Ylipainoista painonpudotus hyödyttää
Ylipainon, etenkin vatsan seudulle kertyvän, on yhdistetty moniin keljuihin vaivoihin: tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin, uniapneaan, kihtiin, hedelmättömyyteen, nivelkipuihin… Ylipainoon ei kuitenkaan aina liity yksilötasolla terveydellisiä ongelmia. Liikaan painoon voi silti nivoutua kielteisesti elämänlaatuun, toimintakykyyn ja hyvinvointiin vaikuttavia seikkoja, kuten itsetunnon ongelmia, huonompaa fyysistä suorituskykyä arkisissa askareissa ja alentunutta vireystilaa.
Terveyttä uhkaavat riskit, sairaudet tai niiden pelko voivat siis aiheuttaa fyysisen sairastamisen lisäksi myös henkistä pahoinvointia. Näin ollen kilojen karistelun koetaan usein parantavan terveyttä kokonaisvaltaisesti. Terveys ja hyvinvointi ovatkin monelle tärkeitä arvoja, joten terveyden ylläpito tai sairauden hoito ovat osa omien arvojen mukaista elämää. Arvojen toteuttaminen ja merkitykselliseltä tuntuva toiminta ovat taas yhdistetty onnellisuuteen.
Painon suunniteltu ja menestyksekäs putoaminen tuokin usein onnistumisen ja pystyvyyden kokemuksia. Lisäksi keventynyt keho on mukavampi liikuttaa, sille on helpompi löytää istuvia vaatteita ja mielikin tuntuu olevan virkumpi. Jo viidenkin prosentin painonpudotus tuo myös tutkitusti helpotusta elimistölle, esimerkiksi sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan parantuminen, närästyksen lieventyminen ja unenlaadun paraneminen.
Toisaalta – hyvinvointia tuo myös syömisen rytmiin ja laatuun panostaminen, säännöllinen hyvää mieltä tuottava liikkuminen, riittävä uni, stressin lieventäminen ja itsensä arvostaminen – kilogrammoista riippumatta.
Onnellisuus ei löydy painolukemaa tuijottamalla
Pienempää painoa markkinoidaan siis syystäkin terveysnäkökulmasta – mutta myös ratkaisuksi lukuisaan muuhun ongelmaan. Kehon ulkomuodon mielletään helposti olevan yhteydessä persoonan ominaisuuksiin, esimerkiksi hoikkaa ihmistä voidaan pitää ahkerana, itsestään huolehtivana ja fiksuna tyyppinä. Ylipaino- ja lihavuus saattavat sen sijaan olla kuin stigma, joka leimaa ihmisen laiskaksi, houkutuksille alttiiksi, jopa tyhmäksi. Lähtökohdan ollessa tankakampaan ulkomuotoon suhtautumisessa tällainen, ei ole ihme, että laihdutus ei herätä toiveita pelkästään paremmasta olosta, kunnosta ja jaksamisesta, vaan myös jostain elämää tai persoonaa juuria myöten mullistavasta asiasta.
Kehonpainon muutos pienempään on yksinään melko huono tae onnellisuudelle. Tämä ei ole sikäli yllättävää, sillä muutoinhan normaalipainoisilla elämä olisi yhtä ruusuilla tanssimista. Lottovoittajienkin onnellisuuskäyrissä nähdään, että suuri potti tuo alkuun iloa ja helpotusta. Tietyn ajan kuluttua voittajat ovat kuitenkin yhtä onnellisia tai onnettomia kuin aiemminkin. Onnellisuuden kysymykset yltävät siis ulkomuotoa ja maallista mammonaa syvemmälle.
Silti harmillisen moni elää ”sitten kun” -elämää, jossa haaveiden toteuttamista lykätään hamaan tulevaisuuteen paremman hetken toivossa. Elämässä tärkeille asioille kannattaa kuitenkin raivata tilaa myös tässä ja nyt. Se kauan odotettu ”sitten kun” -vaihe ei välttämättä koskaan tule, jolloin moni mielekäs asia jäisi tekemättä. Jokainen ansaitsee tavoitella ja tehdä juttuja, jotka kokee itselleen tärkeänä – koosta ja ulkomuodosta riippumatta. Uudesta harrastuksesta, matkustelusta tai itsensä hemmottelusta nauttii todennäköisesti yhtä paljon tällä hetkellä kuin ”sitten kun”.
Joskus väärän asian tavoittelu voi itsessään olla ongelma. Liiasta työnteosta stressaantunut, itseensä tyytymätön tai parisuhteessaan onneton lienee näitä asioita myös kompaktimmassa koossa. Ulkomuodon muuttaminen kun ei ole näihin asioihin oikea ratkaisu. Huonosta itsetunnosta saatetaan parjata vain ulkoista kuorta, vaikka riittämättömyyden tunne usein kumpuaa jostain paljon syvemmältä. Tällöin pinnan korjaaminen ei paikkaa kaikkia vaurioita.
Itsensä arvostaminen helpottaa painonpudotusta ja parantaa onnellisuutta
Kilojen karistelu ei ole yleensä tiedosta kiinni, mutta helpoksi sitä ei voi väittää. Monet eivät siinä onnistu, ainakaan pitkällä aikavälillä. Vaikka eihän painonpudotuksessa onnistuminen tietenkään tee paremmaksi ihmisenä, ihmisarvo kun ei ole sidottu vaa’an, mittanauhan tai kokolapun lukemaan. Laihdutuskuurit ja edestakaisin jojottelu voivat kuitenkin aiheuttaa pettymystä ja epäonnistumisen kokemuksia. Puhumattakaan siitä, mitä vuorotellen laihtuminen ja lihominen tekevät elimistön säätelymekanismeille.
Pahimmillaan ruoan ja liikunnan kontrolloinnin kautta lähdetään hakemaan elämänlaajuista hallinnan tunnetta. Kuuriluontoinen laihdutus voi tuoda elämään turhan kovia rajoituksia, mustavalkoista ajattelua ja joustamatonta toimintaa. Suhde ruokaan voi heittää aivan häränpyllyä ja kuuroudutaan täysin kehon ja mielen tarpeille. Vaa’anlukema alkaa herkästi määrittää, onko päivän onnistunut vai ei.
Elämäntapojen muutoksia kannattaa tehdä, koska olet tässä nyt paremman olon ja jaksamisen arvoinen. Ei siksi, että tulisit muutosten myötä jotenkin arvokkaammaksi. Itsensä ja elämänsä arvostaminen liittyvät olennaisesti onnellisuuden kokemukseen. Sättimisestä kumpuava motivaatio ei tavallisesti kannakaan pitkälle. Tottumusten muuttaminen kun vaatii itsekurin ja niskasta kiinni ottamisen sijaan toiminnan havainnointia, kehon kuuntelua ja mielen kannustusta. Sen 5 % painotavoitteen takia ei kannata samalla pudottaa 95 % elämän mielekkyydestä.
Vaikka painoon voi kytkeytyä runsaasti terveydellisiä, sosiaalisia ja psyykkisiä ikävyyksiä, niin hoikempi uuma tuskin on ratkaisu onnellisuuden yhtälöön. Loppujen lopuksi saattaa jopa olla, että ennemmin kuin laihdutus toisi onnea, niin onni saattaa tuoda helpotusta painon pudotukseen. Kun ihminen on sinut itsensä, ympäristönsä ja elämänsä kanssa, ruokaankin neutraalisti suhtautuminen käy helpommin. Ehkäpä elämänmakuinen arki on paras mauste ja tasapaino paras paino…
Mieti siis
- Mitkä ovat elämäsi tärkeitä arvoja?
- Miten arvot tällä hetkellä heijastuvat toiminnassasi?
- Miten paino tai syöminen liittyvät näihin arvoihin?
- Jos haluat pudottaa painoa, mistä syistä sen tekisit?
- Mitä ajattelet muuttuvan painon pudotessa?
Jonna Alhonen, laillistettu ravitsemusterapeutti, TtM
Jonna on laillistettu ravitsemusterapeutti ja terveystieteiden maisteri. Häntä kiinnostavat ravitsemuksen ajankohtaiset aiheet, hyvinvoinnin edistäminen, sekä syömiskäyttäytymisen monet kiemurat. Hän tekee ravitsemusterapeutin asiakastyötä, on kirjoittajana hyvinvointiaiheisessa blogissa ja toimii aktiivisena vapaaehtoisena Itä-Suomen SYLI ry:ssä.
Mitähän sitä tänäänkin söisi? – 23 ideaa arjen ruokahaasteisiin
Ruoanlaitto voi arjen kiireiden keskellä tuntua pakolliselta pahalta, jopa vaivalloiselta. Ikuisuuskysymys ”mitä tänään syötäisiin” pyörii mielessä, kun luovuus ei kuki, aikaa on vähän ja mieli ei tee erityisesti mitään. Itse ruokaa tekemällä saa kuitenkin todennäköisemmin...Mieliteko iskee – muuta suhtautumistasi!
Kun mietitään ihmisen käyttäytymistä, emme useinkaan poikkea Pavlovin kuuluisista kuolaavista koirista. Jokin ärsyke – esimerkiksi nälkä, paikka, aika, tunnetila – saa meissä automaattisesti aikaan ajatuksia ja mielitekoja. Nämä mielen reaktiot vuorostaan vaikuttavat myös konkreettisiin tekoihin,...Osaatko kieltäytyä sallivasti?
Vuoden 2019 ruokatrendiksi povattiin sallivaa syömistä eli dieetitöntä dieettiä. Mielikuva sallivasta syömisestä on lempeä – kieltäymyksestä ja kurista vapaa. Siksi se herättää myös ihmettelevää pohdintaa: voiko todella elää terveellisesti ja pudottaa painoa, jos ei kiellä...