Jokaisen Keventäjän olisi hyvä ymmärtää mikro- ja makroravintoaineiden ero. Tässä ravintoaineiden ero pähkinänkuoressa.
Mikroravinteet välttämättömiä elintoiminnoille
Mikroravinteet ovat näkymättömiä sankareita, joita kehosi kaipaa pieninä määrinä. Nämä pienet ravintoaineet osallistuvat moniin tärkeisiin elintoimintoihin, kuten energiantuotantoon, entsyymien ja hormonien säätelyyn, immuunijärjestelmän vahvistamiseen, kasvuun, luuston terveyteen ja nestetasapainon ylläpitämiseen.
Esimerkiksi raudalla on tärkeä rooli hapen kuljettamisessa soluille, kun taas kalsium on välttämätön ravintoaine luuston terveyden ylläpitämiseksi.
Mikroravinteet voidaan luokitella neljään luokkaan:
Vesiliukoiset vitamiinit: Nämä vitamiinit poistuvat elimistöstä, jos niitä kulutetaan liikaa. Tähän luokkaan kuuluvat mm. B-vitamiinit ja C-vitamiini.
Rasvaliukoiset vitamiinit: Nämä vitamiinit varastoituvat maksaan ja rasvakudokseen, mukaan lukien A-, D-, E- ja K-vitamiinit.
Hivenaineet: Välttämättömiä pieninä määrinä, mutta kriittisiä kehon eri toiminnoille. Tähän luokkaan kuuluvat muun muassa rauta, mangaani, kupari, sinkki, jodi, fluori ja seleeni.
Makromineraalit: Tarvitaan suurempia määriä kuin hivenaineita. Makromineraaleilla, kuten kalsiumilla, fosforilla, magnesiumilla, kaliumilla ja natriumilla, on tietty rooli kehossasi.
Täytä mikroravinnetarpeesi:
Mikroravinteiden puute voi aiheuttaa joukon terveysongelmia sairauksista alentuneisiin energiatasoihin ja heikentyneeseen immuunitoimintaan. Monipuolinen ruokavalio onkin avainasemassa mikroravintoaineiden saannissa.
Makroravinteiden määrät löytyvät ravitsemussuosituksista
Mutta entäs sitten makrot? Makroravinteet ovat puolestaan aineita, joita kehosi kaipaa merkittäviä määriä päivittäisten toimintojen ylläpitämiseen, aineenvaihduntaprosessien tukemiseen sekä kudosten kasvuun ja korjaamisen edistämiseen.
Makroravinteet voidaan luokitella kolmeen pääryhmään:
Proteiinit: Välttämätön kudoksille, kasvulle ja monille biokemiallisille prosesseille. Proteiineilla on myös ratkaiseva rooli aineenvaihdunnan, hormonien ja happo-emäs-tasapainon ylläpitämisessä.
Rasvat: Osallistuu energiantuotantoon, hormonitoimintaan ja rasvaliukoisten vitamiinien imeytymiseen.
Hiilihydraatit: Hiilihydraatit toimivat kehosi ensisijaisina energialähteinä.
Suomalaisten ravintosuositusten mukaan ruokavalio olisi hyvä koostaa seuraavasti:
45-60 % hiilihydraatteja
25-40 % rasvaa
10-20 % proteiinia
Näiden makroravinteiden saantisuosituksiin vaikuttavat monet tekijät, kuten päivittäinen aktiivisuustaso, ikä ja energiantarve.
Syömällä makroravintoaineita jokaisesta luokasta, tulet nauttineeksi samalla monipuolisesti mikroravintoaineita.
LUE MYÖS: 5 terveellistä aamiaista: Näitä asiantuntijat suosittelevat
Lähteet: THL, Shape
Parempi kuin monivitamiini! Kevään sesonkivihannes on todellista superruokaa
Vitamiinien syömisen sijaan kannattaa ruokavalioon sisällyttää maukkaita ja ravintoarvoiltaan monipuolisia vihanneksia. Yksi tällainen vitamiinipommi on kevään sesonkivihannes, eli parsa. Sen lisäksi, että parsa on tehokas diureetti, eli nesteenpoistaja, se on täynnä vitamiineja ja antioksidantteja. Ja...
Laihdutuslääkkeet eivät ratkaise lihavuuden hoitoa - mutta voivat tukea elämäntapamuutoksessa
Ylipainon ennustetaan lisääntyvän lähivuosina maailmanlaajuisesti. Asiantuntijoiden mukaan lihavuus on globaali epidemia, jonka taltuttamiseen vaaditaan uudenlaisia ja monipuolisia keinoja. Diabeteksen hoitoon suunnattu, semaglutidiin pohjautuva lääke on noussut laajasti keskusteluun sen ruokahalua vähentävän ominaisuuden takia. Mehiläisen asiantuntijalääkärit...
10 vinkkiä kestävän juoksukunnon rakentamiseen
Keväällä luonnon herätessä uuteen eloon, inspiroituu moni juoksun aloittamisesta. Alla olevat Coronarian fysioterapeutti Taru Lammin kymmenen vinkkiä auttavat sinua juoksun aloittamisessa ja pitämään harrastusta yllä pidempäänkin. 10 vinkkiä: Näin pääset alkuun juoksemisessa 1. Kirkasta tavoite...
