Meillä kaikilla on maksimaalinen työkapasiteetti, eli kyky sietää fyysistä kuormitusta. Pitkien työpäivien aikana tärkeintä on aerobinen kapasiteetti. Se kuvaa sitä, kuinka paljon kroppasi pystyy tuottamaan energiaa hapen avulla.
Kovakuntoisella hapenottokyky saattaa olla kolme kertaa heikkokuntoista korkeampi. Mitä merkitystä tällä sitten on jaksamiseen töissä? Eihän siinä mistään treenistä kuitenkaan ole kyse? Useimmat vähänkään fyysiset työtehtävät nostavat hapenkulutusta lepotasolta. Kevyessä fyysisessä työssä hapenkulutus saattaa nousta jopa 1 L/min tasolle. Hyvin heikkokuntoisella maksimaalinen hapenottokyky saattaa olla noin 2 L/min tasolla. Silloin tämä henkilö työskentelee koko päivän vähintään 50 prosentin tasolla maksimikapasiteetistaan. Kovakuntoisempi työkaveri taas saattaa samassa hommassa kuormittua vain 25-30 prosenttia maksimaalisesta kapasiteetistaan.
Hommaa voi verrata kuntoilusuoritukseen: Hyvin heikkokuntoiselle rauhallinen kävely, joka vastaa kuormitukseltaan suunnilleen siivoamisen kaltaista kevyttä fyysistä työtä, ottaa voimien päälle melko pian. Kovakuntoinen taas pystyy helposti jatkamaan tällaista kuormitusta, kunnes se pitää kyllästymisen takia lopettaa.
Nopeammasta painonpudotuksesta paksumpaan tilipussiin
Paremman kunnon ja kuntoilun on havaittu olevan yhteydessä parempaa työtehoon ja jopa suurempiin tienesteihin. Nämä materiaaliset seikat ovat toki mukavia, mutta parasta on se, että paremman kunnon avulla jaksaminen paranee ja sitä kautta elämästä nauttii enemmän. Lisäksi kuntoilu ja kunnon kohottaminen parantaa terveyttä ja tehostaa myös laihtumista noin 20–30 prosenttia.
Miten päästä alkuun?
Yleiset liikuntasuosituksen ovat mainio paikka aloittaa. Tähtää siihen, että keräät kevyesti hengästyttävää liikuntaa pikku hiljaa noin 2,5 tuntia viikossa. Siis esimerkiksi 30 minuuttia 5 päivänä viikossa, vaikkapa kävellen tai vesiliikuntana.
Jos terveydentilasi on normaali, voit tehdä vaihtoehtoisesti voimakkaasti hengästyttävää treeniä noin 1 h 15 min viikossa. Nämä treenit voivat olla vauhtiliikuntaa. Jos aika on tiukalla, voit harkita maltillisia HIIT-–intervallispurtteja. Vaikkapa kuusi kertaa minuutin spurtit pyörällä, kaksi minuuttia välissä rauhallisella tempolla huilien, pari kertaa viikossa, toimivat erinomaisesti.
Tästä on hyvä aloittaa. Liikuntamäärää voi pikku hiljaa lisätä, jos siihen riittää aikaa. Välttämätöntä se ei ole. Positiiviset vaikutukset huomaat takuuvarmasti tälläkin määrällä!
Lähteet:
Åhstrand P-O ym. Textbook of work physiology. Human Kinetics. 2003.
Kosteas, V. 2012. The effect of on earnings: Evidence from NLSY. Journal of Labour Research. 33:225–250.
Timo haikarainen, liikuntavalmentaja
Timo Haikarainen toimii päätyökseen personal training -valmentajana. Vuosien varrella Timo on tehnyt noin 15 000 personal training- ja kuntosaliohjausta. Liikuntavalmennuksen lisäksi hän toimii erilaisissa asiantuntija- ja koulutustehtävissä ja tekee media-alan töitä.
Pimeä aika on haaste liikuntamotivaatiolle – näin annat tyrmäysiskun kaamokselle!
Olen ollut liikunta-alalla töissä kohta 20 vuotta. Joka ikinen vuosi olen havainnut saman ilmiön. Päivien lyhetessä toden teolla loka-marraskuun vaihteessa, joutuu ihmisten liikuntamotivaatio koetukselle. Jos sinulle käy näin, et takuulla ole yksin. Tässä parhaat vinkkini...
Toivotko liikunnalta parempia tuloksia? Älä tee näin
Tuntuuko harrastamasi liikunta tehottomalta? Syynä saattavat olla yksinkertaiset ja pienet virheet, jotka vesittävät treeniesi tehoa. Tarkista, ettet tee näitä virheitä liikkuessasi! Aiemmassa artikkelissa käsittelimme yleisiä mokia, joita keventäjille sattuu treenin suunnittelussa ja tavoitteiden asettelussa. Nyt...
Treenaajien pahimmat virheet – älä sorru näihin!
Liikuntaharrastuksen ylläpitäminen onnistuu paremmin, kun osaa välttää muutaman tärkeän sudenkuopan. Keventäjien liikunta-asiantuntija Timo Haikarainen listasi virheet, joihin liikunnan aloittaminen useimmiten tyssää. 1. Ilman suunnitelmaa aloittaminen Jos treeni aloitetaan ilman suunnitelmallisuutta, vastaa se tilannetta, jossa turisti...
