Suomalaiset saavat liian vähän D-vitamiinia. Muissa maissa valtaosa D-vitamiinista saadaan ihon kautta auringon UV-säteilystä. Suomessa suurin osa vuodesta on pimeää tai niin kylmää, että iho ei ole alttiina auringolle. Parhaita D-vitamiinin lähteitä ovat rasvainen kala (esim. lohi), vitaminoidut margariinit ja vitaminoitu maito. D-vitamiinia tulee saada ravinnosta 7.5 mikrogrammaa päivässä, pikkulasten ja yli 60-vuotiaiden 10 mikrogrammaa.

Vähäisen D-vitamiinin saannin on havaittu olevan yhteydessä yllättäviin sairauksiin. Osteoporoosin lisäksi se on liitetty syöpiin (rinta-, paksusuoli- ja eturauhassyöpä), tyypin 1 diabetekseen, onpa epäilyjä puutteen lisäämästä lihavuudestakin. Vastikään havaittiin yhteys myös masennukseen. Tuoreessa hollantilaistutkimuksessa masennusta potevien D-vitamiinin saanti oli vähäisempään kuin terveiden. Tulokset eivät kuitenkaan osoita kumpi tulee ensin, masennus vai D-vitamiinin vähyys.

Laitetaan joukolla suomalaisten D-vitamiinin saanti kuntoon:
– muistetaan antaa D-vitamiinit lapsille neuvolan ohjeiden mukaan
– huolehditaan läheisistä vanhuksistamme ja sairaista, jotka ovat paljon sisällä, jotta he saisivat D-vitamiinia riittävästi
– muistetaan omassa ruokavaliossamme D-vitamiinipitoiset (ja muutenkin terveelliset ruoat)
– nautitaan kesällä auringosta, maltilla ja sopivasti

D-vitamiinin saanti on turvattava ympäri vuoden
Valtaosa D-vitamiinista saadaan auringon säteilystä. Suomalaisten iho ei ole alttiina auringolle kuin kesällä joten muuna aikana D-vitamiinia on saatava muista lähteistä kuten ravinnosta tai purkista.

Mikael Fogerholm

Mikael Fogerholm, ravitsemustieteen professori, ETT

Mikael Fogelhom on Suomen tunnetuimpia ravitsemuksen asiantuntijoita. Hän on Helsingin Yliopiston ravitsemustieteen professuurin ohella aktiivinen yhteiskunnallinen ravitsemusvaikuttaja. Mikael harrastaa kestävyysliikuntaa ja pianonsoittoa. Mikael toimi Keventäjien asiantuntijana vuosina 2006-2015.

  • Koska pitäisi syödä? – Säännöllinen ateriarytmi ehkäisee napostelua ja ahmimista

    Pitääkö aamulla syödä kunnolla, vaikka ei jaksaisi? Pitääkö illalla olla syömättä, vaikka olisi sudennälkä? Montako kertaa päivässä pitäisi syödä? Tutkimukset eivät ole selkeästi osoittaneet jonkun tietyn ateriarytmityksen olevan toista parempi. Tärkeää ovat säännölliset ruokatottumukset ja...
  • Kaljamaha, pömppömaha, pallomaha – isolla pahalla mahalla on monta nimeä

    Kaljamaha, pömppömaha, pallomaha... siinä paha, missä mainitaan. Iso maha on etenkin monen lihavan miehen ulkoinen tunnusmerkki. Maha on myös lihavuuden terveysvaarojen selkein osoitin. Siksi isosta mahasta kannattaa olla oikeasti huolestunut. Maha on lihavuuden terveysvaarojen selkein osoitin....
  • Hyvä ja paha hiilihydraatti?

    Keskustelu hiilihydraateista, niiden imeytymisestä ja lihavuudesta on vilkasta. Kaltaiseni ravitsemustieteen koulutuksen saaneen asiantuntijan neuvo on laittaa jäitä hattuun – terveyden kannalta turhia hiilihydraatteja on hyvä karsia, mutta silmittömään hiilihydraattipelkoon ei ole aihetta. Pulmallinen glykemiaindeksitaulukko Yksi...

Lue lisää:

Kirjoita haku ja paina Enteriä

Liity 125 000+ tilaajaamme

Liity 125 000+ tilaajaamme

Tilaa ilmainen uutiskirjeemme nyt ja saat 20% alennuksen keventäjien jäsenyydestä. Saat säännöllisesti sähköpostiisi asiantuntijatietoa, käytännön vinkkejä ja erikoistarjouksia. 

Kiitos, että tilasit Keventäjän kirjeen! Tarkista vielä sähköpostisi ja vahvista liittyminen.

Liity 125 000+ tilaajaamme

Liity 125 000+ tilaajaamme

Tilaa ilmainen uutiskirjeemme nyt ja saat 20% alennuksen keventäjien jäsenyydestä. Saat säännöllisesti sähköpostiisi asiantuntijatietoa, käytännön vinkkejä ja erikoistarjouksia. 

Kiitos, että tilasit Keventäjän kirjeen! Tarkista vielä sähköpostisi ja vahvista liittyminen.

Pin It on Pinterest