Ikävä kyllä nykyisin sienet useammin unohtuvat metsään kuin päätyvät ruokalautasellemme. Metsiemme sienisadosta hyödynnetään arviolta vain muutamia prosentteja.
Sienten ravitsemuksellinen arvo
Muiden kasvisten tavoin sienet sisältävät hyvin vähän energiaa. Ne sisältävät paljon vettä ja siksi niiden energiatiheys on erittäin pieni. Rasvaa niissä on minimaalisesti ja hiilihydraattejakin vain ripaus, tyypillisesti vain 3-5 grammaa 100 grammaa kohden. Proteiiniin suhteellinen osuus taas on suuri, vaikka grammamäärä jääkin melko pieneksi. Siitä tulee noin puolet sienten sisältämästä energiasta.
Sienten proteiini on erityisen hyvälaatuista sisältäen kaikkia välttämättömiä aminohappoja. Osa metsäsienistä, kuten kantarelli ja suppilovahvero, ovat myös hyviä D-vitamiinin lähteitä. Harva myös tietää saavansa kaurasta tuttua ravintokuitua, betaglukaania, sienistä. Sitä niissä todella on, toisen ravintokuitupolymeerin, kitiinin ohella.
Sienet pitävät kylläisenä
Sienet ovat mainioita apuvälineitä vähäenergisessä, mutta ravintoainerikkaassa ja terveyttä edistävässä ruokavaliossa. Sekä metsäsienet että niiden viljellyt lajikumppanit ovat omiaan syrjäyttämään ruokavaliosta haitallisempia ruoka-aineita. Kaupan päälle tulee vielä sienien suotuisa vaikutus yleisterveydelle. Sieniä on siis hyvä suosia vihannesten tapaan.
Yhdessä tutkimuksessa koehenkilöt korvasivat ruokavalionsa sisältämää punaista lihaa herkkusienillä. Sienillä oli tutkimuksessa yhtä voimakas kylläisyysvaikutus kuin lihalla. Lisäksi lihan korvaaminen sienillä pienensi koehenkilöiden päivittäistä energiansaantia yli 300 kilokalorilla päivässä. Sienipitoinen ruokavalio sisälsi myös vähemmän rasvaa ja enemmän ravintokuitua kuin lihapitoinen ruokavalio. Varsin hyödyllistä tietoa painonhallinnan näkökulmasta, vai mitä?
Olisiko sienistä lääkkeeksi?
Aasiassa sieniä käytetään runsaasti paitsi ruokana, myös lääkkeinä. Vaikka länsimainen tutkimus sienten terveysvaikutuksista on vielä puutteellista, tulokset ovat kuitenkin kannustavia. Näyttää siltä, että sienet ehkäisevät sairauksilta ja ylläpitävät terveyttä sisältämiensä luontaisten antioksidanttiyhdisteidensä ja polysakkaridimolekyylien ansiosta.
Runsaasti antioksidantteja
Länsimaissa sieniä syödään niin vähän, etteivät ne tilastoissa nouse antioksidanttilähteinä kovin korkealle. Niissä on kuitenkin todettu olevan jopa enemmän antioksidanttiyhdisteitä kuin useimmissa kasviksissa ja hedelmissä. Ne suojaavat elimistöä erilaisilta hapettumisreaktioilta.
Yleisesti tunnetussa valkoisessa herkkusienessä ja siitakkeessa on runsaasti ergotioneiini-nimistä, voimakasta antoksidanttiyhdistettä. Sienten antioksidantit kestävät myös kuumennuskäsittelyä varsin hyvin. Koska sienet, muiden kasvikunnan tuotteiden tapaan, sisältävät hyvin vähän energiaa, voidaan hyvällä syyllä puhua todellisista antioksidanttipommeista.
Sienet alentavat kolesterolia
Sienillä, etenkin siitakkeilla, herkkutateilla ja osterivinokkailla, on todettu olevan kolesterolia alentava vaikutus. Suomalaistutkimuksessa ilmeni, että sienet vaikuttivat plasman koostumukseen jopa suotuisammin kuin vastaava määrä kauraa, joka tunnetusti alentaa kolesterolia. Sienten sisältämä betaglukaani on tutkimuksissa vähentänyt myös haitallisen LDL-kolesterolin pitoisuutta.
Sienet ja vastustuskyky
Japanissa ja Kiinassa sieniä on käytetty vuosituhansia immuniteetin kohentamiseen sekä erilaisia virussairauksia kuten vilustumista vastaan. Laboratoriotutkimuksissakin tästä on saatu viitteitä, mutta väestötasolla nämä väitteet ovat todentamatta. Lisäksi vastustuskyvun parantamiseen tutkitut sienet ovat olleet lähinnä Aasiassa tavattuja harvinaisempia sieniä tai niistä valmistettuja voimakkaita uutteita. Täsmälääkkeiksi sienistä siis tuskin on, mutta betaglukaaneilla on kuitenkin yleisesti tunnustettuja terveyshyötyjä.
Sienet ja syöpä
Tutkijat arvelevat, että luonnon aktiivisten antioksidanttiyhdisteiden suuri saanti ehkäisee osaltaan esimerkiksi syöpäsairauksilta. Japanilaisilla sieniviljelijöillä on todettu vähemmän syöpätapauksia kuin sieniä vähemmän suosivalla väestöllä. Nämä mahdolliset suojavaikutukset ovat kuitenkin vielä vahvistamatta.
Länsimaissa väestötason tutkimus sienten syönnistä puuttuu länsimaissa lähes kokonaan. Sienten bioaktiivisia yhdisteitä on tutkittu kuitenkin melko paljon erilaisilla solumalleilla. Vaikka taudinehkäisy on todentamatta, sienistä muun muassa siitakkeilla ja herkkusienillä on todettu olevan periaatteessa vähentävän rintasyöpäriskiä. Betaglukaanit näyttävät suojaavan myös syöpäsolujen kasvulta. Vaikuttaa siltä, että kokonaisilla sienillä on niiden yksittäisiä ainesosia suurempia suojavaikutuksia.
