Istuminen kuriin ja aktiivisuutta arkeen

Keventäjä miettii usein tarkasti, millä treenimuodolla poltetaan eniten kaloreita tai mihin kellonaikaan treeni kannattaisi tehdä rasvapolton optimoimiseksi. Siinä sivussa meiltä usein unohtuu arkiaktiivisuus. Arkiliikunta on todella hyvä ja usein välttämätön lisä kuntoliikunnalle, jos mielii saada mahdollisimman hyviä ja ennen kaikkea kestäviä tuloksia aikaan.

Aktiivisuus vähentynyt huomattavasti

1970-luvulta saakka suomalaisten kuntoliikunnan harrastaminen on lisääntynyt huimasti. Kuntosalilla rehkitään ja jumpissa hikoillaan ja– hyvä niin. Samalla arkiliikunnan ja fyysisen työn aikaansaama energiankulutus on kuitenkin tippunut radikaalisti. Töihin ei enää kävellä tai pyöräillä, lähikauppaan kävelemisen sijasta hurautetaan mukavasti autolla ostoskeskukseen. Ja sitten se istuminen: työmatka istutaan, töissä istutaan, television ääressä istutaan, netin ääressä istutaan ja niin edelleen.

Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja sitä kautta energiankulutus on tippunut huimasti. Tutkijat arvelevat, että tällä aktiivisuuden vähenemisellä on selkeä rooli ylipainon yleistymisessä. Toisaalta arkiliikunnan lisäämisen on havaittu tehostavan painonpudotusta ja painonhallintaa. Eikä ihme. Tässä muutamia herättäviä havaintoja:

• Askeettisissa oloissa elävät Masai-heimolaiset kuluttavat päivittäisissä askareissaan 1674 kcal enemmän kuin kaupungissa asuvat tansanialaiset. Masait ovat myös hoikempia ja heidän terveysmuuttujansa ovat paremmalla tolalla kuin kaupunkilaisten.
• 1800-luvun ja nykypäivän australialaisten energiankulutusta tarkastelleet tutkijat arvelevat 1800-luvulla eläneiden kaupunkilaisten kuluttaneen jopa 60 prosenttia enemmän energiaa arkiaskareissaan.
• Työn aiheuttaman energiankulutuksen arvioidaan tippuneen 1950-luvulta lähtien miehillä 140 ja naisilla 124 kaloria. Laskennallisesti tämä lihottaa yli kilon kuukaudessa, jos energiansaanti pysyy vakiona.

Mitä tehdä?

Pitäisikö sitten muuttaa savimajaan asumaan tai vaihtaa pyykkikoneet pesulautaan? Ei sentään. Arkipassiivisuuden selättämiseksi löytyy muitakin keinoja. Laihduttajan kannattaa maan mainion, terveyttä edistävän ja kevennystä tehostavan kuntoliikunnan lisäksi ehdottomasti satsata arkiaktiivisuuden lisäämiseen. Lähde liikkeelle vaikkapa seuraavista asioista.

Hanki askel- tai aktiivisuusmittari. Mittarin käyttö on edullinen ja motivoiva keino lisätä aktiivisuutta. Pyri aluksi 9000 askeleeseen, jota pidetään riittävänä aktiivisuustasona. Siitä voit edelleen lisätä askelmäärää kohti ihannetasona pidettyä 13 000 askelta. Enemmänkin askelia saa toki ottaa! Askel- tai aktiivisuusmittari näyttää lahjomattomasti, kuinka paljon olet ollut päivän mittaan liikkeessä. Jos asetat tavoitteen aktiivisuudesta, alat kuin itsekseen löytämään ratkaisuja lisäaskeleiden ottamiseksi.

Lisää liikuntapätkiä arkeen. Voisitko pysäköidä auton kauemmas työpaikasta tai jäädä aiemmalla pysäkillä pois bussista? Voisitko mennä kauppaan tai kirjastoon kävellen tai pyöräillen? Voisitko nousta raput hissin käyttämisen sijaa ja kävellä liukuportaat?

Tauota työpäivääsi. Istuminen on myrkkyä aktiivisuudelle ja terveydelle. Nouse säännöllisin väliajoin ylös, jaloittele, tee taukojumppaa ja mieti, pystyisitkö tekemään välillä töitä seisten? Voisitko kävellä lounasruokalaan? Tai käyttää pidemmällä sijaitsevaa vessaa?

Vietä vähemmän aikaa ruudun ääressä. Netti on tullut television rinnalle lisäämään istumistamme edelleen. Voisitko netti-chattailun sijasta mennä tapaamaan ystäviäsi kaupungille tai soittaa ja käydä samalla kävelyllä? Voisitko puuhastella jotain seisten, kuten siivota kaappeja, silittää pyykkejä tv:tä katsoessa, istuttaa ja hoitaa kasveja pihalla tai parvekkeella?

Kaikki nämä vähentävät passiivista aikaan ja lisäävät energiankulutusta. Kalorinpolttamisvimma ei tarvitse olla lähtökohtana, vaan aktiivisuuden lisäämisen tavoitteena on pikemminkin tässä tapauksessa terveyden edistäminen ja helpompi painonhallinta.