Urheilujuomat testissä – tarpeen vai turhake?

Dekstroosi, natriumsitraatti, kaliumfosfaatti, piidioksidi, sitruunahappo…

Syntyykö näistä aineksista:

  1. MacGyverin käsissä autopommi?
  2. Keventäjälle tarpeellinen urheilujuoma?

Kumpikaan vaihtoehdoista ei ole oikea. Muun muassa edellä mainittuja ainesosia löytyy urheilujuomista, mutta urheilujuoma ei ole keventäjälle välttämättä tarpeen. Urheilujuomaa mainostetaan kätevänä tapana täydentää treenin verottamia elimistön ravinnevarastoja. Kyse ei siis ole palautusjuomasta, vaikka nämä kaksi sekoitetaan usein toisiinsa. Urheilujuoma nautitaan kuntoilun aikana, jolloin hikoilu poistaa elimistöstä veden lisäksi elektrolyyttejä. Nestehukka aiheuttaa lihaskramppeja, jollei tartu urheilujuomapulloon – väittävät ainakin mainostajat.

Liikunta-asiantuntija Timo Haikarainen on hieman eri mieltä. Hänen mukaansa urheilujuomista ei ole maltillisesti kuntoilevalle peruskeventäjälle mitään hyötyä, jos liikuntasuoritus kestää alle tunnin tai on matalatehoinen. Vasta noin puolentoistatunnin hyvin raskas treeni tai vastaavasti matalatehoinen, mutta useamman tunnin kestävä huhkiminen voivat luoda tarpeen palauttaa hien mukana menetettyjä suoloja. Sama logiikka koskee Timon mukaan proteiinilisän välttämättömyyttä. Usein annetaan ymmärtää, että lisäproteiinin tarpeessa ovat kaikki, jopa nekin, joilla takana on puolen tunnin rauhallinen sauvakävelysessio, rajun raudan nostelun sijaan. Tarve ei kuitenkaan ole todellinen, vaan mainostajien keksimä.

Timo korostaa kuitenkin, että juominen on aina liikunnan yhteydessä tärkeää, erityisesti kuumalla kelillä. Lihaskramppien uhkakaan ei ole tuulesta temmattu, ainakaan heikkokuntoisilla.  Ennen treeniä kannattaa ehdottomasti muistaa syödä, se voi auttaa osaltaan asiaa. Natriumin menetystä voi paikata joissain tapauksissa jopa nauttimalla suolakurkkuja.

Villeimmissä väitteissä banaanin on väitetty korvaavan urheilujuoman pitkäkestoisessa liikunnassa. Myös kookosvettä on kiitelty luonnon omana urheilujuomana. Timo muistuttaa, että fruktoosin imeytymisreitti vaihtelee riippuen siitä, juodaanko tarkassa suhteessa valmistettua kaupan urheilujuomaa vai popsitaanko banaaneja, mutta tämä on jälleen kerran hiusten halkomista tavan kuntoilijan kohdalla.  Timo ei siis tyrmää banaanejakaan.

Kaupan urheilujuomista löytyy kaksi toisistaan täysin poikkeavaa aineosaa, eli suolat ja sokerit. Suoloina juomissa on kaliumia, magnesiumia sekä natriumia. Sokerina urheilujuomissa käytetään lähes poikkeuksetta glukoosia, jonka makeus on noin puolet sakkaroosista, eli pöytäsokerista. Glukoosin etu on se, että elimistö pystyy käyttämään sen erityisen tehokkaasti hyväkseen. Toinen yleisesti juomissa käytetty sokeri on fruktoosi, eli hedelmäsokeri. Fruktoosi on hieman sakkaroosia makeampaa. Fruktoosin tarkoituksena on muun muassa tasoittaa verensokerin heilahteluja. Tämän lisäksi juomista löytyy muitakin sokereita. Sokeria on usein kaiken kaikkiaan hyvin vähän, joten juoma pitää yleensä erikseen makeuttaa keinotekoisilla makeutusaineilla.

Suurin osa urheilujuomista on isotonisia urheilujuomia, eli niissä on mineraaleja samassa suhteessa kuin ihmiskehossa. Isotoninen urheilujuoma on hyvä nestetasapainon korjaaja. Hypertonisissa juomissa mineraaleja on ihmiskehoa runsaammin, joten ne sopivat juotavaksi todella hikisen urheilusuorituksen jälkeen. Hypotonisten juomien sokeri- ja mineraalipitoisuus on sen sijaan pienempi kuin elimistössä ja hypotonisten juomien imeytyvyys elimistöön on hyvä. Eroja listatessani kuulen jälleen Timon sanat korvissani: peruskuntoilijan ei todellakaan tarvitse olla perillä hypereistä, hypoista ja isotoneista. Jos jonkun nyrkkisäännön tahtoo kuitenkin muistaa, urheilujuomasta ei kannata pitkäkestoisessa liikunnassa tehdä kovin vahvaa. Esimerkiksi patikkaretkellä urheilujuomaliuoksen tulisi olla melko laimeaa, jos haluaa välttää vatsavaivat ja pahimmillaan valentinkonoset.

Jos koet kuuluvasi ryhmään, joka hyötyy urheilujuomista, muistathan, että niitä voi valmistaa myös itse. Simppeli omenajuoma syntyy yhdistämällä 1 dl omenamehua, 4 dl vettä ja 1/4 tl suolaa. Suolaisuus ei vielä tunge pahasti läpi, sillä mehu tuo juomaan makeutta. Timo muistuttaa, että nesteen imeytymistä voidaan tukea hiilihydraateilla, joten mehua voi halutessaan laittaa enemmänkin, jopa koko 5 dl.

Kaupan valikoimissa on jos jonkinlaista puhtijuomaa, geeliä ja pastillia, mutta valitsin testattaviksi ne, jotka mainostivat itseään nimenomaan urheilujuomina. Valitsin verrattavuuden vuoksi sitrushedelmän makuisia juomia, mikäli valinnanvaraa eri valmistajilla oli. Testiini päätyivät:

Gatorade Orange

  • 350 g = 5 litraa
  • 355 kcal/100 g

Annostelukorkillinen sekoitetaan 0,5 litraan vettä. Gatoraden makeutusaineina ovat sokeri ja glukoosi. Mainostaa itseään luonnollisena, sillä ei sisällä keinotekoisia makeutusaineita, väriaineita tai säilöntäaineita. Ei kuitenkaan sisällä kaloreita enempää kuin keinotekoisesti makeutetut.

Arvio: Appelsiinin maku on sokerista huolimatta keinotekoinen. Ohjeen mukaan valmistettuna juoma on melko mieto ja jauhomainen.

Dexal Light tiiviste, appelsiini

  • 684 g = 12 litraa
  • 14 kcal/100 ml valmista juomaa

Pullollisesta tiivistettä tulee 12 litraa valmista urheilujuomaa. Pullon kyljestä löytyy helpompikin ohje: 1 litra valmista juomaa syntyy sekoittamalla 0,5 dl tiivistettä ja 9,5 dl vettä. Juoma on makeutettu pahamaineisenakin pidetyllä fruktoosiglukoosisiirapilla sekä asesulfaami K:lla.

Arvio: Dexal on Gatoraden kilpakumppani siinä mielessä, että molemmat tavoittelevat appelsiinin makua. Jostain syystä Dexal maistuu suussani luonnollisemmalta, vaikka se on keinotekoisesti makeutettu! Kelpo maku, jossa mikään ei varsinaisesti häiritse, joskaan ei erityisemmin säväytäkään.

Vitabalans Sport Balans, Magic Sport Drink (makua ei ilmoiteta)

  • 40 g annospussi
  • 398 kcal/100 g

1 pussi (40 g) sekoitetaan 1 litraan vettä. Valmis liuos säilyy noin vuorokauden jääkaapissa. (Tämä on yleinen ilmoitus tuotteissa). Juoman mainostetaan sopivan kaikille: kaikenikäisille ja kaikenlaisen urheilun yhteyteen. Makeutusaineina ovat fruktoosi ja glukoosi (eli dekstroosi/rypälesokeri) sekä asesulfaami K.

Arvio: Juoma maistuu erittäin laihalta sitruunamehun ja maidon sekoitukselta, jossa on roimasti asesulfaami K:ta. Kammottavan paha maku! Testiryhmän häviäjä!

Isotonic Force 0,5 litraa, sitruunanmakuinen

  • 325 kcal/100 g

0,5 litrasta saadaan 5 litraa valmista juomaa. Kenties helpointa olisi käyttää koko pullo tai ainakin puolikas pullo kerralla, sillä ohjeistuksen mukaista 1 osaa tiivistettä, 9 osaa vettä on hankala käytännössä toteuttaa. Juoma on makeutettu tärkkelyssiirapilla (=glukoosisiirappi, makeudeltaan noin puolet sakkaroosin makeudesta), fruktoosiglukoosisiirapilla sekä asesulfaami K:lla.

Arvio: Ohjeen mukaan käytettynä tämä juoma on liuoksena väkevin, eli siinä on paljon makua. Vaikka makeutusaineena löytyy myös asesulfaami K, maku ei ole hassumpi. Vasta jälkimaku paljastaa makeutusaineen. Toiseksi paras!

Hart Sport (makua ei ilmoiteta)

  • 54 g annospussi
  • energiasisältöä ei ilmoiteta

1 pussista (54 g) saadaan 1 litra valmista juomaa. Pussin sisältö kaadetaan ensin pariin desiin lämmintä (/kuumaa) vettä ja sekoitetaan, kunnes jauhe on liuennut. Tämän jälkeen lisätään kylmää vettä 8 dl ja sekoitetaan jälleen. Juoma viilennetään jääkaapissa. Makeutusaineina ovat glukoosi ja aspartaami.

Arvio: Hart Sport on legendaarinen retrojuoma lapsuudestani. Uimahallissa käyntien kohokohtia oli juoda tukka märkänä kahviossa kylmää vihreää juomaa, joka hurisi suurissa kanistereissa. Pääsinpä lapsena maistamaan Hart Sporttia lämpimänäkin; tamperelaisella Niihaman hiihtomajalla juoma kuumennettiin ja tarjottiin lihapasteijan kera. Hyvää! Taidankin olla jäävi arvostelemaan lapsuuteni herkkua. Minulle tulee suurena shokkina tajuta, että juoma on keinotekoisesti makeutettu! Maistan sen yhtä sokerisena kuin lapsena, vaikka yleensä löydän aspartaamin ovelimmistakin kätkemisyrityksistä huolimatta. Hart Sport on silti urheilujuomien aatelia, ehdoton ykkönen, kiistämätön kunkku. Jääviä tai ei; tässä on testin ehdoton voittaja!

Krista Kupariharju

Krista Kupariharju, ruokatoimittaja

Krista valmistui vuonna 2008 kotitalousopettajaksi Helsingin Yliopistosta. Hän aloitti freelance-toimittajan työt jo ennen valmistumistaan ja profiloitui opintojen ollessa loppusuoralla vahvasti ruokaan. Alan lehtiin kirjoittamisen lisäksi tärkeää työkokemusta antoi pesti Huomenta Suomen aamukokkina.

  • Kulhollinen keveyttä

    Keittoja suositellaan usein kilojen karistajille, eikä syyttä. Keitot ovat monessakin mielessä erinomaista ruokaa. Keitto pitää lämpimänä, mutta ennen kaikkea myös kylläisenä. Keitoista puhuttaessa liian monen keventäjän muistikuvissa kummittelevat takavuosien dieettiohjeiden mukaiset selleri-kaalikeitot, joita lusikoitiin vastahakoisesti...
  • Keventäjä kermojen viidakossa

    Suomalaisten ruokakauppojen hyllyillä komeilee valtava valikoima erilaisia kermoja ja kasvirasvavalmisteita. Paljouden keskellä keventäjän voi olla vaikea valita parasta. Perinteiset kermat Kerma valmistetaan erottamalla rasva maidosta. Kermaksi voidaan kutsua tuotetta, joka sisältää maitorasvaa vähintään 10 %...
  • Loppukesän parhaat kevythampurilaiset

    Hampurilaiset ovat ihanaa kesäruokaa, keventäjällekin. Viitseliäs valmistaa herkkupurilaisen itse ja muistaa kolmea tärkeää sääntöä: pienempikin hampurilainen täyttää, majoneesi kannattaa vaihtaa kevyempään, ja lisukkeet on syytä päivittää järkeviksi. Hampurilaisissa on paljon energiaa, rasvaa ja suolaa, eikä...

Lue lisää:

Kirjoita haku ja paina Enteriä

Liity 125 000+ tilaajaamme

Liity 125 000+ tilaajaamme

Tilaa ilmainen uutiskirjeemme nyt ja saat 20% alennuksen keventäjien jäsenyydestä. Saat säännöllisesti sähköpostiisi asiantuntijatietoa, käytännön vinkkejä ja erikoistarjouksia. 

Kiitos, että tilasit Keventäjän kirjeen! Tarkista vielä sähköpostisi ja vahvista liittyminen.

Pin It on Pinterest