Oma kroppa on kuntoilijan paras mittari ja liikunta joka tapauksessa parantaa kuntoa ja elämänlaatua ja auttaa painonhallinnassa, olipa mittaria tai ei. Mutta jos haluat liikkumisesi tehosta numeraalista tietoa, kokeile. Moni on alkanut mitata sykettään tai päivittäisiä askeleitaan ja saanut niistä lisää intoa liikkumiseen.
Askelmittari kannustaa hyötyliikkumaan
Terveyden kannalta riittäväksi askelmääräksi on aikuisilla arvioitu 10 000 askelta päivässä. Määrä kuulostaa paljolta ja nykyisillä passiivisuutta suosivalla elintavoilla sen saavuttaminen onkin monelle haasteellista. Ihminen, joka matkustaa työmatkansa kulkuneuvoilla, istuu suurimman osan päivästä ja harrastaa liikuntaa pari kertaa viikossa, ei välttämättä saa kerrytettyä näitä tärkeitä askeleita.
Tutkimusten mukaan sekä nuoret, työikäiset että ikäihmiset ovat lisänneet askeliaan askelmittarin käytöllä. Askelmittareita saa urheiluliikkeistä ja isoista marketeista. Malleja on saatavilla useita erilaisia ja hinnat ovat varsin kohtuullisia. Mittarin voi kiinnittää vyöhön tai sujauttaa taskuun.
Askelmittaria voi erityisesti suositella aloittelevalle liikkujalle. Itse seurasin ensin viikon verran miten paljon askeleita kertyi nykytasolla. Sen jälkeen tein oman aktiivisuuden lisäämissuunnitelman. Askelmittarin käyttö osoittautui hyödylliseksi: numeeristen tietojen pohjalta sain tuntuman siitä miten paljon liikettä päivittäin tuon suositeltavan 10 000 askeleen täyttyminen vaatii. Käytännössä se motivoi mm. valitsemaan portaat hissin sijaan ja lähtemään liikkeelle useammin jalkaisin auton sijaan.
Alla olevasta listasta näet aktiivisuuden luokitussuositukset terveillä aikuisilla päivittäisen askelmäärän mukaan:
Alle 5000 askelta: liikunnallisesti passiivinen elämäntapa
5000–7499 askelta: jonkin verran liikunnallinen elämäntapa
7500–9999 askelta: liikunnallinen elämäntapa
10 000–12 500 askelta: suositeltava liikunnallinen elämäntapa
Yli 12 500 askelta: liikunnallisesti erittäin aktiivinen elämäntapa
Sykemittari kertoo kunnon kehittymisestä
Liikunnan rasitusta eli tehoa voidaan parhaiten mitata sykkeen avulla. Sykkeen mittaamiseen helpointa on käyttää sykemittaria. Mittari laskee liikkujalle sopivat sykealueet ja helpottaa sykkeen seuraamista liikunnan aikana.
Sykemittareita on erilaisia ominaisuuksiltaan. Yksinkertaisinkin sykemittari kertoo vähintään sykkeen ja mittaa aikaa, mutta monipuolisimmat mittarit ovat kuin pieniä liikuntatietokoneita. Mittarin valintaan kannattaakin kiinnittää huomiota. Jos esimerkiksi harrastat vesiliikuntaa, valitse silloin vesitiivis mittari. Ota myös huomioon, että liikuntainnostuksen noustessa saatat kaivata mittarillesi lisää ominaisuuksia. Tosin huippu-urheilijan ja laihduttajan tarpeet mittarin ominaisuuksien suhteen ovat hyvin erilaisia. Siinä missä urheilija haluaa mahdollisimman tarkkaa dataa harjoituksensa tehosta, innostaa laihduttajaa erityisesti liikkuessa kulutettujen kaloreiden seuranta.
Sykemittari on kaksiosainen: ranteeseen kiinnitettävä kelloa muistuttava vastaanotin ja lähetinvyö rintakehän ympärille. Pehmeä ja joustava lähetinvyö on käyttömukavuudeltaan parempi ja sen voi yleensä myös huuhdella. Mittareita on valittavana erivärisinä omien mieltymysten mukaan. Tunnetuimpia ja ehkä laadukkaimpia mittareita ovat Polar ja Suunto.
Sykemittaria voi suositella ihan kaikille kunnostaan huolehtiville, ja erityisesti tavoitteellisille liikkujille. Kuusi vuotta sitten kävin kuntotestissä, jossa todettiin aerobisen eli kestävyyskuntoni olevan heikko. Siitä sisuuntuneena päätin aloittaa kunnonkohotuksen ja hankin sykemittarin. Hankinta osoittautui hyväksi: sykemittari todellakin motivoi liikkeelle. Tuloksien seuranta kannusti jatkamaan liikkumista ja pikkuhiljaa peruskunnonkehitys alkoi näkyä mm. hitaampana leposykekäyränä.