Lihottaako leipä?

Karppausbuumi teki leivästä pahiksen. Sitä alettiin pitää lihottavana, ja virallisia leivän syöntisuosituksia vähintäänkin kyseenalaisina. Monet kertoivat laihtuneensa jätettyään leivän pois ruokavaliosta. Leipä ei kuitenkaan itsessään lihota. Leipä saattaa nostaa vaakalukemia, mikäli leipiä puputetaan ylimääräisinä välipaloina kaiken muun ruuan lisäksi. Myös leipien päällyksiin kannattaa kiinnittää huomiota. Jos juustokeon päälle kasaa vinon pinon metvurstiviipaleita, alta pilkistävää leipää on turha syyttää kaloreista.

Kuidun lähde vailla vertaa

Leivän syönti on kaikkein helpoin tapa saada riittävästi kuituja, jos valitaan täysjyväinen vaihtoehto. Kuitua on toki muuallakin, mutta leipä on sen lähteistä ongelmattomin. Esimerkiksi viikunassa on ruisleipää enemmän kuitua, mutta myös runsaasti sokeria. Leseet ovat puolestaan kohtuullisissa määrin oikein suositeltavia, mutta ne sisältävät fytaattia, mikä sitoo kalsiumia. Näin ollen niistäkään ei ole yksin leivän korvaajaksi. Kaurapuuro on hyvä kuidun lähde, mutta harva haluaa lusikoida puuroa kovin montaa lautasellista päivässä.

Turvotus hämää

Moni silti kokee, että olo on ilman leipää kevyempi. Tunne on todellinen, muttei välttämättä kerro lihomisesta, vaan turvotuksesta. Syy voi löytyä FODMAP-aineista, joille toiset ovat herkkiä. FODMAP-aineet ovat lyhytketjuisia hiilihydraatteja, jotka eivät sula ohutsuolessa, vaan kulkeutuvat paksusuolen mikrobien hajotettavaksi. Tällöin ne voivat aiheuttaa turvotusta ja muita vatsaoireita. Leivässä on fodmap-aineita, ja jos leivän lisäksi syö vielä muita fodmap-aineita sisältäviä hedelmiä ja kasviksia, palkokasveja ja makeutusaineita, fodmap-aineiden yhteismäärä ruokavaliossa nousee hyvin korkeaksi.

On kuitenkin syytä muistaa, että meillä jokaisella on yksilöllinen suolistoflora, joka on muovautumiskykyinen. Äkilliset ruokavaliomuutokset voivat tuntua vatsanpuruina, mutta vatsalla on kyky ajan kanssa tottua esimerkiksi runsaaseen kuidun määrään. Satunnainen mahan kivistely ei siis vielä välttämättä kerro siitä, ettei leipä sovi.

Kokeile kauraa

Aina vatsa ei totu vehnään, rukiiseen ja ohraan, vaikka kokeilukertoja olisi takana monta. Kokeile silloin kauraa! Kaurassa ei ole juuri FODMAP-aineita ja se sopii monille muiden leipien välttelijöille. Kaiken lisäksi kaura on gluteeniton.

Muuten eri leipälajien vertailu on turhaa, sillä kaikissa on omat hyvät puolensa. Ruisleivässä on runsaasti folaattia ja b-vitamiineja, täysjyvävehnässä on puolestaan paljon kuituja. Kaurassa on eniten hyviä rasvoja. Vain valkoisista valkoisin vehnäleipä kannattaa siirtää arjesta satunnaisiin herkutteluhetkiin, esimerkiksi köyhien ritareiden valmistustarpeiksi.

Tiesitkö?

”Hiilaripommin” maineessa oleva leipä on myös hyvä proteiinin lähde. Esimerkiksi melko hintavissa proteiinirahkoissa proteiinia on 11g/100g, kun täysjyväleivässä sitä on melkein saman verran, noin 10 g/100g! Täysjyväspeltissä on erityisen paljon proteiinia.

Kokeile seuraavia Keventäjien herkullisia leipäohjeita: