Jauheliha on arjen helppo proteiininlähde, jota löytyy joka kaupasta ja joka taipuu moneen. Ehkä se onkin vaikuttanut liian helpolta ollakseen hyvää, sillä aivan kohuitta ei jauhelihakaan ole säästynyt. Villeimpien huhujen mukaan b-laatuisen lihan joukkoon jauhetaan jänteitä, verihyytymiä, luita, rustoja ja rasvakasaumia. Jauheliha on kuitenkin 100-prosenttista lihaa ilman edellä mainittuja ja puoltaa paikkansa Keventäjänkin lautasella.
Rakkaalla jauhelihalla on monta nimeä
Ennen jauhelihaa oli helppoa ostaa, koska vakiintuneita jauhelihatyyppejä oli vain kolme: naudan tavallinen jauheliha, naudan paistijauheliha sekä sika-nautajauheliha. Nyt jauhelihahyllyllä komeilee monenlaisia nimiviritelmiä, kuten ”Kunnon jauheliha”, ”Rotukarjan jauheliha”, ”Naudan parempi jauheliha”, ”Maatiaispossun jauheliha”, ”Luomu jauheliha” sekä ”Kevyt jauheliha”. Suurin osa näistä merkinnöistä on puhtaasti markkinointitarkoitukseen keksittyjä. ”Parempi jauheliha” voi tarkoittaa esimerkiksi vähempää rasvamäärää.
Vähärasvainen jauheliha on melkein rasvatonta
Keventäjä valitsee jauhelihan paitsi käyttötarkoituksen, myös rasvamäärän perusteella. Vähärasvaisin vaihtoehto sisältää vähiten kovaa, haitallista rasvaa.
Naudan jauheliha on punaisinta ja (riistaa lukuunottamatta) voimakkaimman makuista jauhelihaa.
Naudan paistijauhelihassa on rasvaa noin 8 % ja se on jauhettu nimensä mukaisesti naudan paistista, eli samoista raaka-aineista, joita käytetään esimerkiksi palapaistissa ja karjalanpaistissa. Se on niin rasvatonta, että sen ruskistamiseen voi lisätä öljyä, ellei halua lihan paahtuvan pannulla. Samalla ruoan rasvahappokoostumus paranee.
Naudan 10 %:n jauheliha jauhetaan naudan lavasta, etuselästä, rinnasta ja kupeesta. Nämä raaka-aineet ovat tuttua keittolihaa.
Nauta 17–20 % liharaaka-aine koostuu muun muassa paistien paloista, kyljestä ja potkalihasta. Osso Bucco on esimerkki siitä, mitä muuta samoista osista voi valmistaa.
Porsaan jauheliha on nautaa vaaleampaa ja miedomman makuista. Siinä on noin 12 % rasvaa. Sika-nauta jauhelihassa suurin osa on sikaa ja pieni osa nautaa ja siinä on noin 23 % rasvaa. Nauta-sika-jauhelihassa molempia lihoja on samassa suhteessa ja rasvaa siinä on muutaman prosentin vähemmän. Rasvaiset sekoitejauhelihat sopivat hyvin pitkään haudutettaviin kastikkeisiin, kuten klassiseen bologneseen, sillä rasva tuo kastikkeeseen makua.
Kananpojan jauheliha on vaaleaa ja hyvin miedon makuista. Siinä on rasvaa jopa alle 4 %. Kalkkunan paistijauhelihassakin on rasvaa vain noin 7%. Siipikarjan jauhelihan paistaminen vaatii tilkan rypsiöljyä. Miedon makunsa vuoksi se sopii erityisen hyvin esimerkiksi itämaisiin keittoihin. Keitoissa rasvaisesta lihasta irtoava rasva nousee usein pinnalle, eikä tunnu suussa mukavalta. Myös salaatissa vähärasvaiset sattumat ovat rasvaisia miellyttävämpiä.
Hirvi on lihoista vähärasvaisin, sillä siinä on rasvaa vain 3 %.
Paistatko jauhelihan väärin?
Jauhelihan paistossa on monta koulukuntaa. Toiset pelkäävät jauhelihan pilaantuvan, jos sen ottaa huoneenlämpöön ennen paistamista. Kylmä jauheliha paistetaan suoraan jääkaapista, toisinaan vielä korkeintaan keskilämmöllä. Lihasnesteet valuvat helposti ulos, ja jauheliha kiehuu ”rätisemisen” sijaan. Toiset tiristävät huoneenlämmössä (noin 30 minuuttia) lepäilleen jauhelihan hohkaavan kuumalla pannulla. Jauheliha on siitä mainio raaka-aine, ettei sen valmistaminen vaadi paljoa kokkaustaitoja. Lohdutukseksi nimittäin kummallekin koulukunnalle, että yllättävää kyllä: jauhelihan maku on hyvin samankaltainen, paistaa sen sitten kuinka tahansa. Kuumalla pannulla käristetty liha tuntuu suussa hieman ”paistetummalta”, mutta maku on tasavertaisen kelpo kummassakin.
Ylimääräinen jauheliha pakastimeen
Jauhelihaa voi ostaa kerralla enemmän ja pakastaa joko raakana tai ruskistettuna. Myös valmiita jauheliharuokia voi pakastaa myöhempää käyttöä varten. Jauhelihateollisuuden on kuitenkin huhuttu käyttävän pakastettua lihaa tuotteissaan, ja tiedämme, ettei kertaalleen pakastettua saa pakastaa uudelleen. On totta, että jäistä lihaa käytetään tuoreen jauhelihan jäähdyttämiseen, koska jauheliha lämpenee jauhamisprosessin aikana helposti liikaa. Pakastetun lihan määrä pakkauksessa on kuitenkin korkeintaan 20 %, lihatalosta riippuen, joten tämä ei aiheuta kotikokille pakastusongelmia.
Kokeile Keventäjien herkullisia jauhelihaohjeita:
- Omenainen broilerinjauheliha-tomaattikeitto 🔒 Keventäjien jäsenille
- Naudanjauhelihagulassi 🔒 Keventäjien jäsenille
- Italialaiset lihapullat tomaattikastikkeessa 🔒 Keventäjien jäsenille
- Yrttiset lammaskebakot 🔒 Keventäjien jäsenille
- Jauheliha-papu-purjohöystö 🔒 Keventäjien jäsenille
Krista Kupariharju, ruokatoimittaja
Krista valmistui vuonna 2008 kotitalousopettajaksi Helsingin Yliopistosta. Hän aloitti freelance-toimittajan työt jo ennen valmistumistaan ja profiloitui opintojen ollessa loppusuoralla vahvasti ruokaan. Alan lehtiin kirjoittamisen lisäksi tärkeää työkokemusta antoi pesti Huomenta Suomen aamukokkina.
Kevään juhlien makeat herkut
Kevät on iloisten juhlien aikaa. Niissä keventäjänkin on lupa nauttia, elämäntaparemontti ei romutu juhlissa herkutteluun. Ihannetilanteessa emäntä on kuitenkin varannut noutopöytään myös kevyempiä vaihtoehtoja. Perinteisiä kaloripommeja ovat voi- ja lehtitaikinaleivonnaiset, paksut keksi-rasvaseospohjaiset juustokakut sekä erilaiset...
Kulhollinen keveyttä
Keittoja suositellaan usein kilojen karistajille, eikä syyttä. Keitot ovat monessakin mielessä erinomaista ruokaa. Keitto pitää lämpimänä, mutta ennen kaikkea myös kylläisenä. Keitoista puhuttaessa liian monen keventäjän muistikuvissa kummittelevat takavuosien dieettiohjeiden mukaiset selleri-kaalikeitot, joita lusikoitiin vastahakoisesti...
Keventäjä kermojen viidakossa
Suomalaisten ruokakauppojen hyllyillä komeilee valtava valikoima erilaisia kermoja ja kasvirasvavalmisteita. Paljouden keskellä keventäjän voi olla vaikea valita parasta. Perinteiset kermat Kerma valmistetaan erottamalla rasva maidosta. Kermaksi voidaan kutsua tuotetta, joka sisältää maitorasvaa vähintään 10 %...
