Motivoidu liikunnan yllättävistä lisähyödyistä!

Treenillä on myös monia yllättäviä hyötyjä, joista ei paljon puhuta. Seuraavat liikunnan lisähyödyt saattavat kannustaa sinua liikkeelle silloin, kun sohvannurkka tuntuu kovin vetovoimaiselta.

Liikunta bodaa aivoja!

Tutkijat ovat havainneet, että hyvät kuntotestitulokset ovat yhteydessä parempiin arvosanoihin ja hyväkuntoisilla matemaattiset testit ja lukeminen sujuvat helpommin. Erityisesti hyvä kestävyyskunto näyttää hierovan älynystyröitä.

Jos happi liikkuu kropassa, onnistuvat hyvää keskittymiskykyä ja nopeata ärsykkeiden käsittelemistä vaativat tehtävät paremmin. Treeni myös kirjaimellisesti bodaa aivoja – hyvä kunto on yhteydessä suurempaan aivojen tärkeän aineosan, harmaan aineen, määrään. Aivojen palautuminen ja suorituskyky tehostuvat, koska hermosoluja muodostuu tehokkaammin hippokampuksessa, aivojen osassa, joka on yhteydessä muistitoimintoihin ja oppimiseen.

Liikunta kohottaa hermosolujen kasvuun ja hengissä säilymiseen vaikuttavan aivoperäisen neurotrofisen tekijän määrää jopa useiksi päiviksi. Kovan stressin puskiessa päälle aivojen palautuminen kuormituksesta heikkenee. Säännöllinen treeni auttaa aivoja palautumaan ja huoltamaan itseään.

Aivotutkijat ja liikuntatieteilijät eivät vielä tarkalleen tiedä, millainen liikunta on parasta aivojumppaa. Näyttää kuitenkin siltä, että erityisesti aerobinen liikunta vaikuttaa positiivisesti aivoihin. Myös sosiaaliset lajit sekä koordinaatiokykyä vaativat lajit, kuten esimerkiksi joukkuepelit tai tanssiminen tekevät aivoille hyvää. Hikeä kannattaa ottaa pintaan vähintään joka toinen päivä.

Seksuaalinen aktiivisuus saattaa lisääntyä

Jos kunto rapistuu ja kehoon kertyy reilusti ylimääräistä rasvaa, haluja herättävien sukupuolihormonien pitoisuus veressä saattaa laskea. Heikkokuntoinen sietää arjen stressiä aiheuttavia tekijöitä heikommin, stressaantuu ja erittää stressihormoni kortisolia enemmän, joka taas vähentää seksuaalista halua. Myös tyytymättömyys omaan kehoon saattaa heikentää himoja.

Onneksi treeni auttaa stressin selätyksessä, normalisoi hormonitoimintaa ja parantaa kehonkuvaa eli näkemystä omasta kehosta. Silloin halut saattavat herätä helpommin. On esimerkiksi todettu, että seksuaaliset toiminnot ja seksifantasioiden määrä lisääntyy miehillä, kun he alkavat treenata 3–4 kertaa viikossa tunnin ajan.

Lähde siis liikkeeseen, mutta huomio myös ravinto ja riittävä lepo. 3–4 treeniä viikossa riittää aluksi hyvin. Parantunut kunto, kehonkuvan muutos parempaan, vähentynyt stressi ja hormonaaliset muutokset alkavat pian tuottaa positiivisia vaikutuksia myös tälle elämän osa-alueelle.

Treeniä pitää myös tukea riittävällä ruokailulla, sillä kilojen karistaminen laittaa hormonit hyrräämään entistä tehokkaammin. Muista kuitenkin, että liika treeni ja aliravitsemus vievät ojasta allikkoon – sukupuoliset toiminnot heikentyvät. Miehillä veren testosteronipitoisuus sekä siittiöiden määrä ja laatu saattavat heikentyä, jos treeni on liian kovaa ja ravitsemus rempallaan. Myös naisilla yliharjoittelu ja  liian vähäinen syöminen johtavat seksuaali- ja lisääntymistoimintojen heikentymiseen.

Treeni helpottaa tupakoinnin lopettamista

Tupruttelun lopettaminen on parhaita ratkaisuja, mitä voi tehdä terveytensä eteen, mutta usein helpommin sanottu kuin tehty. Lopettaminen myös tuppaa kerryttämään kiloja. Nikotiini kiihdyttää aineenvaihduntaa ja kun tämä keinotekoinen kalorinkuluttaja poistuu, alkavat vaa’an lukemat helposti nousemaan ylöspäin.

Säännöllinen treeni ehkäisee tehokkaasti kilojen kertymistä myös lopettamisen jälkeen. Treeni kuluttaa kaloreita, mutta treeni vaikuttaa myös tupakan mielitekoon. Liikunta saattaa vähentää aktiivisuutta aivoalueilla, jotka ovat yhteydessä nikotiinista ja tupakoinnista saatavaan palkitsevaan hyvänolontunteeseen.

Liikunta voi myös lisätä mielihyvää tuottavan dopamiinin määrää eli hyvät fiilikset tulevat nyt huomattavasti terveemmällä tavalla kuin tupakkapaikalla. Pitkäaikaisen lopettamispäätöksen pitäminen ei ole pelkästään treenistä kiinni, mutta alkuvaiheessa se auttaa tässä lopettamispäätöksessä.

Treeni vahvistaa vastustuskykyä

Liikunta saattaa parantaa usein flunssan kourissa kärsivän vastustuskykyä. Liikunta lisää vastustuskykyä tehostavien valkosolujen määrää ja vaikuttaa pöpöt loitolla pitäviin immuunitekijöihin. Keskiraskas treeni näyttää parantavan vastustuskykyä parhaiten. Ihmisillä, jotka kävelevät reippaasti noin 40 minuuttia päivittäin, on jopa puolet vähemmän flunssaa ja kurkkukipuja kuin sohvaperunoilla.

Liika rehkiminen sen sijaan saattaa heikentää vastustuskykyä. Kovan rääkin, kuten maratonin, jälkeen vastustuskykyyn tulee eräänlainen kuoppa. Silloin elimistö on alttiimpi viruksille. Yliharjoittelutilan partaalla pyörivä rankka treeni heikentää sekin immuniteettia. Jos tähän vielä yhdistetään stressi ja huonolaatuinen ruoka, heikkenee vastustuskyky entisestään. Nämä muutokset johtuvat ainakin osittain stressihormonien vaikutuksista immuunijärjestelmään. Treenimäärät kannattaa siis pitää keventäjien suositusten mukaisena ja välttää samalla kituuttamista turhan alhaisilla kaloreilla.

Sääolosuhteet eivät juuri vaikuta vastustuskykyyn. Treeni kylmässä tai kuumassa ei altista flunssalla sen enempää kuin normaaleissa sääoloissa treenaaminen, vaikka niin usein luullaan. Sateella ja viimalla saa siis liikkua, jos intoa riittää.

Liikunnallinen ihminen tienaa enemmän

Äskettäin havaittiin, että kolme kertaa viikossa treenaavat tienaavat kuusi prosenttia enemmän kuin sohvalla vapaa-aikansa viettävät työtoverinsa. Yli kolme kertaa viikossa treenaavat hankkivat jo 10 prosenttia paksumman tilipussin kuin sohvalla viihtyvät, samoja hommia tekevät kollegansa. Mutta miksi näin käy?

Liikunta tehostaa aivojen toimintaa, vähentää stressiä ja lisää positiivisia tunnetiloja. Harjoittelu lisää myös koettua tyytyväisyyttä omaan työhön. Tässä todennäköisiä syitä paksummalle palkkapussille: työyhteisöissä yleensä huomataan aikaansaavat ja positiiviset ihmiset. Liikunta myös lisää työtehoa. Jos toinen tekee hommat nopeammin ja paremmin, se tuskin jää esimiehiltä huomaamatta. Positiivisista, energisistä ihmisistä pidetään enemmän ja optimistinen asenne työhön saa yrittämään heikkoinakin hetkinä.

Treenin lisääminen ei tietenkään ole tae tilipussin karttumiseen, mutta jos kunto on päässyt repsahtamaan, on työn vaatimuksista vaikeampi selvitä. Rapakuntoisella paukut loppuvat usein jo viidennen työtunnin kohdalla, eikä työpäivän viimeisinä tunteina tunnu saavan mitään aikaan.

Tutkimusten valossa kestävyystreeni näyttää tehokkaimmalta tavalta kartuttaa tulojaan, mutta pääasia on, että lähdet liikkeelle, vaikka palkka ei nousisikaan. Ehkäpä löydät energiaa hakea uudelleenkoulutukseen tai unelmaduuniisi.

Lähteet
Cotman & Berchtold. 2002. Exercise: A behavioral intervention to enhance brain health and plasticity. Trends in Neurosciences. Vol.25. No. 6.
White ym. 1990. Enhanced sexual behaviour in exercising men. Archives of sexual behaviour. 19:3(193–209).
Ussher ym. 2012. Exercise interventions in smoking cessation (review). The Cohcrane library. 18.Jan.
Kosteas, V. 2012. The effect of on earnings: Evidence from NLSY. Journal of Labour Research. 33:225–250.
Walsh, NP ym. 2011. Position statement. Part two: Maintaining immune health. immunologu review. 2011;17:64–103.
Nieman DC, Henson DA, Austin MD, Brown VA. The immune response to a 30-minute walk. Med Sci Sports Exerc 37:57–62, 2005.