Tuoreen tutkimuksen mukaan fyysinen aktiivisuus voi vähentää merkittävästi kuolleisuusriskiä ja parantaa elämänlaatua. Ja mikä parasta, nämä hyödyt voi saavuttaa ilman äärimmäistä treenaamista – tärkeintä on nimittäin säännöllisyys.
Lähes jokainen meistä tietää, että säännöllinen liikunta tuo mukanaan monia terveyshyötyjä. Se muun muassa parantaa unenlaatua, vahvistaa lihaksia ja kohentaa mielialaa. Mutta voiko se myös pidentää elinikää? Tuoreen tutkimuksen mukaan vastaus on kyllä.
Circulation-tiedejulkaisussa esitellyssä tutkimuksessa analysoitiin yli 116 000 aikuisen liikuntarutiineja ja heidän terveydentilaansa 30 vuoden ajan. Tulokset osoittivat, että ihmisillä, jotka liikkuivat viikossa 300–599 minuuttia kohtuullisella teholla, kuolemanriski oli kaiken kaikkiaan 26–31 prosenttia pienempi. Sydän- ja verisuonitautien osalta riski pieneni peräti 38 prosenttia, ja myös muiden sairauksien aiheuttamat kuolemantapaukset vähenivät merkittävästi.
Tutkimustulokset ylittävät selvästi kansalliset liikuntasuositukset, jotka ohjeistavat harrastamaan joko 150 minuuttia kohtuullisen raskasta tai 75 minuuttia rasittavaa liikuntaa viikossa.
Lisäämällä aktiivisuutta entisestään voit siis tutkimuksen valossa pidentää elinikää.
Millainen liikunta pidentää elinikää?
Kaikki liikunta edistää terveyttä, mutta tietyillä liikuntamuodoilla voi olla erityisen suuri vaikutus pitkän aikavälin hyvinvointiin.
Kestävyysliikunta, kuten kävely ja pyöräily, tukee sydän- ja verenkiertoelimistön terveyttä ja auttaa ehkäisemään sydänsairauksia.
Voimaharjoittelu, kuten painojen nosto tai kehonpainoharjoitukset, tekee sekä kehosta biologisesti nuoremman että ylläpitää lihasmassaa ikääntyessä. Kahvakuulaharjoittelu ja muut dynaamiset liikkeet voivat puolestaan parantaa tasapainoa ja ehkäistä kaatumisia vanhemmalla iällä.
Jos liikunta ei ole ollut osa arkea, aloittaminen voi tuntua haastavalta. Tärkeintä on kuitenkin lähteä liikkeelle omaan tahtiin ja lisätä aktiivisuutta vähitellen. Ensimmäinen askel voi olla säännöllinen kävely, jossa vauhtia ja matkaa lisätään pikkuhiljaa. Kun peruskunto paranee, mukaan voi ottaa kevyttä juoksua, pyöräilyä tai muita matalan kynnyksen liikuntamuotoja.
Voimaharjoitteluun siirtyessä kannattaa keskittyä suuriin lihasryhmiin, kuten jalkoihin ja keskivartaloon, ja hyödyntää esimerkiksi kehonpainoharjoituksia, kuten kyykkyjä ja askelkyykkyjä.
Muista säännöllisyys – ja elä pidempään
Lajivalintojen sijaan yksi seikka on kaikkein tärkein. Ja se on tutkijoiden mukaan säännöllisyys. Tärkeintä on löytää omalle keholle sopiva liikuntamuoto ja tehdä siitä pysyvä osa elämää.
Pienetkin muutokset arjessa voivat tuoda suuria terveyshyötyjä. Jo päivittäinen kävely, kevyt lihaskuntoharjoittelu tai venyttely voi parantaa hyvinvointia merkittävästi. Kun liikkumisesta tulee tapa, siitä ei enää tarvitse erikseen muistuttaa itseään, vaan se solahtaa luonnolliseksi osaksi päivää.
Jos motivaatiota on vaikea ylläpitää, liikunnan voi yhdistää sosiaalisiin tilanteisiin, kuten kävelylenkkeihin ystävän kanssa tai ryhmäliikuntatunteihin.
Myös tavoitteiden asettaminen voi auttaa, olipa kyseessä tietty askelmäärä, voimatasojen kehittäminen tai vaikka uusi harrastus, joka tuo iloa ja energiaa arkeen.
Haluatko vahvemman keskivartalon? Tee nämä 5 helppoa liikettä
Vahva keskivartalo auttaa paljon muussakin kuin treenaamisessa. Näillä viidellä helpolla liikkeellä harjoitat keskivartalon lihaksia monipuolisesti vaikka omassa olohuoneessa. Keskivartalosta puhuttaessa ensimmäisenä mieleen tulevat usein vatsalihakset, mutta todellisuudessa keskivartalon muodostaa huomattavasti laajempi joukko lihaksia. Siihen kuuluvat...
Tämä pihapensas tuottaa todellisia antioksidanttipommeja – silti moni jättää marjat syömättä
Tummanpuhuva aronia jää helposti mustikan ja muiden tuttujen marjojen varjoon. Ravintosisältönsä puolesta sitä ei kuitenkaan kannata unohtaa! Aroniaa kasvaa monessa suomalaisessa pihassa ja puutarhassa, mutta yleisyydestään huolimatta marjat saattavat silti jäädä pensaisiin. Yksi syy lienee...
5 yllättävää esivaihdevuosien oiretta, joita et ehkä osaisi yhdistää hormoneihin
Kuumat aallot ja mielialan vaihtelut tunnetaan hyvin, mutta esivaihdevuodet voivat näkyä kehossa myös paljon yllättävämmillä tavoilla. Esivaihdevuosien aikana hormonitasot alkavat muuttua ja vaihdella ennen varsinaisia vaihdevuosia, ja seurauksena voi olla tuttuja oireita, kuten kuukautiskierron muutoksia,...
Haluatko vahvemman keskivartalon? Tee nämä 5 helppoa liikettä
Vahva keskivartalo auttaa paljon muussakin kuin treenaamisessa. Näillä viidellä helpolla liikkeellä harjoitat keskivartalon lihaksia monipuolisesti vaikka omassa olohuoneessa. Keskivartalosta puhuttaessa ensimmäisenä mieleen tulevat usein vatsalihakset, mutta todellisuudessa keskivartalon muodostaa huomattavasti laajempi joukko lihaksia. Siihen kuuluvat...Tämä pihapensas tuottaa todellisia antioksidanttipommeja – silti moni jättää marjat syömättä
Tummanpuhuva aronia jää helposti mustikan ja muiden tuttujen marjojen varjoon. Ravintosisältönsä puolesta sitä ei kuitenkaan kannata unohtaa! Aroniaa kasvaa monessa suomalaisessa pihassa ja puutarhassa, mutta yleisyydestään huolimatta marjat saattavat silti jäädä pensaisiin. Yksi syy lienee...5 yllättävää esivaihdevuosien oiretta, joita et ehkä osaisi yhdistää hormoneihin
Kuumat aallot ja mielialan vaihtelut tunnetaan hyvin, mutta esivaihdevuodet voivat näkyä kehossa myös paljon yllättävämmillä tavoilla. Esivaihdevuosien aikana hormonitasot alkavat muuttua ja vaihdella ennen varsinaisia vaihdevuosia, ja seurauksena voi olla tuttuja oireita, kuten kuukautiskierron muutoksia,...
