Kunnonmittauksen ABC – kuinka kuntoa voi mitata?

Raija Laukkanen, LiT, tutkija

Hengästyttää, sydän hakkaa ja jalat puutuvat kun kiipeän hissittömän talon portaikossa kolmanteen kerrokseen. Hiki nousee pintaan ja puuskuttaa. Onkohan minulla huono kunto?

Todennäköisesti ainakin riittämätön, koska tämä melko vaatimaton arjen toiminto ei onnistu ilman epämiellyttäviä sivuvaikutuksia.

Edellä on kuvattu yksinkertainen joka miehen ja naisen kuntotesti: portaiden nousu normaalilla kävelyvauhdilla. Jos se onnistuu vaivatta, todennäköisesti kunto on vähintään tyydyttävä.

Tärkeintä on kestävyyskunto

Meille kaikille terveyden ja jaksamisen kannalta tärkein kunto-ominaisuus on kestävyyskunto eli aerobinen kunto. Sillä tarkoitetaan sydämen ja verenkiertoelimistön hapenkuljetuskykyä sekä lihasten kykyä käyttää happea elimistön toimintojen hyväksi. Jo kohtalainen aerobisen kunto suojaa monelta kansansairaudelta.

Lihasten ja tukielinten kunto on myös tärkeää. Vaikka keuhkot pystyisivät kuljettamaan paljon happea ja vaikka sydän jaksaisi pumpata verta tehokkaasti, lihakset saattavat olla harjoittamattomat. Tällöin ne eivät kykene käyttämään happea ja oireilevat jaksamattomuutta. Lihaskunto ja aerobinen kunto kulkevat useasti käsi kädessä. Monissa kuntomittauksissa, kuten vaikkapa porrasnousussa, tulevatkin huomioiduksi sekä lihaskunto että kestävyyskunto.

Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että fyysisen aktiivisuuden ja kestävyyskunnon vaikutukset sydämen ja verenkiertoelimistön terveyteen ovat kiistattomia. Huono kestävyyskunto tai vähäinen liikunta lisäävät vaaraa sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin. Näistä tavallisimpia ovat sepelvaltimotauti, sydäninfarkti ja kohonnut verenpaine. Huono kestävyyskunto johtuu suurelta osin fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan vähäisestä määrästä. Jokainen meistä pystyy perusliikunnalla kohentamaan kuntoaan.

Kuntoa kannattaa mitata

Omaa kuntoa kannattaa seurata, koska se antaa motivaatiota ja suuntaa liikuntaharrastukseen.
Kunnon mittaaminen on varsin yksinkertaista. Tarvitaan vain vakiokävelylenkki ja kello. Kävele lenkkisi reippaasti, miellyttävällä vauhdilla ja mittaa kävelyyn kulunut aika. Kävele lenkki kellon kanssa uudestaan kolmen–neljän viikon säännöllisen kävelylenkkeilyn jälkeen. Jos kävelyyn kulunut aika on lyhentynyt, on kunto noussut. Vielä kun kuulostelet tuntemuksiasi, huomaat, ettei reippaampi vauhti tuottanut vaikeuksia, vaan se tuntui hyvältä.

Moni muistaakin koulu- tai armeija-ajoilta Cooperin testin. Siinä on tarkoitus edetä 12 minuutissa mahdollisimman pitkälle mukavaksi tuntemallaan vauhdilla. Periaate on siis sama kuin vakiolenkkitestissä. Cooperin testi taisi olla useimmille epämiellyttävä kokemus, koska siinä juosta niin kovaa kuin jaloista lähti. Nykypäivänä tavalliselle liikkujalle – tai liikkumattomalle – on kuitenkin onneksi tarjolla paljon miellyttävämpiä kuntotestejä.

Sykemittari tarkentaa tuloksia

Sykemittarin avulla voit mitata kuntosi monipuolisemmin. Aloita leposykkeen mittaamisesta. Leposyke on hyvä aerobisen kunnon muutoksista kertova mittari. Liikunnan seurauksena sydän vahvistuu ja sen leposykintätaajuus alenee. Näin käy lähes kaikilla, jotka ovat aiemmin liikkuneet vain vähän. Leposyke alenee usein myös niillä. joiden liikuntaharrastus on muuttunut epäsäännöllisestä säännölliseksi.

Leposyke kannattaa mitata aina samassa tilanteessa, esimerkiksi aamutoimien jälkeen. Se mitataan selin makuulla vähintään viiden minuutin levon aikana. Alin syke rekisteröidään leposykkeeksi. Kehittyneissä sykemittareissa onkin valmiina lepomittauksiin perustuva kuntotesti.

Sykemittarilla voit tehdä vakiolenkkitestin siten, että kuljet vakiomatkan samalla sykkeellä. Kunnon parantuessa pystyt kulkemaan nopeammin ja lenkkiin käyttämäsi aika lyhenee, vaikka syke pysyy samana. Asian voi todeta toisin päinkin: etene vakiolenkkisi samaa vauhtia ja mittaa keskisyke. Jos sykkeesi on alempi, on kuntosi parantunut.

Osallistu kuntotutkimuksiin!

Suomessa on paljon asiantuntevia kunnon mittauspaikkoja ja tilaisuuksia. Jos olet kiinnostunut perusteellisesta kuntomittauksesta, hakeudu kuntomittaukseen urheilulääkäriasemalle, liikuntaopistolle, kuntokeskukseen tai muuhun vastaavaan paikkaan. Työterveyden ja työyhteisöjen järjestämiin kuntomittauksiin kannattaa aina osallistua. Kun asiantuntija tekee testin, siitä saa enemmän irti. Mittauksiin sisältyy aina myös tulosten tulkinta ja, mikä tärkeintä, liikuntaohjeet oman kunnon mukaisesti. Näitä ei itse suoritetuista testeistä saa.

Moni ajattelee, ettei kannata osallistua kuntotestiin, koska kunto on niin huono. Päinvastoin, silloin juuri kannattaakin osallistua! Vähän liikkuneilla on paras mahdollinen lähtökunto: silloin kuntonsa saa varmasti nousemaan, jos vain jaksaa aloittaa säännöllisen liikunnan.

Raija Laukkanen

Raija Laukkanen, liikuntatieteen tohtori, tutkija

Liikunnan kotimainen huippuasiantuntija Raija Laukkanen on toiminut suomalaisen Polar Electron liikuntatieteellisenä johtajana jo yli 20 vuoden ajan. Vaativasta työstään huolimatta Raija on aina ollut himoliikkuja, jonka rakkaimpia lajeja ovat golf ja juoksu eri muodoissaan.

  • Painonhallinta ja ikääntyminen

    Laihtumisesta hyötyvät iäkkäätkin ylipainoiset. Jo muutaman prosentin pudotus painossa tuottaa monia terveyshyötyjä. Parantunut toimintakyky myös kohentaa mielialaa. Painonpudotus alentaa verenpainetta, pienentää veren rasvojen määrä , vähentää nivelkuormitusta ja pienentää aikuistyypin diabeteksen riskiä. Samalla mieli virkistyy...
  • Terveysliikuntaa päivittäin, kuntoliikuntaa usein

    Äkkiseltään voisi ajatella, että terveysliikunnalla tarkoitetaan samaa kuin kuntoliikunnalla. Näin ei kuitenkaan ole. Terveys- ja kuntoliikunta ovat laadultaan erilaisia. Terveysliikunnan avulla halutaan säilyttää hyvä yleinen terveydentila. Kunto on toki osa terveyttä, mutta kuntoliikunnassa panostetaan enemmän...
  • Kunnonmittauksen ABC – kuinka kuntoa voi mitata?

    Mistä tietää, onko kunto hyvä vai huono? Lue, miten kuntoa voi mitata ja miksi on hyvä tietää kuntonsa taso. Hengästyttää, sydän hakkaa ja jalat puutuvat kun kiipeän hissittömän talon portaikossa kolmanteen kerrokseen. Hiki nousee pintaan...

Lue lisää


Kirjoita haku ja paina Enteriä

Liity 125 000+ tilaajaamme

Liity 125 000+ tilaajaamme

Tilaa ilmainen uutiskirjeemme nyt ja saat 20% alennuksen keventäjien jäsenyydestä. Saat säännöllisesti sähköpostiisi asiantuntijatietoa, käytännön vinkkejä ja erikoistarjouksia. 

Kiitos, että tilasit Keventäjän kirjeen! Tarkista vielä sähköpostisi ja vahvista liittyminen.

Liity 125 000+ tilaajaamme

Liity 125 000+ tilaajaamme

Tilaa ilmainen uutiskirjeemme nyt ja saat 20% alennuksen keventäjien jäsenyydestä. Saat säännöllisesti sähköpostiisi asiantuntijatietoa, käytännön vinkkejä ja erikoistarjouksia. 

Kiitos, että tilasit Keventäjän kirjeen! Tarkista vielä sähköpostisi ja vahvista liittyminen.

Pin It on Pinterest