Totta puhuen helpoimmalla pääset, kun vain syöt mielin määrin erilaisia kasviksia joka aterialla . Älä pitäydy vain lisukeraasteessa, vaan pistele kasviksia ja marjoja poskeen pääruoaksi, jälkiruoaksi ja välipalaksi. Kokeile kasvispitoisia keittoja, wokkeja, pataruokia, höystöjä, marjarahkoja, hedelmäsalaatteja ja mausta ruokasi reilusti tuoreyrteillä.
Kasviksilla on suuri merkitys elintoimintoihimme, sillä ne sisältävät runsaasti puolustuskykyämme parantavia aineita. Kasvisten väriaineet toimivat antioksidantteina yhdessä vitamiinien ja kivennäisaineiden kanssa. Ilman antioksidantteja soluillemme käy kuten aurinkoon unohtuneelle voille: ne härskiintyvät.
Lisäksi kasvikset sisältävät paljon vettä ja vatsan toiminnalle tärkeitä kuituja. Niissä on runsaasti hitaasti imeytyviä hiilihydraatteja, mutta merkityksettömän vähän rasvaa – lukuun ottamatta pähkinöitä, siemeniä, avocadoa ja kookosta. Suolaa ja kolesterolia niissä ei ole ollenkaan.
Ei siis ole yllättävää, että ahkera kasvisten popsiminen alentaa verenpainetta, vähentää verensokerin vaihteluja, auttaa pitämään veren kolesterolitason normaalina, parantaa suolen toimintaa sekä vähentää sydän- ja verisuonitautien ja useiden syöpätyyppien riskiä. Lisäksi hampaat ja ikenet saavat mukavasti haastetta.
Kasvikset voi jakaa karkeasti viiteen väriryhmään. Näillä kaikilla ryhmillä on oma tehtävänsä sekä ruokalautasella että elimistössämme.
Vihreä
Salaatit, kaalit, pavut, herneet ja yrtit ovat tyypillisiä vihreitä kasviksia. Kasviksen voimakas vihreä väri kertoo yhteyttävien viherhiukkasten suuresta määrästä.
Viherhiukkasissa on runsaasti muun muassa rautaa sekä sen imeytymistä edistävää C-vitamiinia. Tummanvihreät kasvikset sisältävät myös K-vitamiinia, joka edistää veren hyytymistä. Vihreät kasvikset vähentävät tutkitusti syöpäriskiä.
Vihreät kasvikset säilyttävät värinsä, kun kypsennysaika pidetään lyhyenä ja kasvikset myös jäähdytetään nopeasti. Hyvä tapa saada tarpeeksi vihreää suuhunsa, on pitää kotona ruukkuyrttejä ja -salaatteja ja napsaista niiden lehtiä leivän päälle ja ruoan sekaan.
Violetti
Luumujen, viinirypäleiden, punasipuleiden, mustikoiden, retiisien ja punajuurten sininen tai purppurainen väri syntyy antosyaaneista. Antosyaanien terveysvaikutus perustuu siihen, että ne toimivat kehossa antioksidantteina. Myös flavonoidit, joita on runsaasti voimakkaan värisissä kasviksissa, toimivat antioksidantteina. Niiden myös uskotaan hidastavan vanhenemista ja parantavan muistia.
Monista tutuista vihanneksista, kuten sipulista, kukkakaalista ja perunasta on jalostettu violetin sävyisiä lajikkeita. Näiden lajikkeiden antioksidanttivaikutukset ovat huomattavasti alkuperäislajikkeita paremmat.
Lilat sävyt haalistuvat helposti keitettäessä. Jos haluat näyttävän lautasen, keitä kasvikset sitruunahapolla höystetyssä vedessä.
Punainen
Punaiset väriaineet kuuluvat karotenoideihin – kuten keltaiset ja oranssitkin. Karotenoideista tunnetuin on lykopeeni, jota on muun muassa tomaatissa, verigreipissä ja vesimelonissa . Lykopeeni ehkäisee tutkimusten mukaan sydän- ja verisuonisairauksia sekä miesten eturauhassyöpää.
Myös punaisissa kasviksissa on yleiskuntoa ylläpitävää ja antioksidanttina toimivaa C-vitamiinia. Hyviä punaisia C-vitamiinin lähteitä ovat esimerkiksi mansikka ja paprika.
Punaisten kasvisten väri kestää yleensä hyvin keitettäessä, joten ne ovat lautasella kaunista katseltavaa. Pidä myös mielessä, että punaiset kasvikset lisäävät salaattien terveysvaikutuksia.
Kelta-oranssi
Karotenoideihin kuuluvat keltaiset ja oranssit väriaineet kielivät siitä, että kasviksessa on paljon vitamiineja.
Oranssi beetakaroteeni on väriaineista tunnetuin. Se muuttuu elimistössä A-vitamiiniksi, joka ylläpitää ihon ja limakalvojen kuntoa sekä näkökykyä. Beetakaroteenia saat tietysti porkkanasta, mutta sitä on runsaasti myös punaisessa paprikassa ja vihreissä kasviksissa, kuten parsakaalissa.
Porkkanan lisäksi saat keltaista ja oranssia lautasellesi vaikkapa maissista, paprikoista, keltaisesta tomaatista, luumuista, hunajamelonista, lakoista ja kantarelleista.
Vaalea
Tehokkaimpia valkoisten kasvisten flavonoideista ovat kversetiini ja allisiini, joita on sipulikasveissa. Nämä aineet torjuvat viruksia ja bakteereita elimistössä ja toimivat antioksidantteina. Päivän kversetiiniannoksen katat ruokalusikallisella sipulisilppua. Jos sipuli ei maistu, saat kvesetiiniä myös esimerkiksi omenasta.
Siitakesienistä löytyvällä lentinaanilla on monia terveysvaikutuksia ja sitä arvostetaan etenkin kiinalaisessa lääketieteessä. Myös kaalikasvien värittömät sulfidi-yhdisteet edistävät terveyttä.
Ruoanlaittopalettiin saat valkoista sipulin ja sienten lisäksi esimerkiksi kukkakaalista, palsternakasta, retikasta ja vesikastanjasta.
Vaihtelunvaraa siis löytyy. Värit lisäävät ruokahalua ja ruoan houkuttelevuutta. Käytä ruoanlaitossa ja kattauksessa mielikuvituksellisesti värejä: leikittele vastaväreillä tai sommittele sävy sävyyn. Ja ennen kaikkea syö värejä huoletta!
