Tarina kahdesta liikunta-startista – toinen onnistui, toinen ei

Lassi-lopettaja ja Oili-onnistuja ovat hyvin samanlaisessa tilanteessa elokuu-syyskuun vaihteessa. Molemmat ovat perheellisiä, keski-ikäisiä, työssä käyviä ihmisiä. Tavallisia suomalaisia siis. Mutta joulukuussa heidän tilanteensa on erilainen. Lassi on lopettanut liikunnan syyskuun lopulla ja Oili jatkaa sitä entistä innokkaammin. Mutta mitä he tekivät eri tavalla? Tässä alla kuvaus näistä tavallisista ihmisistä, joista toinen päätti hyödyntää liikuntatutkijoiden keräämän tiedon siitä, miten liikuntaharrastuksen saa todennäköisimmin hyvin käyntiin ja jatkumaan. Toinen heistä päätti unohtaa sen. Nappaa vinkit mukaan ja onnistu!

Onnistuja suunnittelee liikuntaviikkonsa etukäteen

Lassi-lopettaja miettii viikonloppuna: ”Ensi viikolla harjoittelen, mutta katson sitten viikon edetessä mille päivälle ne treenit saisin sopimaan. Kyllä siellä joku rako on”. Suunnitelmissa on aluksi 4 harjoitusta viikossa. Torstaina Lassi huomaa, että maanantaina tuli eteen poikkeuksellisen hyvä leffa, tiistaina kaveri pyysikin kahville illalla, keskiviikkona tulikin eteen yksi työhomma ja ilta venyi. Torstaina alkaa jo ahdistus painaa päälle, ehtiiköhän sitä tehdä kaikki treenit ollenkaan? Ja lopulta hänellä on sunnuntaina kasassa yksi treeni. Olo ei tunnu voittajalta ja seuraavaan viikkoon on hankala motivoitua.

Oili-onnistuja istuu alas lauantaina. Hän ottaa esiin kalenterinsa ja merkkaa ylös treeniajat. Hän päättää kunnioittaa niitä menoina kuten muitakin menoja. Houkuttelevan tarjouksen tullessa kohdalle, hän miettii: ”Onko terveys minulle tärkeä arvo? Kyllä on. Teenkö tässä sitten arvojeni mukaisen valinnan, jos perun treenin jonkin ihan kivan, mutta kuitenkin joko vähemmän välttämättömän tai muulle ajalle siirrettävän menon takia?”. Vastaus on aika selvä, ja treeni pysyy kalenterissa!

Onnistuja tekee liikkumaan lähtemisestä helppoa

Lassi-lopettaja on kuullut, että kaupungin toisella puolella olevalla salilla on parhaat laitteet. Hän ostaa sinne kortin, mutta huomaa, että ruuhka-aikana matka salille vie yhteensä 1,5 tuntia. Tässä on hänelle hyvä syys olla lähtemättä, kun ”treeniin menee kuitenkin koko ilta”. Lasten treenien aikana hän surffailee sosiaalisessa mediassa ja pyörittelee peukaloitaan, koska lähellä ei ole riittävän hyvän profiilin kuntorataa.

Oili-onnistuja on katsonut työpaikkansa läheltä kuntokeskuksen, johon hän pääsee heti töiden jälkeen tai jopa lounastauolla. Kestävyyslenkille hän lähtee suoraan kotoa tai tekee ne lasten jalkapallotreenien aikana, sillä kentän ympärillä on loistavat lenkkeilymaastot.

Onnistuja aloittaa maltillisella määrällä

Lassi-lopettaja on kuullut huhuja ”kaiken maailman professoreilta” siitä, että ruokavalio on ratkaisevin tekijä painonpudotuksessa. Mutta hän tietää paremmin: ”Minulla juttu menee niin, että kunnon rääkki päälle ja sillä se kumpu katoaa!”. Hän saa vinkin aloittaa 4 treenillä viikossa, mutta jo toisella viikolla lisää jokaisella päivälle ekstra-aamulenkin tyhjällä mahalla laihtuakseen nopeammin. Kahden viikon päästä häntää alkaa ketuttaa ankarasti ja myös akillesjänne kipuilee jo. Samalla hän päättää palkita itsensä pari kolme kertaa viikossa pitsalla, koska treeni on kuitenkin niin kovaa. Paino junnaa ja pinna alkaa kiristyä toden teolla…

Oili-onnistuja on kuullut, että himoliikunta on huono laihduttaja. Ja että huimasti karisevien kilojen sijasta treenin tuo laihduttajalle erityisesti paremman terveyden, virkeämmän mielen, pirteämmän aineenvaihdunnan ja paremman kuntotason. Kaloreiden jahtaaminen on toissijainen tavoite. Lisäkulutusta hän hakee maltillisesti hyötyliikuntaa lisäämällä, sillä kroppa palautuu siitä hyvin. Ja palautuneena hän pystyy panostamaan innolla ja virkeänä ruokavalioon, joka tuo 70-80% painonpudotustuloksista. Vaa’an lukemat vilistävät alas ja hänellä olisi halua treenata enemmänkin.

Onnistuja hakee sosiaalista tukea

Lassi-lopettaja on hieman hankalassa paikassa. Emäntä ei ole kovin innostunut elämäntapamuutoksesta. Hän rahtaa kotiin pullaa ja pistää pöydän koreaksi rasvaa säästämättä ja kasviksista tinkien. Lassi kuittaa tilanteen mielessään: ”Kyllä tämän kestää, vedän kovalla kuurilla nopeasti kilot pois, enkä viitsi alkaa vaatimaan mitään omia sääntöjä keittiöön siksi aikaa”. Kaveriporukka naljailee myös uudelle treeniharrastukselle ja yrityksille kokeilla ”kaninruokaa”. Lassi miettii, että ei tässä nyt viitsi alkaa numeroa tekemään ja parempi sopeutua joukkoon ja ottaa kaljat ja kebab-lounas, kyllä se treeni kalorit polttaa…

Oili-onnistuja kohtaa samanlaista ”muutosvastarintaa” lähipiirissä. Hän ei ryhdy turhan hankalaksi, mutta mainitsee pyrkivänsä selkeisiin muutoksiin elämäntavoissaan ja pyytää tuttavia ja ystäviä kunnioittamaan ratkaisuaan. Hän myös liittyy netissä vertaisryhmään, joka myös pyrkii muutoksiin. Siellä ei kampitusta kuulu, vaan tarjolla on tukea.

Onnistuja etsii onnistumisensa

Lassi-lopettaja on todella militantti treenitavoitteen kanssa. Kun tuhottomaksi paisunut treenimäärä-tavoite ei onnistu, hän sättii itseään mantralla: ”Kehitys loppuu tyytyväisyyteen. Etkö sinä vätys nyt saa tätä treenihommaa toimimaan!”. Kun treenimäärä on todella kova ja puolet suunnitellusta jää väliin, hänestä alkaa pikkuhiljaa tuntua, että koko projekti on pelkkää epäonnistumista ja siitä voi aivan yhtä hyvin luopua.

Oili-onnistuja aloittaa maltillisella treenimäärä-tavoitteella. Hän ymmärtää, että kukaan ei ole täydellinen. Kolmannella viikolla 4 harjoituksen sijasta toteutui vain kaksi. Hän miettii ensin: ”Hmm, 3 viikossa olen nyt onnistunut tekemään 10 harjoitusta! Se on 10 enemmän kuin kuukausi sitten! Kun saan ensi viikolle vielä 4 harjoitusta, olen tehnyt 16 harjoituksesta 14! Ei hassummin!