Kaikki, mitä sinun tulee tietää kortisolista ja liikunnasta

Kirjoittaja Laura Paavola
Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen
Sisältö jatkuu

Viime aikoina sosiaalisessa mediassa on puhuttu paljon kortisolista, eli stressihormonista, ja sen mahdollisesti haitallisista vaikutuksista kehoon.

Yksi yleisimmistä myyteistä on, että liikunnasta johtuvat kortisolin nousut aiheuttaisivat ”kortisolinaaman” tai turvotusta.

Pitkäaikainen korkea kortisoli voi lisätä nesteen kertymistä ja tulehdusta, mutta lyhytaikaiset nousut liikunnan aikana eivät todennäköisesti aiheuta tätä. Turvotus johtuu usein muista tekijöistä, kuten ruokavaliosta, unesta tai stressistä.

Kortisolin rooli liikunnassa

Kortisoli on kehosi pääasiallinen stressihormoni, joka aktivoituu vastauksena fyysiseen ja henkiseen stressiin. Liikunnan aikana kortisoli vapauttaa energiaa lihaksille hajottamalla hiilihydraatteja ja rasvaa, jotta kehosi saa tarvittavan polttoaineen.

Se myös hallitsee tulehdusreaktioita ja auttaa lihasten palautumisessa.

Kortisolin nousu on normaalia ja jopa välttämätöntä vahvemman ja terveellisemmän kehon rakentamisessa.

Kortisolin hyödyt liikunnassa:

  • Hallitsee stressireaktioita
  • Säätelee aineenvaihduntaa
  • Hillitsee tulehdusta
  • Ylläpitää verensokeria ja verenpainetta
  • Tukee vuorokausirytmiä
  • Korjaa lihaskudosta harjoittelun jälkeen

Kohtuullisen intensiivinen liikunta nostaa kortisolitasoja hetkellisesti ja auttaa kehoa sopeutumaan. Kevyellä liikunnalla, kuten rauhallisella kävelyllä tai venyttelyllä, on vain vähäinen vaikutus kortisoliin, ja se voi jopa alentaa sen tasoja.

Liiallinen kortisoli ja ylirasitus

Vaikka liikunnan aiheuttama hetkellinen kortisolin nousu on normaalia ja hyödyllistä, liian korkea kortisoli pitkäaikaisesti voi johtaa ongelmiin.

Liiallinen rasitus voi nostaa kortisolitasoja pitkäaikaisesti, mikä voi aiheuttaa seuraavia oireita:

  • Väsymys ja uupumus
  • Univaikeudet
  • Toistuvat sairaudet
  • Hidas palautuminen

Jos tunnet itsesi jatkuvasti uupuneeksi tai liikunta alkaa tuntua raskaammalta kuin aiemmin, se voi olla merkki siitä, että kehosi ei saa tarpeeksi lepoa. Tärkeintä on löytää tasapaino harjoittelun ja palautumisen välillä.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen
Sisältö jatkuu

Kuinka hallita kortisolitasoja liikunnassa

Paras tapa optimoida kortisolin hyödyt ja välttää sen haittavaikutukset on yhdistellä erilaisia liikuntamuotoja ja kiinnittää huomiota palautumiseen:

  • Kohtuullinen voimaharjoittelu: Lihaskuntoharjoittelu tukee aineenvaihduntaa ja auttaa hallitsemaan stressihormoneja.
  • Kestävyysliikunta: Esimerkiksi reipas kävely tai pyöräily auttaa sydämen ja verenkiertoelimistön terveyttä.
  • Rentouttavat harjoitukset: Jooga, venyttely ja hengitysharjoitukset voivat alentaa kortisolitasoja ja edistää palautumista.
  • Riittävä uni ja monipuolinen ravinto: Uni on keskeinen tekijä hormonitasapainon säilyttämisessä. Proteiinipitoiset ruoat ja terveelliset rasvat tukevat kehon palautumista.

Lähteet: Women’sHealt, Runner’sWorld

  • Paras välipala-aika. Lautasella kaksi avokadoleipää.

    Tämä on paras aika syödä välipala – vireystasosi kiittää

    Välipala voi tasata nälkää, ylläpitää vireyttä ja auttaa jaksamaan seuraavaan ateriaan. Mutta onko sillä merkitystä, mihin aikaan välipalan syö? Tutkimusten perusteella yksi ajankohta voi olla erityisen hyvä valinta. Välipalaa ei tarvitse syödä vain siksi, että...
  • Kulhossa ja pöydällä paljon erilaisia pähkinöitä.

    Missä pähkinässä on eniten proteiinia? Ykkönen saattaa yllättää

    Pähkinät tunnetaan erityisesti pehmeiden rasvojen lähteenä, mutta niistä saa myös mukavasti proteiinia. Proteiinimäärissä on kuitenkin yllättävän suuria eroja. Pähkinät ovat ravintotiheitä ruokia, joista saa proteiinin lisäksi muun muassa kuitua, magnesiumia, sinkkiä ja E-vitamiinia. Ne sopivat...
  • Kulhossa kypsennettyjä parsakaalin nuppuja. Päällä rosmariini oksa.

    Lisää tätä maustetta parsakaaliin – ja moninkertaista terveyshyödyt

    Vaikka parsakaali on terveellinen valinta ihan sellaisenaan, yksi tavallinen mauste voi auttaa elimistöä saamaan siitä vielä enemmän irti. Parsakaali tunnetaan vitamiinien, kuidun ja muiden hyödyllisten ravintoaineiden lähteenä. Näiden lisäksi se sisältää sulforafaaniksi kutsuttua yhdistettä, jota...
  • Paras välipala-aika. Lautasella kaksi avokadoleipää.

    Tämä on paras aika syödä välipala – vireystasosi kiittää

    Välipala voi tasata nälkää, ylläpitää vireyttä ja auttaa jaksamaan seuraavaan ateriaan. Mutta onko sillä merkitystä, mihin aikaan välipalan syö? Tutkimusten perusteella yksi ajankohta voi olla erityisen hyvä valinta. Välipalaa ei tarvitse syödä vain siksi, että...
  • Kulhossa ja pöydällä paljon erilaisia pähkinöitä.

    Missä pähkinässä on eniten proteiinia? Ykkönen saattaa yllättää

    Pähkinät tunnetaan erityisesti pehmeiden rasvojen lähteenä, mutta niistä saa myös mukavasti proteiinia. Proteiinimäärissä on kuitenkin yllättävän suuria eroja. Pähkinät ovat ravintotiheitä ruokia, joista saa proteiinin lisäksi muun muassa kuitua, magnesiumia, sinkkiä ja E-vitamiinia. Ne sopivat...
  • Kulhossa kypsennettyjä parsakaalin nuppuja. Päällä rosmariini oksa.

    Lisää tätä maustetta parsakaaliin – ja moninkertaista terveyshyödyt

    Vaikka parsakaali on terveellinen valinta ihan sellaisenaan, yksi tavallinen mauste voi auttaa elimistöä saamaan siitä vielä enemmän irti. Parsakaali tunnetaan vitamiinien, kuidun ja muiden hyödyllisten ravintoaineiden lähteenä. Näiden lisäksi se sisältää sulforafaaniksi kutsuttua yhdistettä, jota...

Kirjoita haku ja paina Enteriä

Pin It on Pinterest

Nainen istumassa jumppapallolla