Terveysliikunta ja kuntoliikunta – mitä eroa niillä on?

Palvelussamme puhutaan paljon kuntoliikunnasta ja terveysliikunnasta. Mitä eroa näillä oikeastaan on?

Terveysliikuntaa on kaikki sellainen fyysinen aktiivisuus, jolla on myönteisiä vaikutuksia terveyteen. Sillä tavoitellaan parempaa terveyttä ja pyritään säilyttämään hyvä terveydentila. Kuntoliikunnalla puolestaan tavoitellaan hyvää kuntoa tai sen säilyttämistä. Vaikka kunto on osa terveyttä, on terveys- ja kuntoliikunnalla kuitenkin laadullisia eroja.

Terveysliikunnan vaikutukset ovat pääasiassa yhteydessä liikkumisen määrään, kuten liikuttuihin minuutteihin, otettuihin askeliin tai kuluneisiin kaloreihin. Kuntoliikunnan edellytyksenä on aina riittävä teho, jotta sillä voidaan saada vaikutuksia. Kuntoliikunnan pitää ylittää hikoilun ja vähintään lievän hengästymisen kynnys.

Terveysliikunta on vaivatonta

Terveysliikunta on sellaista, että sen pystyy toteuttamaan vaivatta. Sen tunnuspiirteitä ovat säännöllisyys, kohtuukuormitus ja jatkuvuus.

Säännöllisyys terveysliikunnan kohdalla merkitsee päivittäistä liikuntaa. Kohtuukuormituksella puolestaan tarkoitetaan sitä, että liikunnan aikana hengästyy jonkin verran, mutta pystyy puhumaan. Reipas kävely keski-ikäisillä ja iäkkäillä täyttää hyvin tämän vaatimuksen. Kohtuullinen kuormitus syntyy jo puolen tunnin päivittäisestä fyysisestä aktiivisuudesta. Tämän voi toteuttaa yhtäjaksoisesti tai koostaa useammasta lyhyemmästä jaksosta, esimerkiksi kolmesta kymmenen minuutin pyrähdyksestä.

Terveysliikunta voi toteutua monin eri tavoin kuten arkiliikuntana, työhön liittyvänä fyysisenä ponnisteluna tai vapaa-ajan harrastus-, hyöty-, virkistysliikuntana.

Kuntoliikunta kuormittaa

Jos tavoitteena on hyvä kunto tai jokin kuntoliikuntasuoritus, tarvitaan kuntoliikuntaa. Yleisen kuntoliikunnan suosituksen mukaan olisi hyvä liikkua vähintään 3-4 kertaa viikossa, 30 minuuttia kerrallaan, ja vähintään teholla, joka aiheuttaa hikoilua ja hengästymistä.

Yleissääntönä voi pitää sitä, että kerran viikossa harrastettuna kuntoliikunta ei vielä vaikuta kuntoon eikä riitä sen ylläpitoon, kaksi kertaa viikossa riittää kunnon ylläpitoon edellyttäen että liikunnan teho säilyy. Kevyempi, mutta määrällisesti runsaampi liikunta ei korvaa tehokkaampaa kuntoliikuntaa.

Terveyskunto auttaa jaksamaan

Terveyskunto on uusi käsite, joka laajentaa perinteistä kuntokäsitettä urheiluun ja liikuntaan liittyvästä suorituskyvystä arkielämän toimintakykyyn ja terveyteen. Hyvä terveyskunto auttaa jaksamaan ja selviytymään arkipäivän rutiineista.

Terveyskuntoon kuuluvat sellaiset fyysisen kunnon tekijät, joihin liikunta vaikuttaa myönteisesti ja liikunnan puute kielteisesti, ja jotka ovat yhteydessä terveyteen tai toimintakykyyn. Terveyskuntoa on monenlaista. Hyvä terveyskunto tarkoittaa muun muassa hyvää kestävyyttä (aerobinen kunto), kehon hallintaa (motorinen kunto), lihasvoimaa, lihaskestävyyttä ja nivelten liikkuvuutta (tuki- ja liikuntaelimistön kunto), luun vahvuutta ja sopivaa painoa.

Elimistön toiminnot tarvitsevat liikuntaa

Liikunta edesauttaa kaikkia elimistön toimintoja. Eri toiminnot vaativat kuitenkin hieman erilaista liikuntaa ollakseen täydessä terässä.

Sydän- ja verenkiertoelimistön vuoksi aikuisten tulisi harrastaa kohtuullisesti kuormittavaa kestävyysliikuntaa tai muuta fyysistä aktiivisuutta kuten kävelyä, sauvakävelyä, pyöräilyä tai uintia useimpina päivinä viikossa ja mieluiten päivittäin vähintään 30 minuuttia yhtenä tai useampana jaksona kerrallaan.

Tuki- ja liikuntaelimistö tarvitsee lihasvoimaa ja nivelten liikkuvuutta parantavaa liikuntaa kuten venyttelyä, voimistelua, tanssia, kuntojumppaa, kuntosaliharjoittelua tai erilaisia pallopelejä. Tällaista liikuntaa tulisi harrastaa 1-2 kertaa viikossa.

Hermoston toiminta hidastuu iän myötä, ja tämä heikentää liikkumisvarmuutta. Lihasvoiman ja notkeuden harjoittamisen lisäksi erityisesti ikääntyvien on tärkeää harjoittaa myös tasapainoa parantavaa liikuntaa, kuten maastokävelyä, hiihtoa, pallopelejä, tanssia, joogaa, tai-chitä tai golfia.

Minäkö liikkumaan?

Jos olet aiemmin liikkunut vähän, kannattaa aina aloittaa terveysliikunnalla ja hyödyntää liikunnan mahdollisuudet arjen askareissa ja toiminnoissa. Kun olet tottunut liikkumaan säännöllisesti ja luonnollisia mahdollisuuksia hyödyntäen, ja jos terveys mahdollistaa, voit asettaa tavoitteeksi säännöllisen ja suorituskykyä parantavan kuntoliikunnan.

Vaikka liikunnan aloittaminen tuntuisi vaikealta, kannattaa muistaa, että liikkumattomuudesta liikkumiseen siirtymisellä on huomattavia vaikutuksia terveyteen.

Liikunnan terveyshyödyt eivät kuitenkaan lisäänny suoraviivaisesti liikunnan määrää tai tehoa lisäämällä. Sen sijaan terveysliikuntaa kuormittavampi kuntoliikunta lisää terveyshyötyjä, mutta myös liikunnan vaarat ja haitat yleistyvät jonkin verran.