Syötäviä sieniä kasvaa metsissämme vuosittain jopa miljardi kiloa. Herkulliset lakkipäät ovat jokamiehen poimittavissa, mutta silti koreihin kerätään koko sadosta vain muutama prosentti. Tämä on harmillista, sillä sienet ovat keventäjän unelmaruokaa. Koska sienissä on paljon vettä, niissä on vain vähän energiaa. Esimerkiksi tateissa ja haperoissa on noin 25 kcal/100 g ja kantarelleissa vain 15 kcal/100 g. Sienet ovat erinomainen proteiinin lähde – useimmissa kotimaisissa ruokasienissämme on enemmän proteiinia kuin muissa kasviksissa. Tämän lisäksi sienet sisältävät kiitettävästi kivennäisaineita ja vitamiineja, kuten B- ja D-vitamiinia. Rasvaa sienissä on vain vähän ja sekin on pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa.
Suolaliemeen tai suoraan pannulle
Joitakin sieniä, kuten kantarelleja, suppilovahveroita, herkkutatteja ja lampaankääpää voidaan käyttää ruuanvalmistuksessa sellaisenaan, ilman esikäsittelyä. Nämä ovat siinä mielessä parhaita sieniä, että keittämistä ja liotusta vaativissa sienissä suurin osa vitamiineista valuu veden mukana hukkaan. Tätä ei kuitenkaan kannata säikähtää. Liotetutkin sienet sopivat mainiosti keventäjän terveelliseen ruokavalioon. Suolasieniä liotetaan ennen käyttöä 7-8 tuntia kylmässä vedessä. Vesi vaihdetaan muutamaan otteeseen tänä aikana. Liottamista voi nopeuttaa kiehauttamalla sienet kertaalleen. Sieniä säilötään talven varalle myös pakastamalla, kuivaamalla tai säilömällä erilaisiin etikkaliemiin.
Käsittele kiltisti
Muista puhdistaa sienet huolella ennen niiden käsittelemistä. Harjaus pehmeällä harjalla tai pullasudilla tai pyyhkäisy talouspaperilla riittää monesti roskien poistamiseen. Toisinaan kevyt huuhtelu on tarpeen. Älä silloinkaan lotraa vedellä! Sienistä tulee helposti lötköjä, jos niitä pesee kovakouraisesti juoksevan veden alla. Muista haihduttaa sienistä neste kuivalla kuumalla pannulla ennen rasvan lisäämistä. Tämä tekee sienistä napakampia ja rapsakampia.
Ruokasienet
Suomen luonnossa kasvaa myös myrkyllisiä sieniä, joten poimijan on opeteltava tunnistamaan turvalliset lajit (tietoa sienistä löydät netistä esim. marttojen ja sieniseurojen sivuilta). Samalla kannattaa ottaa selvää, millaisen esikäsittelyn kukin laji vaatii.
Kantarelli eli keltavahvero
Helppoa kantarellia voidaan käyttää sellaisenaan ruoanlaittoon. Kokeile rohkeasti kantarellia italialaisiin pellileipiin, kuten foccacciaan tai bruschettaan tai pizzan päälle. Nämä italoleivonnaiset piristyvät suomalaisen syysmetsän antimista.
Suppilovahvero
Suppilovahvero on maukas ja esikäsittelyä kaipaamaton sieni, jota voidaan kerätä syyskuusta lumen tuloon saakka. Suppilovahvero maistuu lihapullissa ja jopa intialaisittain maustetuissa padoissa ja keitoissa.
Tatit
Tatit ovat kookkaita sienisyksyn aloittajia. Pähkinäisen makuisia herkkutatteja pidetään kaikkein arvokkaimpina. Tatit on kerättävä riittävän nuorina, jolloin niiden malto on vielä kiinteää ja maukasta. Paista tatteja pastaruokiin tai käytä esimerkiksi sitruunamehulla, persiljasilpulla, tipalla balsamiviinietikkaa sekä sormisuolalla ja vastarouhitulla mustapippurilla maustettuna valkosipulikeiton päällä.
Kangasrousku ja haaparousku
Kangasmetsien yleinen näky, piparkakun värinen kangasrousku sekä isokokoinen haaparousku on molemmat keitettävä ennen käyttöä kirpeän maun poistamiseksi. Rouskut sopivat erinomaisesti suolasieniksi.
Haperot
Haperolajeja on paljon, joten vaatii hieman harjaantuneisuutta, jotta osaa erottaa ne toisistaan. Haperot ovat nimensä mukaan hauraita, joten niitä täytyy käsitellä varovasti. Esikäsittelyä persoonallisen makuiset ja ryhdikkäät haperot eivät kaipaa. Ne taipuvat monenlaisiin herkkuihin, kuten piirakoihin ja ruukkuruokiin.
Lampaankääpä
Sammaleisissa kuusikoissa viihtyvä lampaankääpä on isohko ja vaalean värinen. Sitä ei tarvitse esikäsitellä ja se sopii hyvin paistettavaksi. Lampaankäävän maku ja suutuntuma muistuttavat etäisesti lihaa. Siksi se sopii loistavasti erilaisiin pastakastikkeisiin jauhelihan seuraksi tai korvaajaksi.
Kokeile seuraavia Keventäjien metsäsienireseptejä
- Suppilovahvero-lihapullat ja omenakastike-ateria 🔒 Keventäjien jäsenille
- Kantarelli-kukkakaalikeitto 🔒 Keventäjien jäsenille
- Sienillä kuorrutettu kirjolohi 🔒 Keventäjien jäsenille
- Herkkutattispagetti 🔒 Keventäjien jäsenille
- Suomalainen kantarellibruchetta 🔒 Keventäjien jäsenille
Krista Kupariharju, ruokatoimittaja
Krista valmistui vuonna 2008 kotitalousopettajaksi Helsingin Yliopistosta. Hän aloitti freelance-toimittajan työt jo ennen valmistumistaan ja profiloitui opintojen ollessa loppusuoralla vahvasti ruokaan. Alan lehtiin kirjoittamisen lisäksi tärkeää työkokemusta antoi pesti Huomenta Suomen aamukokkina.
Kevään juhlien makeat herkut
Kevät on iloisten juhlien aikaa. Niissä keventäjänkin on lupa nauttia, elämäntaparemontti ei romutu juhlissa herkutteluun. Ihannetilanteessa emäntä on kuitenkin varannut noutopöytään myös kevyempiä vaihtoehtoja. Perinteisiä kaloripommeja ovat voi- ja lehtitaikinaleivonnaiset, paksut keksi-rasvaseospohjaiset juustokakut sekä erilaiset...
Kulhollinen keveyttä
Keittoja suositellaan usein kilojen karistajille, eikä syyttä. Keitot ovat monessakin mielessä erinomaista ruokaa. Keitto pitää lämpimänä, mutta ennen kaikkea myös kylläisenä. Keitoista puhuttaessa liian monen keventäjän muistikuvissa kummittelevat takavuosien dieettiohjeiden mukaiset selleri-kaalikeitot, joita lusikoitiin vastahakoisesti...
Keventäjä kermojen viidakossa
Suomalaisten ruokakauppojen hyllyillä komeilee valtava valikoima erilaisia kermoja ja kasvirasvavalmisteita. Paljouden keskellä keventäjän voi olla vaikea valita parasta. Perinteiset kermat Kerma valmistetaan erottamalla rasva maidosta. Kermaksi voidaan kutsua tuotetta, joka sisältää maitorasvaa vähintään 10 %...
