Liikunnasta luottamusta tulevaisuuteen

Avatar

Liikunnan terveysvaikutuksista kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin sekä terveyden eri osa-alueisiin tiedetään taas lisää. Lääketieteen lisensiaatti Maarit Valtosen Jyväskylän yliopistossa juuri tarkistettu väitöstutkimus osoitti laajassa väestöseurannassa, että toivottomuus ja liikkumattomuus ovat vahvasti yhteydessä sydän- ja verisuonisairauksien riskiin. Liikunta vaikutti lähes 3000 hengen tutkimusryhmässä tulevaisuuden uskoon, toiveikkuuteen ja omiin kykyihin yli kymmenen vuoden seurannassa riippumatta muista masennusoireista. Toivottomuus eli vähäiset odotukset tulevaisuutta ja omia kykyjä kohtaan lisäävät myös sydän- ja verisuonisairauksien riskiä ja kuolleisuutta sekä huonontavat elämänlaatua.

Liikuntaterapiaa

Liikunnan vaikutukset ovat olleet myönteisiä myös masennuksen ja ahdistuksen hoidossa. Säännöllisen liikkumisen sanotaan vastaavan mielialalääkkeen tehoa. Lääkäreiden antamien suositusten taustaksi kootussa tutkimus- ja suositusaineistossa, Käypä hoito- suosituksissa listataan liikunnan terveysvaikutuksia ja todetaan, että myös lievässä ja keskivaikeassa depressiossa liikunnalla on positiivisia vaikutuksia lääkityksen lisänä. 14 tutkimuksen yhteenvedon mukaan liikunta vähensi depressio-oireita merkittävästi verrattuna lumehoitoon. Liikunnan vaikutukset olivat yhtä suotuisia kuin kognitiivisen terapian vaikutukset.

Arvokasta liikkumista 

Psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen muistuttaa ihmisen arvokkuutta korostavan liikunnan tuottavan myönteisimpiä henkisen hyvinvoinnin tuloksia. Arvokkuutta liikkumisessa on, kun se limittyy itselle tärkeisiin elämän osa-alueisiin, se tuottaa mielihyvää ja onnistumisen kokemuksia. Liikkumiseen liittyy silloin elämäntarkoituksen kytköksiä, kiinnostusta, vastuullisuutta ja lämpimiä tunteita. Pakonomaisuus ja tuloskeskeisyys voivat taasen vähentää hyvinvointivaikutuksia.

Ojanen puhuu autonomisesta liikunnasta, silloin kun se tuntuu kiinnostavalta ja mukaansatempaavalta. Liikkumisen laji ja taso on silloin sopivasti haastavaa, vaatii keskittymistä, ajan merkitys katoaa ja toiminnasta saa palautetta.

Elämysliikuntaan liittyy voimakkaita tunteita, itsensä toteuttamista, intohimoja ja virikkeitä. Elämyksissä voi oma minuuden kokemus vahvistua, itsetuntemus lisääntyä ja itsetunto vahvistua.

Sosiaalisessa liikunnassa kannustuksen ja kehujen saaminen palkitsee. Liikkumista tehdään yhdessä, kiinnostutaan samoista asioista, ollaan samaa mieltä, erimielisyyksistä sovitaan ja kaverit pitävät puolta.

Tavoitteellisilla liikkujilla toisilla liikunta on väline johonkin tavoitteeseen pääsemiseksi ja toisilla tavoite liittyy omien suoristusten keräämiseen ja parantamiseen. Tuloksellisuus lisää hallinnan tunnetta ja itseluottamusta, kunhan tavoitteet ovat sopivalla tasolla ja onnistumiset ovat mahdollisia suhteessa haasteisiin. Tavoitteellisen liikkujan hyvinvointia vähentäviksi voivat muodostua kaavamaisuus, riippuvuus verrattuna muihin elämän osa-alueisiin, levon vähäisyys, liiallinen ajankäyttö ja pakonomaisuuden tunne.

Filosofisessa liikunnassa tutkiskellaan kehon ja mielen yhteyksiä, henkistä tasapainoa ja viisautta ”terve sielu terveessä ruumissa”- ajatuksella. Filosofinen liikkuminen voi liittyä läheisesti arvoihin ja sen merkitys koetaan laajempana kuin vain omaan itseen liittyvänä.

Toiveikkuutta liikunnasta

Mieti miten/mistä sinä saat ja löydät tällaisia liikkumiskokemuksia:

  • Minuuden kokemista ja itsetuntemuksen lisääntymistä
  • Oman kehon ja mielen arvostusta sekä hyväksymistä
  • Onnistumisen ja mielekkyyden kokemuksia
  • Kiinnostavaa ja mukaansatempaavaa
  • Hallinnan ja omaehtoisuuden kokemista
  • Vahvuuden tunteen lisääntymistä
  • Taitojen karttumista ja kunnon vaikutuksia
  • Yhdessä liikkumista, yhteistä kiinnostusta ja kavereiden tukea
  • Myönteistä sosiaalista palautetta
  • Huippukokemuksia ja ekstaattisia tiloja
  • Omalle kunto- ja taitotasolle sopivia, mielenkiintoisia haasteita

 

Teksti: Sirpa Arvonen

Lähteet:

Ojala. M. 2001. Liiku oikein. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisus nro 153.

Pedersen BK, Saltin B. Evidence for prescribing exercise as therapy in chronic disease. Scand J Med Sci Sports 2006;16 Suppl 1:3-63 »1

Valtonen,M.2011. Hopelessness, Depressive Symptoms, Physical  Activity and the Metabolic Syndrome. A Population-based Cohort Study in Men. Jyväskylän yliopisto terveystieteiden tiedekunta

Liikunta vahvistaa toiveikkuutta, tulevaisuuden uskoa ja luottamusta omiin kykyihin sekä parantaa elämänlaatua. Säännöllisen liikunnan sanotaankin vastaavan mielialalääkkeen tehoa. Liikunta pienentää myös riskiä sairastua sydän-ja verisuonitauteihin.

Lue lisää:

Kirjoita haku ja paina Enteriä

Liity 125 000+ tilaajaamme

Liity 125 000+ tilaajaamme

Tilaa ilmainen uutiskirjeemme nyt ja saat 20% alennuksen keventäjien jäsenyydestä. Saat säännöllisesti sähköpostiisi asiantuntijatietoa, käytännön vinkkejä ja erikoistarjouksia. 

Kiitos, että tilasit Keventäjän kirjeen! Tarkista vielä sähköpostisi ja vahvista liittyminen.

Liity 125 000+ tilaajaamme

Liity 125 000+ tilaajaamme

Tilaa ilmainen uutiskirjeemme nyt ja saat 20% alennuksen keventäjien jäsenyydestä. Saat säännöllisesti sähköpostiisi asiantuntijatietoa, käytännön vinkkejä ja erikoistarjouksia. 

Kiitos, että tilasit Keventäjän kirjeen! Tarkista vielä sähköpostisi ja vahvista liittyminen.

Pin It on Pinterest