Syöminen on yllättävän automaattinen tapahtuma ja siksi usein tietoisen kontrollin ulottumattomissa. Vaikka nykyihminen on koulutettu, moderni ja älyn kyllästämä, monet toimintomme – syöminen niiden joukossa – ovat yllättävän primitiivisiä. Tässä muutamia kiinnostavia poimintoja 2000-luvun tutkimuksista:
1. Suuri annoskoko lisää automaattisesti syömistä
Ryhmälle miehiä annettiin perunalastuja 175 g pusseissa ja toiselle ryhmälle 25 g pusseissa. Suurempia pusseja saaneet söivät 3 kertaa (yli 300 kcal) enemmän kuin pienempiä pusseja saaneet.
2. Näkösällä ulottuvilla olevaa ruokaa syödään enemmän
Erään toimiston työntekijöille tuotiin suklaakonvehteja, toisille työpöydälle ja toisille 2 m päässä olevalle hyllylle. Työntekijät, joilla konvehdit olivat työpöydällä, söivät 140 kcal enemmän kuin työntekijät, joilla konvehdit oli laitettu kauemmaksi. Samojen tutkijoiden tekemä jatkotutkimuskin todisti, että ruoan näkeminen houkuttelee syömään. Toimistoon tuotiin taas suklaakonvehteja. Tällä kertaa joko läpinäkyvissä tai värillisissä kulhoissa. Kuten arvata saattaa, läpinäkyvät kulhot syötiin nopeammin tyhjiksi. Jälleen kuin huomaamatta; tutkittavat eivät havainneet toiminnassaan mitään eroavaisuuksia eri testitilanteissa.
3. Liikasyöminenkin jää huomaamatta
Kuuluisassa soppatestissä ihmisille syötettiin ensimmäisenä päivä soppaa tavallisesta kulhosta ja toisena päivänä kulhosta, joka täyttyi salakavalasti altapäin uudelleen. Pohjattomasta kulhosta syötiin 70% enemmän keittoa kuin tavallisesta kulhosta. Hämmästyttävintä tutkimuksessa oli, että ihmiset eivät lainkaan havainneet syöneensä enemmän. Kysyttäessä he sanoivat, että olivat syöneet yhtä paljon kuin edellisenäkin päivänä. He eivät myöskään tunteneet itseään kylläisemmiksi kuin tavallisen kipollisen syötyään. Eivätkä he uskoneet kuulemaansa (että soppaa meni melkein kaksinkertainen määrä), kun kokeen tulos paljastettiin heille.
4. Syömisen aloittaminen on automaattista, samoin kuin syömisen jatkaminen
Monesti emme edes havainnoi, miksi ryhdyimme syömään. Oli ruoka-aika, ruokaa oli esillä, tuli mainoskatko, söimme jotain tehdäksemme. Jatkamme kunnes lautanen on tyhjä, täytyy lähteä töihin, tv-ohjelma loppui, puhelin soi. Joillekin on jopa harvinaista alkaa syömään siksi, että on oikeasti nälkä tai lopettaa siksi, että tuntuu jo kylläiseltä.
5. Syömisestä pidättäytyminen tai sen lopettaminen vaativat paljon enemmän tietoisia ponnisteluita kuin syömisen aloittaminen
On evoluution kannalta ollut edullista syödä ja jatkaa syömistä aina kun siihen on mahdollisuus. Siksi meillä on erityisen huonot biologiset edellytykset kieltäytyä hyvästä ruoasta tai jättää syöminen kesken.
6. Koska ihmiset tekevät hyvin monia syömiseen liittyviä asioita tiedostamattaan, he eivät myöskään tiedosta, että nämä asiat tapahtuvat automaattisesti
Otetaan autopilotti pois päältä ja opetellaan havainnoimaan toimintaamme. Ruoasta, hyvästäkin, kun voi pidättäytyä (väliaikaisesti). Jokainen voi kuitenkin opetella havainnoimaan ja analysoimaan syömistään vähän enemmän.
Syömiseen liittyviä valintoja tehdään monta kertaa päivässä ja usein valinnat tehdään tiedostamattomasti. Jokainen voi kuitenkin opetella havainnoimaan ja analysoimaan syömistään vähän enemmän. Pohtimalla syömiseesi liittyviä tapoja, voit oppia olemaan huomaavaisempi itseäsi, kehoasi ja terveyttäsi kohtaan.
Lähteet:
Cohen DA. Eating as an automatic behavior. Prev Chronic Disease 2008.
Rolls BJ, ym. Increasing the portion size of a packaged snack increases energy intake in men and women. Appetite 2004.
Painter JE, ym. How visibility and convenience influence candy consumption. Appetite 2002.
Wansink B, ym. The office candy dish. Int J Obesity 2006.
Wansink B, Kim J. Bad popcorn in big buckets: portion size can influence intake as much as taste. J Nutr Educ Behav 2005.
Kirsi Pietiläinen, lääkäri
Kirsi Pietiläinen on lääkäri, lihavuustutkija ja apulaisprofessori Helsingin Yliopiston lihavuustutkimusyksikössä. Kirsillä on pitkä ja monipuolinen käytännön kokemus ylipainon ja lihavuuden hoidosta. Kirsi toimi Keventäjien asiantuntijana vuosina 2006-2015.
Syömisen hallinta = painonhallinta?
Syömiseen liittyvien kysymysten kanssa mennään usein viettien ja tapojen vallassa: syödään kun ehditään, syödään kun on ruoka-aika, syödään kun syöminen nyt sattui tulemaan mieleen (ja se tulee mieleen usein) jne. Näyttää kuitenkin siltä, että varsinkin...
Miksi 1500 kcal on Keventäjissä ravintoaineiden näkökulmasta alin suositeltu energiansaanti ?
Keventäjissä 1500 kalorin rajaa pidetään määränä, joka on ravintoaineiden suhteen turvallinen jos syö täysipainoisesti ja harrastaa liikuntaa suosituksen mukaisen vähimmäismäärän. Tavallista ruokaa syöden alle 1500 kilokalorin energiansaanti on näillä reunaehdoilla todella vähän, sillä ilman erityistä...
Kannattaako ikääntyvän keventää?
Väestötasolla painoindeksi suurenee miehillä noin 65-vuoteen saakka, naisilla hieman myöhempään ikään. Vyötärön ympärysmitta suurenee myös iän mukana ja suureneminen jatkuu painoindeksiin verrattuna vanhempaan ikään. Tämä selittynee sillä, että painoindeksiin vaikuttaa rasvan lisäksi lihaskudoksen määrä, joka...
