Tunteet määrittävät, miltä elää maistuu, millaisia olemme ja millaisia tavoitteita asetamme itsellemme. Keventämispolkuun kuuluu omien tunneskaalojen tunnistaminen sekä niiden peilaus arjen rytmeihin ja tapoihin. Tunteet ovat läsnä myös elämäntapamuutoksissa ja esimerkiksi liikkumiseen motivoitumisessa.
Tunne on monitahoinen psykofysiologinen kokemus mielentilasta. Tunteet heijastuvat ihmisen olemuksessa, ilmeissä, ilmaisuissa ja käyttäytymisenä. Kasvoissa on noin 40 lihasta, joiden avulla ilmaistaan tunteita yli 10 000 erilaisen ilmeen avulla. Tutkimukset osoittavat, että tunteet ja niiden ilmaisu vaikuttavat toisiinsa. Kun nostat kasvosi hymyyn, koet hetken päästä enemmän iloa kuin ennen hymyilyn aloittamista. Kun suoristat ryhtisi ja nostat leukaa, tunnet enemmän itsevarmuutta ja ylpeyttä.
Tunne tunteesi
Tunteet ovat lyhytkestoisia reaktioita, jotka syntyvät ja laimentuvat nopeasti. Mieliala taas on pidempiaikainen taipumus tuntea tietynlaisia tunteita. Pysyvää taipumusta kokea erityisen paljon tiettyjä tunteita kutsutaan persoonallisuuden piirteeksi.
Kaikki tunteet ovat jollakin tapaa hyödyllisiä – sekä negatiiviset että positiiviset. Positiiviset tunteet ovat ihmisen luontainen olotila ja ne kertovat, että kaikki on hyvin. Negatiiviset tunteet viestivät, että jokin ei ole hyvin. Tunteet ovat kehon tapa viestiä siitä, että meidän tulee kiinnittää huomiota tarpeisiimme. Tunteilla onkin ollut tärkeä merkitys ihmisen evoluution kuluessa; pelko on virittänyt varovaisuuteen vaaran uhatessa ja viha on rohkaissut toimintaan. Ilo, myötätunto, syyllisyys, nolostuminen, hämmennys ja suru ovat varmistaneet ryhmän yhteistoimintoja ja jäsentäneet ihmislauman sosiaalisia rakenteita.
Tunteiden tutkijat ovat nimenneet perustunteiksi vihan, pelon, inhon, surun, iloa ja hämmästyksen. Perustunteet tunnistetaan kaikkialla maailmassa ja näin ollen ne ovat ilmeisesti biologisesti periytyviä. Perustunteiden lisäksi tunnetutkijat listaavat yli 30 erilaista, ilmeissä, fysiologiassa ja käyttäytymisessä ilmenevää tunnetta. Uteliaisuus, hilpeys, innostus, tyytyväisyys, kiitollisuus, itsensä ylittämisen riemu, VAU:n tunne, helpotus, toivo, luottamus ja rakkaus herättävät myönteisyyttä.
Tunneälyksi kutsutaan kykyä tunnistaa tunteita itsessä ja muissa sekä hyödyntää tunteita rakentavasti. Tunteiden käsittelyyn vaikuttaa suhtautuminen omiin tunteisiin ja siihen millaisia tunteita koetut tunteet herättävät. Mitä enemmän omia tunteita pyrkii kieltämään, sitä mutkikkaampaa tunne-elämä on.
Tunteiden taustat
Olemme oppineet havainnoimaan ympäristöämme, reagoimaan, ajattelemaan, tulkitsemaan ja toimimaan lapsuuden kokemuksista asti. Olemme oppineet osan toiminta- ja myös tunnemalleista matkimalla vanhempiamme tai reagoimalla vanhempien tunneryöppyihin. Varhaisissa vuorovaikutussuhteissa olemme oppineet myös sosiaalisesti hyväksyttyjä tunteiden ilmaisutapoja. Tunteita ei voi aikuisenakaan hallita, vaan ennemminkin on hyväksi oppia tunnistamaan tunteet ja omat tyypilliset tunnetavat.
Erilaiset muutokset elämässä tai arkisessa ympäristössämme herättävät tunteita. Tunteet heräävät myös kun kuvittelet, muistelet, pohdiskelet, keskustelet, koet empatiaa toista ihmistä kohtaan tai rikot sosiaalisia normeja. Monilla tunteilla on myös ajallinen ulottuvuus; ylpeys ja kiitollisuus kumpuavat usein menneisyyden muistelemisesta, inspiroituminen ja kiinnostus liittyvät nykyhetkeen ja pelko kohdistuu tulevaisuuteen.
Tunnelukot vaikuttavat
Lapsuuden, nuoruuden ja varhaisaikuisuuden kokemukset ovat voineet ladata meihin tyypillisiä uskomuksia ja reagointitapoja, joita kutsutaan tunnelukoiksi. Katsomme maailmaan ikään kuin niiden silmien kautta, jotka meitä ovat lapsena katsoneet. Tai katsomme maailmaa niin kuin toiset ovat maailmaa lapsuudessamme katsoneet. Tunnelukot voivat saada meidät uskomaan negatiivisia asioita itsestämme, toisistamme ja maailmasta. Tunnelukkoja ovat muun muassa alistuminen, hyväksynnän haku, pessimistisyys, rankaisevuus, uhrautuminen, hylkäämisen pelko, vaativuus ja vajavaisuuden tuntemus.
Tunnelukkojen kanssa elämme arkea ja ne ovat hyvin tavallisia ajattelu- ja reagointitapoja. Painonhallinnassa puhutaan paljon tunnesyömisestä ja moniin elämäntapahaasteisiin liittyy tunnereaktioita. Eri elämäntilanteissa ja erilaisissa elämäntavoissa tunnelukot voivat viedä energiaa ja johtaa ahdistuneisuuteen tai uupumiseen. Tunnelukot voivat ohjata meitä tukahduttamaan, väheksymään tai korostamaan tarpeitamme.
Tunnelukkoja ei voi mitätöidä tai poistaa. Usein riittää jo niiden tunnistaminen ja niiden syntymekanismin toteaminen. Millaista sisäistä puhetta puhut itsellesi ja millaisia uskomuksia itsellesi toistelet? Tunteita voi oppia erittelemään, toimimaan tietoisesti niistä huolimatta ja usein tunteiden kuvaaminen sanoiksi auttaa laimentamaan tunteen valtaa. Jo pelkästään tarkastelemalla tunteita yksi kerrallaan ja hyväksymällä ne, voi saada niistä selkeämmän otteen. Voit nähdä yksittäisen tunteen vaikutukset ajatteluusi ja toimintaasi. Voit huomata, mitä tunne vaikuttaa tekemisesi määrään, suuntaan, laatuun ja sosiaalisiin suhteisiisi. Jos tunnelukot haittaavat kohtuuttomasti arkea ja kasaavat negatiivisia tunteita, kannattaa kysyä neuvoa lääkäriltä tai terapeutilta.
Virittele tunteita
- Kasvata tietoisuuttasi eri tunteista itsessä ja muissa. Miten tunne ilmenee kehossa, ilmeissä, ajatuksissa?
- Tutki, miten eri tunteet vaikuttavat toimintaasi. Tunteita ei voi sammuttaa, mutta niitä voi hyödyntää.
- Pohdi, mitä tunteita haluat kokea enemmän ja miten ne liittyvät elämäsi tärkeisiin asioihin.
- Hyväksy negatiiviset tunteet ja opi käsittelemään niitä leppoisasti. Tunnista millaisia reaktioita kehossa tapahtuu ja miltä tuntuu kun negatiivinen tunne on laimentunut. Miten tunne laimentuu parhaiten? Ja millaista hyötyä tästä on?
- Harjoittele ja hyödynnä positiivisia tunteita arjen pienissä tapahtumissa.
- Mieti päivittäin, mitkä asiat ovat hyvin, kun katselet ympärillesi. Tunnista, millaisia tunteita tunnet, kun asiat ovat hyvin. Mitä nämä tunteet sinussa herättävät, ja millaista toimintaa edistävät.
- Mieti, mitä energisoivaa tunnetta haluat kokea tällä viikolla enemmän? Missä voit tätä tunnetta ladata sopivalla tavalla? Missä paikassa/tekemisessä/olemisessa/ihmisissä voit tunnistaa vaikkapa kiinnostusta, ylpeyttä tai kiinnostusta?
Lähteet
Rantanen, J. 2011. Tunteella voimaa tekemiseen. Talentum Media. Hämeenlinna
Takanen, K. 2011. Tunne lukkosi- vapaudu tunteiden vallasta. WSOY.
