Moni meistä harkitsee taas liikunnan aloittamista joko loman kestäneen tai pidemmän liikuntatauon jälkeen. Alussa voi tuntua vaikealta asettaa tavoitteita treenille, jos ei ole aivan varma, millaisia tuloksia harjoittelulla voi saada aikaan. Hassua kyllä, monet aloittelevat liikkujat asettavat jopa epärealistisen matalia kunnonkohotustavoitteita. Rapakuntoinen aloittelija on nimittäin onnellisessa asemassa. Hänellä kunto kohoaa jo pienellä treenimäärällä kuin raketti!
Voima kasvaa kohisten
Fyysisen kunnon osa-alueista raaka voima kehittyy nopeimmin. Jo viikon harjoittelu saattaa parantaa maksimimaalista voimantuottokykyä jopa yli 10 prosenttia. Ennen kevätlumia, 2–3 treenikuukauden jälkeen, olet takuulla vähintään 20–30 prosenttia vahvempi kuin vuodenvaihteessa. Eikä tämän tuloksen saavuttamiseen tarvita kuin kaksi kertaa viikossa!
Kehitys saattaa olla huomattavasti nopeampaakin varsinkin, jos voimaa mitataan liikkeillä, jotka löytyvät harjoitusohjelmasta. Silloin voima saattaa kasvaa 8-12 viikon harjoittelun aikana jopa 50–100 prosenttia. Kehittymisvauhti on siis huimaa, voima saattaa jopa kaksinkertaistua kuukausissa.
Jos siis aloittelija jaksaa kuntosalilla aluksi tehdä jalkaprässiä 70 kilolla, voi hyvin asettaa tavoitteeksi 105-140 kg treenipainot 2-3 kuukauden päähän. Harjoituspainojen lisäksi tämä näkyy kyvyssä liikuttaa omaa kehoa. Jos esimerkiksi punnerrustulos on nyt pyöreä nolla, ei ole mitenkään poikkeuksellista nostaa se kymmenen toiston tasolle muutamassa kuukaudessa.
Kilo lisää lihasta kuukaudessa?
Lihasmassa tehostaa keventäjän aineenvaihduntaa. Myös näkyvät lihasmuodot voivat olla monen painonhallitsijan toivelistalla.
Lihasmassa kasvaa harjoittelun alkuvaiheessa nopeammin kuin useimmiten uskotaan. Lihasmassan kasvu alkaa heti ensimmäisestä treenistä. Esimerkiksi reisilihaksessa voidaan magneettikuvauksella havaita merkittävää kasvua jo kahden harjoituksen jälkeen. Ensimmäisten treenikuukausien aikana kroppaan kertyy lihasta noin 60 grammaa jokaista treenikertaa kohti. Ylipainoisilla naisilla on havaittu jopa 80 gramman keskimääräistä lihaskasvua jokaista harjoitusta kohden ensimmäisten treenikuukausien aikana.
Lyhyellä matematiikalla ynnäiltynä kolme viikoittaista kuntosaliharjoitusta kasvattaa lihasmassaa siis yli 700 grammaa kuukaudessa, lahjakkailla ja isokokoisilla ihmisillä jopa nopeammin. Liiallista kasvua ei tarvitse pelätä, sillä lihasmassan kasvuvauhti toki hidastuu selkeästi ensimmäisten harjoituskuukausien jälkeen. Nopea kehittyminen alussa tuntuu ja näkyy lähinnä kiinteytymisenä, lisääntyneenä voimana niin treeneissä kuin arkiaskareissa sekä piristyneenä aineenvaihduntana.
Jos käyt esimerkiksi kehonkoostumusmittauksessa, voi hyvin asettaa itsellesi vähintään 0,5 kg/ kk lihasmassanlisäystavoitteen ensimmäiselle 3-4 kuukaudelle, jos se tuntuu sinusta motivoivalta.
Kestävyyskunto nousukiitoon
Kestävyyskunto kehittyy sekin ripeää vauhtia aloittelijalla. Maksimaalinen hapenottokyky on kestävyyskunnon yleisin mittari. Jos se on huono, happi loppuu jo rappusten kipuamisen jälkeen. Jos taas hyvä, lenkit ja jumpat sujuvat kuin vettä vain.
Maksimaalinen hapenottokyky paranee 3-4 kuukauden säännöllisellä harjoittelulla noin 10–30 prosenttia. Hiukan ynnäilemällä 30 prosentin parannus maksimaalisessa hapenottokyvyssä merkitsee käytännössä esimerkiksi Cooper-testituloksen parantumista noin 300 metrillä. Jos alussa taitat noin 1500 metriä kävelyvauhtia, kirmaat 3-4 kuukauden päästä jo realistisesti ainakin 1800 metriä.
Kestävyyskunnon nopean kohoamisen huomaat vaikkapa kävellessäsi ripeästi lähikauppaan tai bussille. Se tahti, joka sai sinut ennen näännyksiin, tuntuu nyt lastenleikiltä. Kestävyyskunnon kohoamisen huomaat myös esimerkiksi töissä. Pinnasi ei kiristy yhtä nopeasti ja työtehosi riittää paremmin myös toimistohommissa, vaikka se ei fyysisesti juuri kuormitakaan.
Joten ei muuta kuin hommiin. Eikä ikä ole este. Nämä ennusteet pätevät hyvin myös eläkeikää lähestyviin keventäjiin. Tuloksia tulee ja ne motivoivat jatkamaan!
Lähteet:
DeFreitas, JM. Beck, TW. Stock, MS. Dillon, MA. Kasishke, PR. 2011. An examination of the time-course of training-included muscle hypertrophy. European Journal of Applied Physiology. Nov 111(11) 2785-90.
Noakes, T. Lore of Running. 2003. Human Kinetics.
McArdle, WD. Katch, FL. Katch, VL. 2001. Exercise Physiology. Energy, Nutrition, Human Performance. 5th edition.Lippincott Williams & Wilkins.
Häkkinen, Keijo. Kraemer, William J. 2002. Strength Training for Sport. Blackwell Science.
Timo haikarainen, liikuntavalmentaja
Timo Haikarainen toimii päätyökseen personal training -valmentajana. Vuosien varrella Timo on tehnyt noin 15 000 personal training- ja kuntosaliohjausta. Liikuntavalmennuksen lisäksi hän toimii erilaisissa asiantuntija- ja koulutustehtävissä ja tekee media-alan töitä.
Pimeä aika on haaste liikuntamotivaatiolle – näin annat tyrmäysiskun kaamokselle!
Olen ollut liikunta-alalla töissä kohta 20 vuotta. Joka ikinen vuosi olen havainnut saman ilmiön. Päivien lyhetessä toden teolla loka-marraskuun vaihteessa, joutuu ihmisten liikuntamotivaatio koetukselle. Jos sinulle käy näin, et takuulla ole yksin. Tässä parhaat vinkkini...
Toivotko liikunnalta parempia tuloksia? Älä tee näin
Tuntuuko harrastamasi liikunta tehottomalta? Syynä saattavat olla yksinkertaiset ja pienet virheet, jotka vesittävät treeniesi tehoa. Tarkista, ettet tee näitä virheitä liikkuessasi! Aiemmassa artikkelissa käsittelimme yleisiä mokia, joita keventäjille sattuu treenin suunnittelussa ja tavoitteiden asettelussa. Nyt...
Treenaajien pahimmat virheet – älä sorru näihin!
Liikuntaharrastuksen ylläpitäminen onnistuu paremmin, kun osaa välttää muutaman tärkeän sudenkuopan. Keventäjien liikunta-asiantuntija Timo Haikarainen listasi virheet, joihin liikunnan aloittaminen useimmiten tyssää. 1. Ilman suunnitelmaa aloittaminen Jos treeni aloitetaan ilman suunnitelmallisuutta, vastaa se tilannetta, jossa turisti...
