Kiistelty kookos – onko se mainettaan parempi vai pahempi

Kookosta on pitkään pidettty kasvikunnan mustana lampaana sen sisältämän kovan rasvan vuoksi. Viime aikoina kookosöljy on kuitenkin nostettu lähes ihmeöljyn asemaan. Kookosvettä juovat valveutuneet. Lue, onko kookos mainettaan parempi vai pahempi?

Väite 1: Kookosöljy on hyväksi sydämelle

Suuri tyydyttyneen, kovan rasvan määrä on sydämelle huono asia. Erilaisten tyydyttyneiden rasvahappojen käyttäytymisessä on kuitenkin jonkin verran eroja, eikä kookosöljyn sisältämien tyydyttyneiden rasvojen merkitystä terveydelle ole puhki tutkittu. Näin ollen kookosöljyn ravitsemuksellinen terveellisyys jakaa mielipiteitä puolesta ja vastaan.

Kookosöljyn puolestapuhujat väittävät, että vaikka kookosöljy on 90% tyydyttynyttä rasvaa, sen ”luonnollisuus” tekee siitä sydänystävällisen. Kookosöljyn lauriinin sanotaan nostavan hyvää HDL-kolesterolia, joka suojelee sydän- ja verisuonitaudeilta. Tämän lisäksi aasialaisten suotuisammat sydän- ja verisuonisairastavuustilastot on nähty seurauksena kookosöljyn käytöstä.

Vastapuoli vetoaa tutkimuksiin, joiden mukaan lauriini kiistatta nostaa veren kokonaiskolesterolia. Tämän lisäksi kookosöljyssä on erittäin vähän ihmiselle välttämättömiä rasvahappoja, eli rasvahappoja, joita elimistö ei pysty itse valmistamaan. Käsitys luonnollisuudesta ei myöskään vakuuta: se, että alkuperäiskansat ovat käyttäneet kookosöljyä ja olleet sen ansiosta terveitä ei vielä merkitse nykyihmisen kohdalla mitään. Aasialaisten vähäisen sydänsairastelun on puolestaan osoitettu johtuvan pikemminkin kasvispainotteisesta ruokavaliosta ja lähes olemattomasta rasvaisten maito- ja lihatuotteiden käytöstä kuin kookosöljystä.

Väite 2: Kookos on kuitupommi

Erityisesti ulkomaisilla terveyssivustoilla on nostettu esille kookoksen sisältämä kuitupaljous. Onkin totta, että kookoshiutaleissa on huimasti kuitua, yli 16 grammaa jokaista 100 grammaa kohden. Tämä vastaa neljää palaa runsaskuituista leipää. Kookoshiutaleissa on kuitenkin samalla rutkasti energiaa, 660 kcal/100 g! Neljä ruisleipäpalaa yltävät vain puoleen energiamäärään, mutta täyttävät huomattavasti enemmän ja ovat paljon järkevämmin syötävissä kuin iso pussillinen kookoshiutaleita. Kookoksen sisältämä kuitu siis tuskin ratkaisee kenenkään kuidunsaantiongelmaa.

Väite 3: Kookosvesi on vanhin voitehista

Kookosvesi on supertrendikäs juoma, jonka nimeen monet julkkikset vannovat. Kookosveden sisältämä kalium ja natrium tekevät kookoksesta kuulemma todellisen urheilujuoman. Kannattaa kuitenkin muistaa, että terveellisestä ruokavaliosta saa tarpeeksi kaliumia ilmankin kookosvettä. Natriumia suomalaiset saavat jopa liikaa. Joidenkin tutkimusten mukaan kookosvesi pitäisi myös juoda suoraan kookoksesta, jolloin sen hyödyt olisivat parhaimmillaan. Monissa kaupassa myytävissä kookosvesissä on myös sokeria joukossa. Jos pidät kookosveden mausta, eikä hinta hirvitä, toki sitä voi nauttia, mutta minkäänmoisena ihmejuomana sitä on turha nähdä.

Väite 4: Keventäjän tulisi karttaa kookosta

Kookosta, kuten muitakaan yksittäisiä ruoka-aineita ei ole syytä sen enempää demonisoida kuin nostaa jalustallekaan. Kookos sopii keventäjälle mausteenomaiseen käyttöön, sillä painonhallitsijankin pitää syödä herkullista ruokaa. Kookoksen ehdottomia etuja ruuanlaitossa on, että siitä saa paljon makua vähemmälläkin määrällä. Yksi viime vuosien kummallisimmista turhakkeista on suht hintava kevytkookosmaito. Kotiversio kevytkookosmaidosta syntyy hyvin kätevästi jatkamalla kookosmaitoa vedellä. Keittoihin ja curryihin makua antaa jo puolikas kookosmaitotölkki (=200 ml), loput on helppo pakastaa tulevaa käyttöä varten.

Kokeile seuraavia Keventäjien kookosreseptejä: