Tavoitteena kilo kasviksia päivässä

Suurin osa tuntee sanonnan ”puoli kiloa kasviksia päivässä”. Suomalaisissa ravitsemussuosituksissa virallinen luku on ollut aiemmin 400 grammaa, mutta nyt määrä on nostettu 500 grammaan. Halusin testata, millaiseksi arki muuttuu, jos tavoitteen nostaa vielä ylemmäs; kiloon kasviksia, juureksia, marjoja ja hedelmiä päivässä.

Painonhallinnan kannalta kasvisten riittävä käyttö on keskeistä, sillä pysyvä painonhallinta on hyvin vaikeaa liian niukalla kasvisten syönnillä. Kasvisten vaikutus painoon on moninkertainen verrattuna moneen muuhun ruokavaliomuutokseen. Esimerkiksi kuidun määrän lisääminen, herkkupäivien karsiminen tai jopa rasvan määrän rukkaus eivät usein ole vaikutuksiltaan yhtä tehokkaita kuin kasvisten lisääminen. Tämä johtuu siitä yksinkertaisesta faktasta, että kasvikset syrjäyttävät ruokavaliosta energiapitoisempia aineksia, usein vielä puolihuolimattomasti.

Oma lukunsa kasvisten ihanuudessa ovat toki niiden muut terveysvaikutukset. Kasvikset suojaavat lukuisilta erilaisilta sairauksilta, eikä kasviksia voi korvata minkäänlaisilla ravintovalmisteilla, sillä suurta osaa kasviksissa vaikuttavista aineista ei ole olemassakaan pillereinä. En siis näe allergioiden ohella yhtään kelpoa syytä, miksi kasviksia ei kannattaisi syödä enemmän – ERITYISESTI keventäessä. Suomalaiset kuitenkin syövät huomattavasti vähemmän kasviksia kuin esimerkiksi Välimeren maissa elävät, joten minun on pakko ottaa selvää, mikä kasvisten syönnissä voi olla niin vaikeaa.

”Alku on aina hankala” on toinen sanonta, jonka varmasti moni tietää. Minäkin saan tuntea sen pian nahoissani. Kasviskuurini alkaa viikonloppuna, jolloin olen päivät töissä messuilla. Ruokahuollosta vastataan puolestani; saan toki itse päättää, haluanko kebabbia, pizzaa vai jotakin kolmatta, ei kovinkaan kasvispainotteista ruokaa. Lounaani sisältääkin muutaman hassun kurkunpalan ja pari ruokalusikallista tomaatti-jäävuorisalaatti-komboa. Päivän mittaan syön muutaman hedelmän, mutta kaiken kaikkiaan en yllä kasvismäärässä moneenkaan sataan grammaan. Iltaisin alkaakin melkoinen pakkosavotta, sillä vaikka päivällinen olisi kasvisruokaa, saan vielä kaivaa avuksi napostelukasvikset. Näinä päivinä kilo kasviksia tuntuu työltä.

Normiviikon koittaessa törmään uuteen ilmiöön: huomaan kadehtivani niitä, jotka pääsevät osallisiksi työpaikkaruokaloiden antimista. Olen varma, että valmiiden salaattipöytien äärellä pystyisin paljon helpommin suoriutumaan ainakin lounaasta mallikelpoisesti. Kasvisten kuoriminen ja raastaminen pelkäksi taustatueksi tuntuu kotioloissa vaivalloiselta.

Niinpä päätän ottaa uuden lähestymistavan: muutan ruokavalioni suosiolla paljon kasvispainotteisemmaksi, jolloin kasvikset eivät ole enää pelkän lisukkeen roolissa. Huomaan pian, että syrjäyttäväni esimerkiksi jauhelihan määrää kasviksilla yllän helposti yhdessä ateriassa jo lähes 500 grammaan kasviksia. Toinen vastaava ateria illalla, päälle pulleat kirsikkatomaatit, välipalahedelmät ja -marjat smoothieiden muodossa, ja kilo alkaakin tuntua lasten leikiltä. Tämä kuitenkin vaatii keittövaa’an ja sen, että olen itse tiukasti kokin kauhassa kiinni. Ulkona syöminen jättää yhä kasvisten määrän vajaaksi.

Kotikokkausten varassa eläminen loputtomiin ei ole suurelle osalle ihmisistä realismia, kuten ei myöskään kasviskekojen punnitseminen. Vaikka harvalla vaarana todellakaan on liika kasvisten syönti, raja se on porkkanoidenkin pureksimisessa, sillä kokonaisruokavalion mielekkyys on kaiken a ja o. Joillain laihduttajilla hyvin runsas, eli jopa yli kilon kasvisten syönti päivässä voi johtaa yksipuoliseen ja liiankin kevyeen ruokavalioon, olettaen, ettei päivään juuri muuta kasvisten lisäksi mahdu. Tämä voi kostautua jossain vaiheessa valtaisina näläntuntemuksina tai kierteenä, jossa tuntuu, että kylläisyyden mittari on yksin se, että vatsa on koko ajan täynnä.

Minun tapauksessani maaninen, tiettyyn grammamäärään pyrkiminen ei johtanut liian kevyeen ruokavalioon, sillä halusin kasvisten vastapainoksi syödä muutakin. Juurekset kun alkoivat jossakin vaiheessa maistua puulta, vaikka ne yleensä lukeutuvat lempirouskuteltaviini. Näin ollen palasin kuukauden testijakson jälkeen hyvin pitkälle vanhoihin tottumuksiini, pienillä viilauksilla. Tarkistin ensimmäistä kertaa tässä vaiheessa, paljonko olen yleensä syönyt kasviksia ja huomasin ilokseni, että ilmankin erillistä tsemppausta tai ”kuuria”, määrä kohoaa helposti noin puoleen kiloon. Päätin hyväksyä sen vallan riittävänä määränä, sillä se on tähänkin asti pitänyt minut terveenä ja tyytyväisenä, eikä sen eteen ole tarvinnut tehdä sen kummempia ponnistuksia. Testijakson opettamat viilaukset kohdistuivat sellaisiin ruokiin, joihin laitan usein tavasta ja tottumuksesta paljon lihaa ja vähän kasviksia, vaikka maun kärsimättä suhde voisi hyvin olla toisinkin päin. Näin oletan (ilman keittiövaakaa) pääseväni hyvinä päivinä noin 800 grammaan kasviksia, jolloin mukaan mahtuu myös niitä päiviä, jolloin rullapitan välistä kurkisteleva kurkkukolmikko ja lasi tuorepuristettua appelsiinimehua jäävät hyvällä omallatunnolla ainoaksi kasvisanniksi.

Krista Kupariharju

Krista Kupariharju, ruokatoimittaja

Krista valmistui vuonna 2008 kotitalousopettajaksi Helsingin Yliopistosta. Hän aloitti freelance-toimittajan työt jo ennen valmistumistaan ja profiloitui opintojen ollessa loppusuoralla vahvasti ruokaan. Alan lehtiin kirjoittamisen lisäksi tärkeää työkokemusta antoi pesti Huomenta Suomen aamukokkina.

  • Kulhollinen keveyttä

    Keittoja suositellaan usein kilojen karistajille, eikä syyttä. Keitot ovat monessakin mielessä erinomaista ruokaa. Keitto pitää lämpimänä, mutta ennen kaikkea myös kylläisenä. Keitoista puhuttaessa liian monen keventäjän muistikuvissa kummittelevat takavuosien dieettiohjeiden mukaiset selleri-kaalikeitot, joita lusikoitiin vastahakoisesti...
  • Keventäjä kermojen viidakossa

    Suomalaisten ruokakauppojen hyllyillä komeilee valtava valikoima erilaisia kermoja ja kasvirasvavalmisteita. Paljouden keskellä keventäjän voi olla vaikea valita parasta. Perinteiset kermat Kerma valmistetaan erottamalla rasva maidosta. Kermaksi voidaan kutsua tuotetta, joka sisältää maitorasvaa vähintään 10 %...
  • Loppukesän parhaat kevythampurilaiset

    Hampurilaiset ovat ihanaa kesäruokaa, keventäjällekin. Viitseliäs valmistaa herkkupurilaisen itse ja muistaa kolmea tärkeää sääntöä: pienempikin hampurilainen täyttää, majoneesi kannattaa vaihtaa kevyempään, ja lisukkeet on syytä päivittää järkeviksi. Hampurilaisissa on paljon energiaa, rasvaa ja suolaa, eikä...

Lue lisää:

Kirjoita haku ja paina Enteriä

Liity 125 000+ tilaajaamme

Liity 125 000+ tilaajaamme

Tilaa ilmainen uutiskirjeemme nyt ja saat 20% alennuksen keventäjien jäsenyydestä. Saat säännöllisesti sähköpostiisi asiantuntijatietoa, käytännön vinkkejä ja erikoistarjouksia. 

Kiitos, että tilasit Keventäjän kirjeen! Tarkista vielä sähköpostisi ja vahvista liittyminen.

Liity 125 000+ tilaajaamme

Liity 125 000+ tilaajaamme

Tilaa ilmainen uutiskirjeemme nyt ja saat 20% alennuksen keventäjien jäsenyydestä. Saat säännöllisesti sähköpostiisi asiantuntijatietoa, käytännön vinkkejä ja erikoistarjouksia. 

Kiitos, että tilasit Keventäjän kirjeen! Tarkista vielä sähköpostisi ja vahvista liittyminen.

Pin It on Pinterest