Makeanhimo on lihavuustutkijalle hyvinkin tuttu ilmiö. Siitä kysytään, ja se kiinnostaa. Joillekin makeanhimo tuntuu olevan ongelma. Jotkut sanovat olevansa jopa addiktoituneita makeaan. Silti tiede ei tunne sokeririippuvuutta ihmisellä, ja koska käsitettä ei ole virallisesti tunnistettu, siihen ei ole tarjolla näyttöön perustuvaa hoitoakaan. Rotilla sen sijaan on huomattu sokerin käytön aiheuttavan toisille riippuvuudeksi luettavia piirteitä, pakonomaista himoa ja myös vierotusoireita.
Mieltymys makeaan on luontaista
Ihmisen mieltymys makeaan on luontaista, biologista ja synnynnäistä. Makeat marjat, hedelmät ja kasvikset ovat ihmiskunnan historian alkuaikoina tarjonneet turvallista ja energiapitoista hyvää ravintoa, minkä vuoksi ihmislaji on ohjelmoitu pitämään makeasta. Jo vastasyntynyt tunnistaa makean parhaaksi mauksi suolaisen, happamen ja karvaan rinnalla. Äidinmaitokin on makeaa.
Lisäksi ihminen oppii jo elämänsä ensihetkinä, että paha olo, turvattomuus, ahdistus, kylmä ja nälkä kaikki hoituvat yhdellä ja samalla parkaisulla, jonka jälkeen äiti antaa yhtä aikaa sekä ravintoa että lämpöä ja rakkautta. Makea liittyy lapsuudessakin moneen mukavaan asiaan. Synttärit, joulut ja kesäretket kaikki kruunautuvat sokerisilla herkuilla. Kaveruus solmitaan jaetulla karkkipussilla ja suklaalla saa osoitettua rakkautta ihastuksensa kohteelle.
Makeaa käytetään myös välineenä. ”Saat jälkiruokaa vasta kun olet syönyt pääruoan” tyyppiset vaatimukset nostavat makean arvon korkeammalle kuin kunnon ruoan, ja saavat lapset haluamaan makeaa yhä enemmän. Makean antaminen aina ja koko ajan rajoituksetta ei sekään tosin toimi. Lapset syövät silloin takuuvarmasti karkkia joka päivä. Millaisessa ristiriitojen viidakossa vanhemmat ovatkaan!
Sokeria monessa mukana
Suomalaiset syövät paljon makeaa. Esimerkiksi suklaan kulutus on 90-luvun alusta kasvanut noin 25 000 kilosta yli 40 000 kiloon vuodessa. 2000-luvun alun aikana erityisesti virvoitusjuomien käyttö lisääntyi huimasti, lähes kaksinkertaistui, ja makeisten syönti lisääntyi lähes 40 prosenttia. Tämän jälkeen sokeroitujen juomien sekä sokerin ja makeisten kulutus on pysynyt melko samalla tasolla ja jopa hieman laskenut joissakin väestöryhmissä.
Silti jokainen suomalainen syö keskimäärin päivittäin 90 g sokeria, joka on lähes tuplasti suositellun (max 50 g) verran. Suurin osa sokerista on piilossa paitsi virvoitusjuomissa ja makeisissa, myös jogurteissa, jäätelöissä, vanukkaissa ja mehuissa. Moneen leivonnaiseen on kätkeytyneenä sokerin lisäksi paljon piilorasvaa.
Sokeria on siis valtavasti tarjolla, ja sitä on vaikea väistää. Koska sokeri on niin hyvää, houkutus sen päivittäiseen käyttöön on suuri. Ihminen, joka oppii käyttämään mielihyvää tuottavaa ainetta usein, kehittää siitä itselleen tavan, ja kutsuttiinpa sitä riippuvuudeksi tai ei, niin piintynyt tottumus siitä ainakin tulee. Keventäjien päiväkirjasta saa tietää karun totuuden kuinka paljon kaloreita tällaisista usein toistuvista tavoista karttuu. 100 g makeisia sisältää 365 kaloria, ja kuka tahansa, kuka on latonut tällaisen määrän irtokarkkeja pussin pohjalle tietää, miten naurettavan vähän se on. Kaloreita tähän nykyihmisen silmissä minimaaliseen karkkimäärään sen sijaan piiloutuu yllättävän paljon. Saman kalorimäärän saisi, jos söisi 2 omenaa ja 2 banaania. Ne painaisivat pussissa reilusti yli puoli kiloa.
Onko minulla sokeririippuvuus?
Jos syöt joka päivä makeaa, jos sinun on vaikea lopettaa makean syömistä, jos halajat sitä lisää lähes pakonomaisesti, jos tulet pahalle tuulelle ellet saa makeaa ja jos tämä kaikki tuntuu sinusta ongelmalliselta etkä pääse siitä eroon, vaikka kovasti haluaisit, voivat niin sanotun riippuvuuden tunnusmerkit täyttyä.
Testaa Leipätiedotuksen sivuilla, kuinka paljon sokeria käytät.
Mikä avuksi makeanhimoon?
Ensimmäinen askel on tunnistaa ongelma ja kuvailla sitä itselleen. Analysoi, milloin tavallisesti syöt makeaa, käy läpi itsellesi tyypillisiä herkuttelutilanteita ja pohdi, millaisissa tunnetiloissa makeaa kuluu eniten. Mitä haet makean syömisellä? Mihin se auttaa? Mikä on mielialasi? Miten voisit toimia toisin? Haluatko miettiä toisenlaisia toimintatapoja, ja millaisia sinua miellyttävät vaihtoehdot olisivat? Mikä olisi mieluista muuta tekemistä? Mitä muuta voisit syödä kuin makeisia, ja pitääkö sinun ylipäätään syödä jotain näissä tilanteissa?
- Makeanhimoa voi ehkäistä syömällä terveellisesti ja säännöllisesti. Nälässä tulee helposti ahmittua kaikkea liikaa, erityisesti makeaa.
- Proteiini- eli valkuaisainepitoiset ”kunnon ruoat” auttavat ruokahalun säätelyssä.
- Niin tekevät myös kuitu- ja vesipitoiset ruoat, kasvikset ja hedelmät. Niitä saa syödä paljon! Vatsa tulee täyteen ja pysyy pitkään kylläisenä. Lisäksi niissä on hurjasti vitamiineja toisin kuin makeisissa, joka on tyhjää energiaa.
- Makeanhimon yllättäessä yritä kestää vartti syömättä. On tutkittu, että tavallisesti mieliteko laantuu noin 15 minuutin kuluttua. Toki se tulee uudestaan, mutta niin kauan kuin makeanhimolle antaa periksi, se ei koskaan laannu.
- Onnistumisen kokemukset kasautuvat, ja kerta kerran jälkeen kieltäytyminen on helpompaa.
- Joillekin makeasta on helpompi luopua vähäksi aikaa kokonaan kuin yrittää kiusata itseään karkki päivässä, karkkipäivä viikossa periaatteella.
- Kun olet tarpeeksi vahva, itsekuria voi kasvattaa ”siedätyshoidolla”: 1. käyskentele karkkihyllyillä, mutta kävele ohi 2. katsele pusseja, mutta älä koske 3. koettele pakkauksia mutta älä osta, älä edes vierasvaraksi. Kun pääset kaikkien kolmen portaan läpi, olet vapaa karkinhimosta.
Nauti elämästäsi, vapaudestasi ja rakasta itseäsi ja läheisiäsi, se onnistuu ilman makeaakin!
Kirsi Pietiläinen, lääkäri
Kirsi Pietiläinen on lääkäri, lihavuustutkija ja apulaisprofessori Helsingin Yliopiston lihavuustutkimusyksikössä. Kirsillä on pitkä ja monipuolinen käytännön kokemus ylipainon ja lihavuuden hoidosta. Kirsi toimi Keventäjien asiantuntijana vuosina 2006-2015.
Syömisen hallinta = painonhallinta?
Syömiseen liittyvien kysymysten kanssa mennään usein viettien ja tapojen vallassa: syödään kun ehditään, syödään kun on ruoka-aika, syödään kun syöminen nyt sattui tulemaan mieleen (ja se tulee mieleen usein) jne. Näyttää kuitenkin siltä, että varsinkin...Miksi 1500 kcal on Keventäjissä ravintoaineiden näkökulmasta alin suositeltu energiansaanti ?
Keventäjissä 1500 kalorin rajaa pidetään määränä, joka on ravintoaineiden suhteen turvallinen jos syö täysipainoisesti ja harrastaa liikuntaa suosituksen mukaisen vähimmäismäärän. Tavallista ruokaa syöden alle 1500 kilokalorin energiansaanti on näillä reunaehdoilla todella vähän, sillä ilman erityistä...Kannattaako ikääntyvän keventää?
Väestötasolla painoindeksi suurenee miehillä noin 65-vuoteen saakka, naisilla hieman myöhempään ikään. Vyötärön ympärysmitta suurenee myös iän mukana ja suureneminen jatkuu painoindeksiin verrattuna vanhempaan ikään. Tämä selittynee sillä, että painoindeksiin vaikuttaa rasvan lisäksi lihaskudoksen määrä, joka...