Miten keventäjä selviää joulupyhistä?

Joulu lähestyy ja meillä keventäjillä on edessä suuret houkutukset ja itsehillintää vaativat hetket. Miten selviämme joulunajasta? Mitä valitsemme joulupöydästä tekemättä suurta numeroa keventämisestä? Pitäisikö jotain ruokaa välttää ja toisaalta, mitä kannattaisi kerätä lautaselle?

Ruoka-asiantuntija Krista Kupariharju antaa vinkkejä joulunajan aterioille.

Olennaista on muistaa, että kaikki jouluruoat eivät suinkaan ole lihottavia. Usein syyt joulupyhien painonnousuun ovat jatkuva napostelu sekä noutopöydästä koostetut liian suuret annokset. Turvotusta aiheuttavat puolestaan usein tönkkösuolatut kaupan valmiit kalatuotteet.

Jouluna saa herkutella, mutta ensin kannattaa määritellä, koska joulu on lupa korkata. Jos tähtitortut ovat vakiovälipala marraskuusta saakka, tapaninpäivänä vyötä kiristää taatusti. Joulun herkuttelu kannattaakin keskittää mahdollisimman myöhään, aattoon ja sen tienoolle.

Perinteisellä jouluaterialla tarjotaan tavallisesti sen seitsemän sorttia, kaikkia mahdollisia ruokia. Jouluruoat voi ja kannattaa jakaa kuitenkin useammalle päivälle. Näin ei tule kahmittua kerralla liikaa.

Säännöllisyys

Ruoka-ajoista kannattaa pitää kiinni pyhänäkin. Aamupala ja kevyt lounas ennen varsinaiseen joulupöytään käymistä pitävät ahmimisen kurissa. Kannattaa muistaa, että myös jälkiruoka ruokailun yhteydessä pitää herkutteluhimon hallinnassa. Muuten makeita tulee helposti naposteltua läpi päivän. Suklaa ja pähkinät kuuluvat jouluun, mutta eivät joka välissä popsittuna. Muista, että ihminen syö silmillään. Jos sijoitat karkkikulhoja ympäri kotia, ne tarttuvat käteen aina ohi kävellessä.

Hedelmiä ja kasviksia kannattaa suosia myös jouluna

Älä unohda, että myös hedelmät ovat kelpoja naposteltavia. Pikkusitrukset ovat perinteisiä jouluhedelmiä. Yhdessä satsumassa on noin puolet päivän C-vitamiinin tarpeesta, joten pimeän aikaan niiden syöminen on siitäkin syystä erityisen tärkeää.

Ei myöskään kannata pihdata kasviksissa, sillä kasvikset tuovat jouluun väriä ja makua keventäen samalla joulun ruokalistaa. Perinteinen lautasmalli puoltaa paikkansa myös joulupöydässä. Ruokaisat salaatit käyvät pääruuankin asemesta. Kokeile esimerkiksi kuskuspohjaisia salaatteja, joihin lisäät joulun raaka-aineita, kuten esimerkiksi herneitä, punakaalia, omenaa, pähkinöitä ja siemeniä sekä jouluisia mausteita. Perinteiset majoneesipohjaiset salaatit kevenevät jogurtilla. Hedelmiä kannattaa käyttää salaatteihin runsaasti.

Muista, että myös joululeivonnaisia on helppo keventää kasviksilla. Makea bataatti pehmentää ja keventää perinteistä kuivakakkua. Bataatti sopii erinomaisesti yhteen kookosmaidon ja kookoshiutaleiden kanssa. Korvaa bataatti halutessasi porkkanalla tai kurpitsalla. Makeahko palsternakka, kuten myös punajuuri sopii perinteiseen rahka-voitaikinaan korvaamaan osaa rasvasta. Esimerkiksi joulupasteijoiden taikina saa näin myös kauniin värin.

Tarkkaile suolan määrää

Muista jouluna myös suola! Suola itsessään ei lihota, mutta se kerää elimistöön nestettä. Suolaisen aterian jälkeen vatsa on kuin ilmapallo ja puntari näyttää helposti turvonneita lukuja. Kaupan valmiit sillit ja graavikalat on usein tönkkösuolattu. Ne kuivattavat suun, eikä niitä voi syödä montaakaan palaa. Jos ruokajuomaksi valitsee vielä snapsin, nestehukka kolkuttaa ovella alta aikayksikön. Kotikokilla on mahtava vapaus säädellä suolan määrää itse. Aivan ensimmäiseksi kannattaa muistaa, että juhlakalat saavat makunsa joulun mausteista, yrteistä ja kirpeistä sitruksista. Suolan määrän maltillinen vähentäminen ei tuhoa kalan makua tai rakennetta.

Kevytsilliä ei ole välttämätöntä liottaa, mutta jos haluaa vielä vähentää suolaisuutta, sillejä voi liottaa kylmässä vedessä noin nelisen tuntia. Aniharvoin kunnonkaan liotuksella kaloista tulee liian vähäsuolaisia. Kovempia suolasillejä kannattaa aina liottaa yön yli vedessä, maidossa tai piimässä.

Lohen graavaaminen vaatii suolaa, mutta purkki kannattaa pitää lempeässä kurissa. Suolaksi sopii parhaiten karkea merisuola, sillä jodioitu pöytäsuola voi antaa pistävän maun.

Kevennä kermaa, pehmennä rasvoja

Yksi keino on myös pistää kerman määrä kuriin. Kasvirasvavalmisteet sisältävät usein vain vähän rasvaa ja sekin on tyydyttymätöntä, pehmeää rasvaa. Joululaatikoissa voit hyvin käyttää maitoa kerman sijaan tai tehdä omia kerma-maitosekoituksia. Smetana korvautuu ranskankermalla ja turkkilaisella jogurtilla, ja kermaviilistä on kevytversioita. Myös vähärasvaisempia juustoja on valikoimissa nykyään paljon. Runsasrasvaisten juustojen ystävien on syytä nautiskella herkkujaan vastaavasti pienempiä määriä.

Joululeivonnaistenkaan ei tarvitse olla kaloripommeja maistuakseen herkullisilta. Kaupan valmiiden joululeivonnaisten rasva on yleensä kovaa. Suosi kotileivonnassa pehmeitä rasvoja; öljyä, pullomargariinia tai esim. 60% margariineja. Leivonnainen kevenee myös, jos lisäät taikinan joukkoon kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Ne sopivat sekä leipiin että kakkuihin. Kuitua leivonnaisiin saadaan muun muassa täysjyväjauhoista, pellavansiemenistä ja ihanasti rouskuvista pähkinöistä ja manteleista. Kuivakakkuihin voi käyttää myös täysjyvämuroja (bran flakes) tuomaan rapeaa rapsakkuutta. Joulun leivonnaiset onnistuvat myös gluteenittomina, kokonaan ilman jauhoja. Marenkipohjaiset unelmakakut, kuten uusiseelantilaista alkuperää oleva pavlova sopivat paitsi keliaakikoille myös kaikille keventäjille. Sokerin voi myös korvata keinotekoisilla makeutusaineilla. Ne käyvät nykyään hyvin monenlaiseen leivontaan.

Maistuvaa joulunaikaa kaikille!