Juuston vuosikulutus on kasvanut vuosikymmenten aikana 4 kilosta 26 kiloon per henkilö. Samaan aikaan markkinoille on tullut runsaasti vähärasvaisempia tuotteita. Onko juuston kulutus lisääntynyt, koska ajatellaan, että kevytjuustoja voi syödä huoletta enemmän? Vai onko rasvan myötä juustoista kadonnut myös maku ja siksi juustoa pitää höylätä leivälle monta viipaletta? Niin ja pari suuhun suoraan.
En tiedä, mikä on lisännyt juuston kulutusta näin paljon, mutta sen tiedän, että ihmiset ajattelevat kevyttuotteiden olevan aina parempi valinta terveyden ja painonhallinnan kannalta. Mutta ihan näin yksinkertainen asia ei ole.
Samaa tahtia kun kansa lihoo, elintarviketeollisuus tarjoaa kevyempiä ja painonhallintaa auttavia tuotteita. Hyvä niin. Mutta joskus tuntuu, että ajatuksissa on, ettei ns. normaalituotteita voi syödä, jos tavoitteena on painonhallinta tai laihtuminen. Ja usein törmään myös siihen ajatukseen, että laihtuminen onnistuu, kunhan vaan vaihtaa kevyttuotteisiin.
Mikä on kevyttuote?
Lainsäädännön mukaan kevyt tai light -merkintää saa käyttää, jos tuotteessa on energiaa 30 prosenttia vähemmän kuin vastaavassa normaalituotteessa. Margariinia saa kutsua kevyeksi, jos se sisältää alle 40 prosenttia rasvaa. Monissa tuotteissa lukee myös ”sisältää vähemmän rasvaa tai sokeria”. Näissä tuotteissa saattaa olla energiaa ihan yhtä paljon kuin normaalituotteessa.
Teoriassa, jos vaihtaa juustot ja muut maitotaloustuotteet kevytversioon, valitsee aina tuoteryhmässä kevyimmän vaihtoehdon, paino laskee, kun energian saanti pienenee. Mutta käytännössä useimmat kompensoivat energian saantia joissain muissa tuotteissa. Tyypillisesti esimerkiksi juustoa kuluu enemmän. Todellisuudessa kahdessa kevyt juustoviipaleessa on enemmän energiaa kuin yhdessä normaalirasvaisessa.
On täysin perusteltua, että liha- ja maitotaloustuotteissa valitaan vähärasvaisempi tuote. Näin tyydyttyneen rasvan saanti pienenee ja sehän on terveyden kannalta hyvä juttu. Mutta jos kevyttuotteita kuluu enemmän kuin normaalituotetta, hyöty katoaa. Sen sijaan suhtautuisin hiukan epäillen kevyttuotteeseen, jossa on kyllä vähän energiaa, mutta paljon lisäaineita, keinotekoisia maku- ja väriaineita sekä makeutusaineita. Olen törmännyt usein siihen, että runsas keinotekoisesti makeutettujen tuotteiden käyttö on oikeastaan lisännyt makeanhimoa, vaikka niillä on sitä yritetty taltuttaa. Mitään tieteellistä näyttöä tästä ei ole, mutta kannustan vähentämään makeutusaineiden käyttöä ja kokeilemaan, miten se vaikuttaa oloon ja mielitekoihin.
Kevyttä roskaruokaa?
Monista epäterveellisistä herkuista kuten sipseistä, jäätelöstä, kekseistä on myös kevytversio. Tarkempi tutkiminen osoittaa, että todellisuudessa, vaikka näissä tuotteissa on hiukan vähemmän energiaa tai rasvaa, ovat ne edelleen melko turhaa lisäenergiaa, joka yleensä tulee muun ruuan päälle. Kun joskus haluaa herkutella, kannattaa ehkä ottaa ihan kunnon tuote ja unohtaa kevytherkuilla kikkailu.
Luonnon omat kevyttuotteet
Painonhallinnan kannalta on tärkeää, että syödään säännöllisesti ja reilusti kasviksia. Kasviksissa ja marjoissa on hyvin vähän energiaa, mutta paljon ravintoaineita. Kasvikset ovatkin luonnon omia kevyttuotteita ja niiden avulla voidaan keventää ihan perusruokaa. Nykyään tiedetään myös, että proteiinipitoinen ruokavalio helpottaa syömisen hallintaa. Proteiinia keho tarvitsee moniin perustoimintoihin ja se pitää kylläisyyttä pitkään, joten sitäkin voi syödä melko vapaasti. Kevyeen herkutteluun voi kokeilla vaikka mansikkarahkaa tai mustikkasmoothieta!
Ei kannata katsoa vain, kuinka paljon tuote sisältää energiaa, vaan mitä se todella sisältää. Kun tuote sisältää paljon e-koodeja on syytä miettiä, onko tämä todellakin terveellinen valinta. Esimerkiksi vaikka pähkinät ja manteli sisältävät enemmän energiaa kuin karkit, terveyden kannalta pähkinät ja mantelit ovat ehdottomasti parempi valinta –myös painonhallintaa ajatellen!
Kannustan syömään perusruokaa ja miettimään valintoja kokonaisuuden, ei kaloreiden kannalta. Kasviksia, marjoja, hapatettuja maitotaloustuotteita ja kalaa, lisäksi jonkin verran täysjyväleipää ja -puuroa sekä pähkinöitä, siemeniä ja rypsiöljyä sekä vettä. Siinä onkin terveellisen ruokavalion hyvä perusta!
Anette Palssa, laillistettu ravitsemusterapeutti
Anette Palssa on laillistettu ravitsemusterapeutti ja monille suomalaisille mediasta tuttu kasvo. Hän on myös kirjoittanut useita kirjoja ravitsemuksesta ja toiminut asiantuntijana erilaisissa tehtävissä. Anette toimi Keventäjien ravitsemusasiantuntijana vuosina 2006-2015
Alkoholi - juhlakauden salakavala lihottaja
Alkoholi kerryttää kiloja usein salakavalasti ja vaikuttaa terveyteen monella tavalla. Keventäjän kannattaa pitäytyä kohtuukäytössä ja tiedostaa juomien sisältämät energiamäärät. Monen vapaa-aikaan ja juhlaan kuuluu alkoholi. Niin uuttavuotta, vappua kuin uutta työpaikkaa juhlistetaan usein lasillisella kuohuvaa....
Terveellinen ruokavalio on vastustuskyvyn perusta – näin syömällä taistelet flunssaa vastaan
Tavallisen flunssan lisäksi myös influenssat kaatavat tällä hetkellä porukkaa petiin. Ravitsemusterapeutti Anette Palssan vinkeillä voit välttää sairastumisen. Käsien pesu lienee se yleisin ja helpoin keino, mutta useimmat miettivät myös, millaisella ruokavaliolla voisi vastustaa taudin aiheuttajaa....
Rasvaa vähän, mutta laadukkaasti
Rasva puhuttaa paljon ja monet meistä tietävätkin jo, millaista rasvaa elimistö tarvitsee ja millainen rasva on terveellistä. Aika usein kuitenkin levite jätetään pois leivän päältä, kun halutaan keventää ruokavaliota. Tarvitsemme rasvaa energiantuotantoon, rasvaliukoisten vitamiinien turvaamiseksi...
