Kannattaako kananmunia syödä? Yllättäviä terveysfaktoja munista

Yhdestä munasta saadaan noin kymmenen prosenttia aikuisen päivittäisestä suositeltavasta proteiinin saannista. Proteiini on erityisen tärkeää painonhallitsijalle, sillä se pitää kylläisenä ja siten pois napostelemasta. Proteiinien lisäksi kananmuna sisältää vettä, rasvaa, vähän hiilihydraatteja sekä monipuolisesti vitamiineja ja toistakymmentä erilaista kivennäisainetta.

Voidaankin sanoa, että kananmuna sisältää miltei kaikki tärkeimmät tarvitsemamme ravintoaineet, ainoastaan kuitu ja C-vitamiini puuttuvat. Mikä parasta, biosaatavuus kananmunasta on hyvä, mikä tarkoittaa, että tärkeät ravintoaineet myös imeytyvät elimistöön tehokkaasti.

Keltuainen vai valkuainen?

Kananmunan sisältämästä noin 75 kalorista hieman alle 60 kaloria muodostuu keltuaisesta. Valkuainen onkin keltuaiseen verrattuna todellinen kevyttuote, sillä se sisältää vain jäljelle jäävät noin 15 kaloria.

Kananmunan rasva (5,6 g) ja kolesteroli piilevät myös yksin keltuaisessa. Äkkiseltään voisi kuvitella, että keventäjän kannattaa suosiolla hylätä keltuaiset ja siirtyä pelkkiin valkuaisiin. Asia ei ole kuitenkaan näin yksinkertainen. Keltuaisessa on ensinnäkin hieman enemmän proteiinia, vitamiineja ja kivennäisaineita kuin valkuaisessa. Tämän lisäksi keltuaisen rasvasta kaksi kolmasosaa on tyydyttymätöntä, pehmeää rasvaa, eli rasvahappokoostumus on suositusten mukainen.

Kanojen ruokintarehuun lisätään monilla tiloilla omega 3 -öljyjä, mikä parantaa munan rasvakoostumusta entisestään. Kananmunapaketissa on tällöin merkintä ”omega”. Ravinnosta saatava kolesteroli ei myöskään, vastoin yleistä harhaluuloa, ole yhtä haitallista kaikille, sillä yksilölliset erot ovat suuria. Myöskään ne, joiden kolesteroliarvot kohoavat helposti ruuan kolesterolista, eivät ole yhtenäinen joukko. Osa heistä saattaa syödä runsaasti muitakin eläinrasvoja, jolloin kohonneesta kokonaiskolesterolista on turha syyttää yksin kananmunia.

Keltuaisella on kannattajansa myös sen sisältämän luteiinin ja koliinin vuoksi. Luteiini tutkitusti kohentaa silmien terveyttä. Koliinia tarvitaan muun muassa solukalvojen muodostumiseen ja useisiin tärkeisiin aineenvaihdunnan toimintoihin. Koliinilla on nähty yhteys myös verenpaineen säätelyyn. Koliinille ei ole Suomessa vielä annettu saantisuositusta, mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa koliinin päivittäinen saantisuositus on verrattain korkea. Ravinnossa koliinia esiintyy ylivoimaisesti eniten kananmunan keltuaisessa ja naudan maksassa.

Mikään ei kuitenkaan estä valitsemasta pelkkiä valkuaisia. Näin saa hieman karsittua päivittäistä energiamäärää ja kuitenkin kiitettävästi proteiinia. Ruuanlaiton kannalta keltuaiset eivät myöskään ole aina välttämättömiä. Esimerkiksi munakas onnistuu hyvin pelkistä valkuaisistakin. Smoothieihin valkuainen tuo proteiinia ilman rasvaa.

Kokkaa kananmunasta

Kananmunien sopiva käyttömäärä on ravitsemussuositusten mukaan 2-3 kpl viikossa. On kuitenkin syytä muistaa, että tähän väestötason suositukseen on laskettu mukaan perinnöllisestä, ylikorkeasta kolesteroliarvosta kärsivät. Kananmuna joutaa siis useamminkin keventäjän lautaselle, vähintäänkin valkuainen.

Kananmuna on edullinen, helposti saatavissa oleva monikäyttöinen herkku, joka maistuu sellaisenaan, ruuanvalmistuksessa ja leivonnassa. Kananmuna antaa ruokiin makua, väriä ja kiiltoa; vaahtoutuu, hyytyy, saostaa ja sitoo raaka-aineita. Kananmunaa voi Suomessa käyttää myös raakana, esimerkiksi majoneesissa, jälkiruokakastikkeissa ja jäädykkeissä, sillä salmonellariski on hyvin pieni.

Tiesitkö?

Keltuaisen ympärille joskus keitettäessä muodostuva vihertävänmusta rengas johtuu rautasulfidien muodostumisesta ja on vaaraton. Vihertymistä voidaan estää lyhentämällä munan keittoaikaa sekä jäähdyttämällä ja kuorimalla muna nopeasti.

Krista Kupariharju

Krista Kupariharju, ruokatoimittaja

Krista valmistui vuonna 2008 kotitalousopettajaksi Helsingin Yliopistosta. Hän aloitti freelance-toimittajan työt jo ennen valmistumistaan ja profiloitui opintojen ollessa loppusuoralla vahvasti ruokaan. Alan lehtiin kirjoittamisen lisäksi tärkeää työkokemusta antoi pesti Huomenta Suomen aamukokkina.

  • Keveyttä Aasian keittiöistä

    Monen mielikuvissa aasialainen ruoka perustuu valkoiseen riisiin tai ui kookosmaidossa. Todellisuudessa keventäjä voi ottaa paljon oppia Kaukoidän keittiöistä. Eksoottisten raaka-aineiden valikoima kaupoissa on parantunut, mikä on tehnyt thaimaalaisesta, kiinalaisesta, intialaisesta ja japanilaisesta kokkailusta entistä helpompaa...
  • Parsa on keventäjän kevätkasvis

    Parsan paras sesonki kestää maaliskuun lopulta kesäkuun loppuun. Nyt onkin jo korkea aika popsia parsat suihin. Vähäkalorinen parsa on toivottu vieras keventäjän grillissä. Ulkomaisen parsan ilmestyminen kauppoihin huhtikuun korvalla on takuuvarma kevään merkki. Samoihin aikoihin...
  • Fleksaus on järkevä ruokatrendi!

    Fleksaus eli fleksitarismi on vanha juttu uudella nimellä. Fleksitaristi lisää kasvisten määrää ruokavaliossaan joko säästämällä lihan juhlahetkiin, lisäämällä kasviksia liharuokiin tai käyttämällä valmiita lihankorvikkeita. Fleksaus voi auttaa laihtumaan! Fleksaus on trendikästä, mutta mitä se oikein...

Lue lisää:

Kirjoita haku ja paina Enteriä

Liity 125 000+ tilaajaamme

Liity 125 000+ tilaajaamme

Tilaa ilmainen uutiskirjeemme nyt ja saat 20% alennuksen keventäjien jäsenyydestä. Saat säännöllisesti sähköpostiisi asiantuntijatietoa, käytännön vinkkejä ja erikoistarjouksia. 

Kiitos, että tilasit Keventäjän kirjeen! Tarkista vielä sähköpostisi ja vahvista liittyminen.

Liity 125 000+ tilaajaamme

Liity 125 000+ tilaajaamme

Tilaa ilmainen uutiskirjeemme nyt ja saat 20% alennuksen keventäjien jäsenyydestä. Saat säännöllisesti sähköpostiisi asiantuntijatietoa, käytännön vinkkejä ja erikoistarjouksia. 

Kiitos, että tilasit Keventäjän kirjeen! Tarkista vielä sähköpostisi ja vahvista liittyminen.

Pin It on Pinterest