olevan merkitystä – tärkeintä on, että jokainen löytää sellaisen liikuntatavan, joka itselle sopii parhaiten.
Liikunta parantaa mielialaa useiden mekanismien kautta
Liikunnan psyykkistä terveyttä parantava vaikutus perustuu moniin mekanismeihin, joiden salat ovat vielä pitkälti selvittämättä. Kestävyysliikunta muuttaa useiden hormonien ja aivojen välittäjäaineiden tuotantoa, joilla on vaikutusta mielialaan. Tunnetuin lienee endorfiinien, elimistön omien mielihyvää tuottavien aineiden lisääntyminen. Jotkut liikunnan aiheuttamat muutokset ovat samankaltaisia kuin masennuslääkkeillä aikaansaatu aivojen välittäjäaineiden tasapainottuminen. Liikunnan arvellaan tuottamillaan välittäjäaineilla myös suojaavan aivoja stressiltä.
Liikunta on lääke keventäjällekin
Jos olet vähän laiskanpulskea nautiskelija, makailet sängyssä kirja kädessä ja herkuttelet mielelläsi, voi kestää aikansa ennen kuin olet niin hyvässä kunnossa, että vaadit päästä lenkille nautinnon saamiseksi. Koeta silti aloittaa liikkuminen, vaatimatonkin! Aluksi voit hölkätä vain kymmenen metriä, mutta kun jatkat yrittämistä, liikunnasta tulee aina vain ihanampaa ja helpompaa. Erityisesti, jos on paha olo ja ahdistusta, täytyy lähteä liikkeelle. Siinä kevenee sekä keho että mieli.
Kirsi Pietiläinen, lääkäri
Kirsi Pietiläinen on lääkäri, lihavuustutkija ja apulaisprofessori Helsingin Yliopiston lihavuustutkimusyksikössä. Kirsillä on pitkä ja monipuolinen käytännön kokemus ylipainon ja lihavuuden hoidosta. Kirsi toimi Keventäjien asiantuntijana vuosina 2006-2015.
Syömisen hallinta = painonhallinta?
Syömiseen liittyvien kysymysten kanssa mennään usein viettien ja tapojen vallassa: syödään kun ehditään, syödään kun on ruoka-aika, syödään kun syöminen nyt sattui tulemaan mieleen (ja se tulee mieleen usein) jne. Näyttää kuitenkin siltä, että varsinkin...Miksi 1500 kcal on Keventäjissä ravintoaineiden näkökulmasta alin suositeltu energiansaanti ?
Keventäjissä 1500 kalorin rajaa pidetään määränä, joka on ravintoaineiden suhteen turvallinen jos syö täysipainoisesti ja harrastaa liikuntaa suosituksen mukaisen vähimmäismäärän. Tavallista ruokaa syöden alle 1500 kilokalorin energiansaanti on näillä reunaehdoilla todella vähän, sillä ilman erityistä...Kannattaako ikääntyvän keventää?
Väestötasolla painoindeksi suurenee miehillä noin 65-vuoteen saakka, naisilla hieman myöhempään ikään. Vyötärön ympärysmitta suurenee myös iän mukana ja suureneminen jatkuu painoindeksiin verrattuna vanhempaan ikään. Tämä selittynee sillä, että painoindeksiin vaikuttaa rasvan lisäksi lihaskudoksen määrä, joka...