Tunteet vaikuttavat myös motivaatioomme sekä tavoitteisiimme, kun aloitamme elämäntapamuutoksen. Motivaatio syntyy viime kädessä halusta kokea tietynlaisia tunteita. Tunteet kertovat meille asioiden tärkeysjärjestyksestä. Olemme valmiit ponnistelemaan pitkäjänteisesti sellaisten asioiden eteen, josta seuraa miellyttäviä tuntemuksia. Keventämistä, syömistä ja liikkumistottumuksiakin värittävät monenlaiset tunteet. Toiveeseen keventymisestä liittyy toivetila kokea ”keventyneitä” tunteita; ehkäpä iloa, ylpeyttä, luottamusta omiin taitoihin, hyväksyntää, rakkautta ja toiveikkuutta.
Sosiaalinen motivaatio
Yhteen kuulumisen tarve on ihmislajille hyvin voimakas, joten suurin osa inhimillisistä tunteista liittyy sosiaalisiin tilanteisiin. Keventämistavoitteeseenkin nivoutuvia sosiaalisia motivaatiotekijöitä on hyvä peilailla itsensä kanssa. Yhteistyö ja kilpailu liittyvät ihmisten väliseen toimintaan ja näihin liittyy sellaisia tunteita kuin myötätunto, ylpeys, kateus ja vahingonilo. Samaa mieltä oleminen on monille myös tärkeä mielihyvän lähde. Häpeä, nolostuminen ja katumus liittyvät mukautumiseen yhteisiin ryhmän arvoihin ja normeihin.
Negatiiviset tunteet ovat varmistaneet eloonjäämistä jopa tehokkaammin kuin positiiviset tunteet. Viha ja pelko nostavat nopeasti ripeään ja vauhdikkaaseenkin toimintaan. Ärtymys, viha, ahdistus tai pelko voi kannustaa miettimään elämäntapamuutoksiakin. Ehkäpä joskus lääkärin vastaanotolla kokeekin uhatuksi tulemisen tunnetta, kun kuulee terveysvaikutuksista. Negatiiviset tunteet kapeuttavat ajatuksia ja vievät energiaa. Uhitellen voi saada kipinän kevennyshankkeeseen, mutta pidemmän päälle kannattaa suunnata huomioita leppeitä ja voimavaraistavia tunteita kohtaan.
Positiivisesti kohti tavoitteita
Tunteet vaikuttavat siihen, minkälaisia ja miten haastavia tavoitteita asetat itsellesi. Tutkimusten mukaan positiivisia tunteita enemmän kokevat ihmiset asettavat itselleen haastavampia tavoitteita. Positiivisiin tunteisiin liittyy usein vankempi usko omien tietojen oikeellisuudesta. Asetetut tavoitteet ja niissä eteneminen herättävät tunteita ja tunteiden tunnustelua kannattaakin harjoitella.
Negatiiviset tunteet saavat huomion kiinnittymään menneisyyteen tai nykyisyyden haasteisiin, kun taas positiiviset tunteet suuntaavat tulevaisuuteen. Tunteet vaikuttavat myös siihen, millaisia selityksiä annamme tapahtumille ja millaisia odotuksia tulevaisuuden suhteen asettamme. Innostuneena maailma näyttää olevan mahdollisuuksia täynnä. Alakuloisena taas tulevaisuus näyttää epävarmalta ja synkemmältä.
Tunteet vaikuttavat myös tarkkaavaisuuden ja kiinnostuksen suuntaamiseen. Vallitseva tunne vaikuttaa siihen, millaisen havaintosuodattimien lävitse havainnot suodattuvat. Lähtökohtaisesti etsimme ympäristöstä sen hetkistä tunnetta vahvistavia ja sitä oikeuttavia seikkoja. Tyyni, rauhallinen mielentila mahdollistaa huomion pysymisen tavoitteissa ja senhetkisissä ärsykkeissä. Pelko ja inho puolestaan vievät huomion pois tavoitteista ja herkistävät tarkkailemaan ympäristöä. Kun taas kokee kiitollisuutta, havaitsee maailmassa paljon hyviä asioita.
Vahvista kevennystavoitteita tunteilla
- Mieti, millaiselta sinusta tuntuu, kun olet saavuttanut tavoitteen? Kuvaile ja nimeä tuo tunne itsellesi ja mieti, voitko jo nimittää matkaa kohti tavoitetta tunne-nimellä- vaikkapa ”Virkeysprojekti”.
- Mieti millaisia tuntemuksia matkan varrella voisit kokea? Aseta tavoite/toivetunnetila vaikkapa jokaiselle viikolle tai päivälle ja arvioi rehellisesti, millaiselta viikko on tuntunut. Voit vaikkapa nimetä itsellesi pirteysindeksin 1= heikko ja 5 = erinomainen ja arvioi tällä akselilla 1-5 tuntemuksia. Mikä auttoi sinua 4-5 tuntemuksissa ja millaisia asioita niissä oli sellaisia, joihin voit itse vaikuttaa? Mitkä vaikuttamisesi sisäpuolella olevat asiat johtivat 1-2 tuntemuksiin? Mikä olisi sellainen taso, vaikkapa 3, jolla selviät riittävän hyvin?
- Mieti, millaisista asioista, tekemisistä, ihmisistä tai vaikkapa liikunnoista voisit ladata iloa, kiitollisuutta, ylpeyttä, mielentyyneyttä, toiveikkuutta tai kunnioitusta. Hakeudu tällaisiin tekemisiin ja mieti toiminnan jälkeen, mistä pienestäkin asiasta voisit tuntea kiitollisuutta.
- Kun haluat innostaa itsesi liikkumaan, suuntaa ajatus niihin miellyttäviin tuntemuksiin, joita koet liikunnan jälkeen. Nimeä liikkuminen tuon latauksen mukaan.
- Mieti, millaisia tunteita sinulla liittyy ruokahetkiin? Mistä nuo tunteet tulevat? Harjoittele läsnä olevaa syömistä ja tarkkaile kaikilla aisteilla itse ruokaa; sen tuoksua, makua, hajua, olomuotoa. Millaiselta läsnä oleva syömishetki tuntuu verrattuna hetkeen, jossa ajatukset ovat muualla ja tunteet värittävät niitä? Mitä oivallat ja mihin voisit keskittyä enemmän? Entä onko tunteisiin liittyviä huomioita mietittävä jossakin muuta kohtaa arkea yhtä paljon kuin muutoksia ruokavaliossa tai liikunnassa?
- Kun huomaat tunteen, kysy itseltäsi mistä se tuli, mihin se liittyi, mitä se aiheutti kehossa ja toiminnassa? Onko tällainen tunne sinulle tyypillinen? Tuottaako tunteen pyrskähdys sinulle hyödyllistä tai hyödytöntä toimintaa? Pelkästään nimeämällä ja tarkastelemalla tunnetta, sen kanssa oppii elämään paremmin ja sen mahdolliset negatiiviset vaikutukset laimentuvat. Tunnetta voi tarkastella ikään kuin ”kameran silmin” ja voi tunnistaa tunteen syntymisen mekanismeja.
Lähteet
Rantanen, J. 2011. Tunteella voimaa tekemiseen. Talentum Media. Hämeenlinna
Takanen, K. 2011. Tunne lukkosi- vapaudu tunteiden vallasta. WSOY.
