Proteiinijäätelö, vegaanijäätelö, mehujäätelö… Mikä jäätelö kannattaisi valita ja voiko jäätelöä syödä joka päivä? Ravitsemusterapeutti vastaa monen mieltä askarruttaviin kysymyksiin.
Jäätelö on jälkiruoka, jonka kohdalla tarkan ravintosisällön miettiminen on Terveystalon ravitsemusterapeutin Päivi Lassilan mukaan harvoin tarpeen.
”Hyvä jäätelö kauniina kesäpäivänä tuo mielihyvää, mikä on psyykkisen hyvinvoinnin kannalta positiivista. Kunhan jäätelöä syö kohtuudella, voi valita kaupasta juuri sen oman lempijäätelön”, Lassila kommentoi.
Jonkin verran jäätelöissä on kuitenkin eroja esimerkiksi rasvan ja sokerin määrissä.
”Esimerkiksi mehujäässä ja sorbeteissa on vähemmän rasvaa ja siten vähemmän kaloreita. Niissä on kuitenkin usein enemmän sokeria kuin maito- tai kasvipohjaisissa jäätelöissä. Proteiinin lisääminen jäätelöön ei valitettavasti tee siitä terveysruokaa. Jäätelöissä on yleensä paljon kovaa rasvaa, olipa kyseessä sitten kerma-, kasvirasva-, tai proteiinijäätelö.”
”Hyvällä mielellä ja rauhassa nautiskellen”
Jäätelön ravintoarvojen sijaan huomiota kannattaa kiinnittää siihen, kuinka usein jäätelöä syö ja millaisia määriä.
”Jäätelöön kannattaa suhtautua aivan kuten muihinkin herkkuihin. Pieni makea kerran päivässä sopii osalle, mutta jos määrää on vaikea pitää pienenä, voi olla parempi syödä herkkuja harvemmin. Ja silloin kun syö herkkuja, niin syö sitä hyvällä mielellä ja rauhassa nautiskellen”, Lassila muistuttaa.
Liiallinen jäätelön tai muiden herkkujen syöminen johtaa rasvan kertymiseen kehoon ja sitä kautta terveydellisiin haittoihin.
Mehujää voi olla yllättävänkin kevyt valinta.
”Yhdessä jäätelötötterössä on keskimäärin noin 200 kilokaloria, eli määrä, joka vastaa kevyttä välipalaa. Suklaakuorrutteisissa vaihtoehdoissa määrä voi nousta yli 300 kalorin. Jos taas lusikoi kokonaisen jäätelöpurkin, saattaa päivän energiansaannista olla jo 1200 kilokaloria kasassa. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi kevyttä työtä tekevän naisen koko päivän energiantarpeesta jo reilusti yli puolta.”
Jos jäätelöä syö kovin paljon, se vie tilaa ravinto- ja kuitupitoisemmalta ruoalta, jota kehomme tarvitsee voidakseen hyvin.
Kesäherkkuja löytyy myös luonnosta
Lassilan mukaan satunnaisesti jäätelö menee vaikka välipalanakin, vaikkei se pidä nälkää kovin hyvin verrattuna esimerkiksi rahkaan marjojen kera.
”Jos tekee mieli jäätelöä, silloin syödään jäätelöä! Muitakin kesäherkkuja suosittelen kuitenkin maistelemaan: esimerkiksi tuoreita marjoja, kirsikoita ja herneitä. Pakettijäätelön kaveriksi voisi hyvin lisätä marjoja, silloin jäätelöstä tulee vielä parempaa ja marjat tutkitusti hillitsevät verensokerin nousua.”
Banaanista voi pyöräyttää hetkessä maistuvan jäätelön.
Lassila vinkkaa tekemään myös itse kylmiä kesäherkkuja, joissa on vähemmän kovaa rasvaa ja sokeria.
”Esimerkiksi itse tehty banaanijäätelö, johon voi lisätä makua tuomaan marjoja, mantelirouhetta, pähkinävoita tai kaakaojauhetta, on herkullista. Myös itse tehdyssä marjasorbetissa voi vaikuttaa sokerin ja marjojen määrään. Jos kaipaa jotakin kylmää ja raikasta, kannattaa myös pakastaa hedelmiä paloina: esimerkiksi vesimelonia, banaania tai viinirypäleitä.
Poimi reseptit:
Ravitsemusterapeutin vinkit herkutteluun:
1) Pidä annoskoko pienenä ja nauti jäätelöstä rauhassa ajatuksella: Mikään ruoka tai herkku ei hotkimalla parane, päin vastoin.
2) Vähennä muita sokeripitoisia tuotteita: Jos syöt jäätelöä, pyri pitämään muiden lisättyä sokeria tai kovaa rasvaa sisältävien ruokien määrä vähäisenä samana päivänä.
3) Täydennä luonnon omilla kesäherkuilla: Lisää jäätelöön esimerkiksi värikkäitä marjoja.
4) Ajattele syömistä kokonaisuutena: Kun muu ruokavalio koostuu pääasiassa terveellisestä ruoasta, pieni herkuttelu silloin tällöin ei haittaa, päinvastoin tuo mukavaa lisänautintoa elämään.
Nainen pyöräili 30 minuuttia päivässä kahden viikon ajan – tulokset yllättivät
Tämä on elävä esimerkki siitä, että jo puolen tunnin päivittäisellä liikuntatuokiolla voi olla merkittäviä vaikutuksia sekä kehoon että mieleen. Puolen tunnin pyörälenkki ei kuulosta suurelta urheilusuoritukselta, mutta voiko siitä tulla tapa, joka kohentaa kuntoa, lisää...
Pakastatko marjoja? Älä lisää sokeria turhaan
Yksi marjojen pakastamiseen liittyvä harhaluulo elää edelleen vahvana. Kesän marjasatoa kannattaa säilöä pakkaseen reilusti, sillä marjat ovat helppo tapa lisätä kuitua, vitamiineja ja muita hyödyllisiä ravintoaineita ruokavalioon ympäri vuoden. Mutta toisin kuin moni luulee, marjat...
Tutkimus: Liian vähän kuitua? Suolistobakteerit voivat alkaa syödä suolesi suojakerrosta
Kuidun tiedetään tekevän hyvää vatsalle, mutta sen merkitys saattaa olla vielä ajateltua suurempi. Uuden tutkimuksen mukaan suolistobakteerit voivat nimittäin alkaa etsiä ravintoa yllättävästä paikasta, jos sopivaa ruokaa ei ole riittävästi tarjolla. Pahimmillaan bakteerit voivat ryhtyä...
Nainen pyöräili 30 minuuttia päivässä kahden viikon ajan – tulokset yllättivät
Tämä on elävä esimerkki siitä, että jo puolen tunnin päivittäisellä liikuntatuokiolla voi olla merkittäviä vaikutuksia sekä kehoon että mieleen. Puolen tunnin pyörälenkki ei kuulosta suurelta urheilusuoritukselta, mutta voiko siitä tulla tapa, joka kohentaa kuntoa, lisää...Pakastatko marjoja? Älä lisää sokeria turhaan
Yksi marjojen pakastamiseen liittyvä harhaluulo elää edelleen vahvana. Kesän marjasatoa kannattaa säilöä pakkaseen reilusti, sillä marjat ovat helppo tapa lisätä kuitua, vitamiineja ja muita hyödyllisiä ravintoaineita ruokavalioon ympäri vuoden. Mutta toisin kuin moni luulee, marjat...Tutkimus: Liian vähän kuitua? Suolistobakteerit voivat alkaa syödä suolesi suojakerrosta
Kuidun tiedetään tekevän hyvää vatsalle, mutta sen merkitys saattaa olla vielä ajateltua suurempi. Uuden tutkimuksen mukaan suolistobakteerit voivat nimittäin alkaa etsiä ravintoa yllättävästä paikasta, jos sopivaa ruokaa ei ole riittävästi tarjolla. Pahimmillaan bakteerit voivat ryhtyä...
