Lihavuus ja riippuvuus
Riippuvuuksia tutkittaessa on opittu, että addiktoituminen on yhteydessä ihmisaivojen perustoimintoihin, muistiin, tunteiden säätelyyn, tyydytyksen ja mielihyvän säätelyyn, syömiseenkin. Tutkijat ovat olleet kiinnostuneita erityisesti sellaisista lihavista, joilla on todellisia ongelmia syömisen säätelyn kanssa. He ovat yleensä liian painavia noustakseen pyörätuolista tai kävelläkseen ulos oviaukosta. Hyvin ylipainoiset eivät syö elääkseen vaan he elävät syödäkseen. He rakastavat ruokaa ja käyttävät kaiken aikansa syömisen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Kuten huumeriippuvaisillakin, jossakin vaiheessa syömisestä voi kuitenkin kadota kaikki ilo. Syömistä jatketaan, vaikka siitä ei edes nautita. Se on pakonomaista, se haittaa elämää ja rajoittaa muuta toimintaa.
Mielihyvää ruoasta
Ruokariippuvuuden tutkiminen ihmisillä on monimutkaista. Valtaosalla lihavista ei ole riippuvuuksia eikä heidän aivojen välittäjäainejärjestelmässään tai niiden muussa toiminnassa ole mitään vikaa. On kuitenkin havaittu, että joillakin ihmisillä erityisesti dopamiiniaineenvaihdunnan vajavaisuudet ovat yhteydessä lihomistaipumukseen. Dopamiini on tärkeä mielihyvää ja palkitsemisjärjestelmää säätelevä aivojen välittäjäaine. Dopamiinin merkityksestä on tehty useita tutkimuksia, mutta syömisen säätely on lukuisten hormonien ja elimistön toimintojen tuotosta.
Suurin osa aivojen syömistä säätelevistä välittäjäainemekanismeista ei ole tietoisten tai hallittavissa olevien vaan autonomisten aivoalueiden alaisia (esimerkiksi limbisen järjestelmän ja tyvitumakkeiden). Nämä toiminnot ovat kiinnostavalla tavalla yhteydessä paitsi motivaation ja tunteiden säätelyyn, myös muistiin tallentuneisiin fyysisiin tuntemuksiin. Ihminenkin oppii jo syntymästään saakka, miten syöminen, ruoka, lämpö ja hellyys liittyvät kaikki toisiinsa.
Koeasetelmissa on nähty, että stressi muuttaa aivotoimintaa siten, että tarve lämmölle ja hellyydelle kasvaa. Näitä mielihyvän tuntemuksia voi hakea myös syömisestä. Eräässä amerikkalaisessa tutkimuksessa osoitettiin aivokuvantamisen avulla, että sosiaalinen hylkääminen näkyy aivoissa samalla tavoin kuin kipu. Jo 1980-luvulla nähtiin samantapaisia tuloksia eläinkokeissa. Näissä tutkimuksissa sosiaalisen hylkäämisen aiheuttamaa kipua lievitettiin mielihyvätuntemuksia lisäävillä opioidilääkkeillä. Ihmiset, joilla on elämässään paljon stressitekijöitä tai muutoin paha olla, saattavat siis tiedostamattaan hoitaa itseään ja lisätä aivojensa mielihyvävälittäjäaineita syömällä, juomalla tai käyttämällä päihteitä.
Onneksi mielihyvää tuottavat myös monet muut asiat kuin syöminen kuten esimerkiksi ystävät, lemmikit, lukeminen ja vaikkapa laulaminen. Liikunta on todennäköisesti mielihyvää lisäävistä kompensaatiomekanismeista hyödyllisin etenkin keventäjälle. Erityisesti luonnossa liikkumisen on todettu vähentävän stressiä ja laskevan muun muassa verenpainetta. Seuraavan kerran, kun haluat hemmotella itseäsi, mieti suuntaisitko jääkaapille vai ulko-ovelle.
Kirsi Pietiläinen, lääkäri
Kirsi Pietiläinen on lääkäri, lihavuustutkija ja apulaisprofessori Helsingin Yliopiston lihavuustutkimusyksikössä. Kirsillä on pitkä ja monipuolinen käytännön kokemus ylipainon ja lihavuuden hoidosta. Kirsi toimi Keventäjien asiantuntijana vuosina 2006-2015.
Syömisen hallinta = painonhallinta?
Syömiseen liittyvien kysymysten kanssa mennään usein viettien ja tapojen vallassa: syödään kun ehditään, syödään kun on ruoka-aika, syödään kun syöminen nyt sattui tulemaan mieleen (ja se tulee mieleen usein) jne. Näyttää kuitenkin siltä, että varsinkin...
Miksi 1500 kcal on Keventäjissä ravintoaineiden näkökulmasta alin suositeltu energiansaanti ?
Keventäjissä 1500 kalorin rajaa pidetään määränä, joka on ravintoaineiden suhteen turvallinen jos syö täysipainoisesti ja harrastaa liikuntaa suosituksen mukaisen vähimmäismäärän. Tavallista ruokaa syöden alle 1500 kilokalorin energiansaanti on näillä reunaehdoilla todella vähän, sillä ilman erityistä...
Kannattaako ikääntyvän keventää?
Väestötasolla painoindeksi suurenee miehillä noin 65-vuoteen saakka, naisilla hieman myöhempään ikään. Vyötärön ympärysmitta suurenee myös iän mukana ja suureneminen jatkuu painoindeksiin verrattuna vanhempaan ikään. Tämä selittynee sillä, että painoindeksiin vaikuttaa rasvan lisäksi lihaskudoksen määrä, joka...
