Kevään juhlien makeat herkut

Perinteisiä kaloripommeja ovat voi- ja lehtitaikinaleivonnaiset, paksut keksi-rasvaseospohjaiset juustokakut sekä erilaiset suklaaleivonnaiset. Vappuna rasvakeittimestä nostetut, öljyä tirisevät munkit ja tippaleivät eivät ole varsinaisia kevytleivonnaisia nekään. Keskimäärin alle sadan kalorin herkkuja ovat muun muassa: pala kuivakakkua, korppu, pikkuleipä ja vesirinkeli. On kuitenkin selvää, ettei rinkeli aina tyydytä makeannälkää, erityisesti, jos vieruskaveri lusikoi kermakakkua.

Muokkaa vanhoja reseptejä

On siis parempiakin tapoja pitää keventäjät tyytyväisinä. Perinteisistä juustokakuista saa järkevämpiä sitomalla keksipohja rasvan sijaan mehulla, maidolla tai vedellä. Täysrasvaisen tuorejuuston ja kerman sijaan täytteessä voi käyttää kevyempiä tuorejuustoja, -kermoja ja kasvirasvavalmisteita, jogurttia sekä vatkautuvaa vaniljakastiketta. Marenkipohjaisissa kakuissa on sokeria, mutta ei jauhojen tuomaa energiaa. Jauholeivonnaisiin kannattaa puolestaan ujuttaa joukkoon ravintorikkaita, tummia jauhoja. Ne eivät ole vaaleita jauhoja kevyempiä, mutta takaavat sen, ettei herkuttelukaan tuo elimistöön pelkkää tyhjää energiaa. Muffinitaikinoita voi elävöittää leseillä, talkkunalla ja pähkinöillä. Kakut mehevöityvät kasviksilla. Porkkanakakku on jo klassikko, kokeile vaihteeksi kesäkurpitsaa! Erilaiset marjajäädykkeet ovat usein kevyitä ja maistuvat kesäjuhlissa jopa tuhtia suklaakakkua paremmalta.

Vaihda makeutusainetta

Yksi tapa keventää makeita herkkuja huomattavasti on korvata sokeri makeutusjauheilla. Keinotekoiset makeutusaineet puhuttavat paljon. On totta, ettei meillä ole vielä paljoa tutkimustietoa niiden vuosia kestäneestä runsaasta käytöstä. Kansanterveydellisesti liiallinen sokerin ja energian saanti on kuitenkin keinomakeutusta suurempi ongelma. Makeutusainetta tarvitaan myös valmisteesta riippuen satoja kertoja pienempi määrä kuin sokeria. Näin ollen viranomaisten suosittelemiin enimmäismääriin on todella vaikea päästä edes jatkuvassa käytössä. Yksi makeutusaineiden etu on, että ne sopivat myös diabeetikoille, sillä ne eivät vaikuta insuliini- tai verensokeritasoihin.

Monet nykyään myytävistä makeutusjauheista kestävät makeuttaan menettämättä myös pitkäkestoisen kuumennuksen. Siksi niitä voi käyttää monipuolisesti sekä leivontaan että jälkiruokiin. Makeutusaineet ovat kuitenkin useimmiten huomattavasti sokeria kevyempiä, joten ne käyttäytyvät eri tavoin kuin sokeri. Makeutusaineilla valmistetut leivonnaiset tulisi syödä mieluusti samana päivänä tai pakastaa. Makeutusaineilla ei voi säilöä. Jos haluaa ehdottomasti välttää hillosokeria, säilyvyys on varmistettava apteekin säilöntäaineilla.

Koska makeutusjauheet ovat koostumukseltaan erilaisia kuin sokeri, ne kannattaa kakkua varten vatkata vaahdoksi keltuaisen kanssa. Sokerikakkutaikinassa nimittäin sokerin osuus on merkittävä kakun kokonaispainosta. Jotta kakkupohjasta tulisi riittävän suuri, taikinaa kannattaa valmistaa puolitoistakertainen annos. Makeutusjauheella leivottu kakku myös murenee helpommin kuin sokerilla leivottu.

Pullataikina ei onnistu kaikista makeutusjauheista, sillä hiiva syö sokeria ravinnokseen. Joidenkin tuotteiden kohdalla makeutusjauhetta voi käyttää pääasiallisesti, mutta pieni sokerilisä on tarpeen. Tarkista valmisteen soveltuvuus pakkauksesta.

Loppupeleissä maku ratkaisee monella pohdinnan sokerin ja keinomakeutuksen välillä. Keinomakeutetut leivonnaiset ja jälkiruuat eivät maistu samalta kuin sokeriin tehdyt. On jokaisen oma valinta, kuinka suuren painoarvon maulle laskee. Toisinaan pieni määrä aitoa voi voittaa suuren määrän keinomakeutettua. Aina voi tehdä myös kompromissin. Luonnollisista makeutusaineista esimerkiksi hunaja makeuttaa sokeria tehokkaammin. Myös tummien, mausteisten sokerien, kuten ruoko- ja muscovadosokerin sanotaan tuovan enemmän makua vähemmällä määrällä.

Tarjoa kevään juhlissa näitä herkkuja

Krista Kupariharju

Krista Kupariharju, ruokatoimittaja

Krista valmistui vuonna 2008 kotitalousopettajaksi Helsingin Yliopistosta. Hän aloitti freelance-toimittajan työt jo ennen valmistumistaan ja profiloitui opintojen ollessa loppusuoralla vahvasti ruokaan. Alan lehtiin kirjoittamisen lisäksi tärkeää työkokemusta antoi pesti Huomenta Suomen aamukokkina.

  • Solakkuutta sienistä!

    Syksyinen metsä on aarreaitta, josta keventäjä hakee kori kädessä aineksia monenlaisiin herkkuihin. Kotimaiset sienet sisältävät runsaasti proteiinia, mutta vain vähän energiaa. Syötäviä sieniä kasvaa metsissämme vuosittain jopa miljardi kiloa. Herkulliset lakkipäät ovat jokamiehen poimittavissa, mutta...
  • Herkutellaan pizzalla!

    Pizza - italialaisten keino lihottaa maailma vai keventäjällekin kelpo herkku? Pizzakin voi olla terveellinen, kun se valmistetaan ohutpohjaisena ja päällystetään vähärasvaisilla täytteillä sekä kohtuullisella määrällä kevytjuustoa. Pizza on kaikkien epäterveellisten herkkujen esikuva. Vai onko sittenkään?...
  • Kiistelty kookos – onko se mainettaan parempi vai pahempi

    Kookosta on pitkään pidettty kasvikunnan mustana lampaana sen sisältämän kovan rasvan vuoksi. Viime aikoina kookosöljy on kuitenkin nostettu lähes ihmeöljyn asemaan. Kookosvettä juovat valveutuneet. Lue, onko kookos mainettaan parempi vai pahempi? Väite 1: Kookosöljy on...

Lue lisää:

Kirjoita haku ja paina Enteriä

Liity 125 000+ tilaajaamme

Liity 125 000+ tilaajaamme

Tilaa ilmainen uutiskirjeemme nyt ja saat 20% alennuksen keventäjien jäsenyydestä. Saat säännöllisesti sähköpostiisi asiantuntijatietoa, käytännön vinkkejä ja erikoistarjouksia. 

Kiitos, että tilasit Keventäjän kirjeen! Tarkista vielä sähköpostisi ja vahvista liittyminen.

Liity 125 000+ tilaajaamme

Liity 125 000+ tilaajaamme

Tilaa ilmainen uutiskirjeemme nyt ja saat 20% alennuksen keventäjien jäsenyydestä. Saat säännöllisesti sähköpostiisi asiantuntijatietoa, käytännön vinkkejä ja erikoistarjouksia. 

Kiitos, että tilasit Keventäjän kirjeen! Tarkista vielä sähköpostisi ja vahvista liittyminen.

Pin It on Pinterest