Kevytjäätelöiden jäljillä – testissä kesäherkkujen kevyemmät serkut

Krista Kupariharju, ruokatoimittaja

Suomalaisten jäätelönsyönti on oikeastaan aika uskomaton ilmiö. Jäätelöhullu kansa nuolee tötteröitä vuodessa 14 litran edestä (henkeä kohti), mikä on eniten koko Euroopassa. Sen vielä ymmärtää, että harvat helteet pehmittävät pään ja saavat jonottamaan kioskeille viilentävän herkun himossa, mutta suomalaiset pitävät kiinni tuutista myös paukkupakkasilla. Keventäjälle jäätelö voi muodostua ongelmaksi, jos talvisin jäätelö on jälkiruoka ja kesäisin jokapäiväinen itsestäänselvyys.

Peruskermajäätelö sisältää noin 200 kcal/100g. Salakavalaa energialisää tuovat muun muassa suklaa, pähkinät, mantelit, toffee ja erilaiset kastikkeet. Rasvaa peruskermajäätelössä on noin 12 g, josta lähes kaikki on tyydyttynyttä.

Yleisestä kuvitelmasta poiketen myös kasvirasvajäätelössä on saman tai lähes saman verran kaloreita kuin kermajäätelössä. Kaiken lisäksi kasvirasvajäätelöiden valmistusaineena käytetään pääasiassa tyydyttyneitä rasvoja (ja transrasvoja), joten terveellisempänä vaihtoehtona kasvirasvajäätelöä ei voi pitää.

Verrattain uusi jäätelöinnovaatio, maitojäätelö sen sijaan on keventäjälle kannatettava vaihtoehto. Sen pääraaka-aine on nimensä mukaisesti maito, joka on kermaa vähärasvaisempaa.

Yleisestikin kannattaa muistaa, että vaikka jäätelöissä on sokeria, jäätelön sisältämä rasva on kuitenkin ratkaisevampi tekijä energiapitoisuuksia mitattaessa.

Suomi on paitsi jäätelön, myös kevyttuotteiden luvattu maa. Siksi olisikin loogista, että pakastearkut pursuisivat erilaisia light-liitteisiä jäätelöitä.

Asetin tavoitteekseni testata jäätelöt, joissa on ”kevyt”-merkintä sekä kaikki sellaiset jäätelöt, joissa on alle 150 kcal/100g, poislukien mehujäät ja sorbetit.

Ostopaikaksi valitsin ison supermarketin, joten oletin palaavani kotiin painavan kylmäkassin kanssa. Toisin kävi. Sormet sinisenä vertailin pakkauksien tuoteselosteita, ja turhautuminen kävi lähellä. Löysin tasan 2 jäätelöä, joissa oli merkintä ”kevyt”: toinen oli tiiliskivipakkaus vaniljajäätelöä ja toinen oli vadelmajäätelöpikari. Tämän lisäksi löysin em. kesän uutuuksia, maitojäätelöitä, muutamassa eri maussa.

Pingviini Vanilija Kevyt, 1 l

Kevytjäätelön nimellä markkinoitu, vähälaktoosinen vaniljajäätelö sisältää sekä rasvatonta maitoa että kermaa. Ilmeisesti maitoa ei ole tarpeeksi, jotta sitä voisi kutsua maitojäätelöksi tai sitten valinta on valmistajalta tahallinen.

  • 138 kcal/100 g
  • rasvaa 4,2 g

Arvio: Rakenne on selkeästi kermajäätelöä ”köykäisempi”. Aidon vaniljan mausta saa vain haaveilla. Tämä jäätelö maistuu ja tuntuu kevytversiolta, joten en lämpene sille. Tämä toimisi kenties jäätelöannoksessa, jossa on kermavaahtoa, kastiketta, kookoshiutaleita, strösseleitä ja marenkimuruja. Liioittelemattakin on selvä, että tämä kevytjäätelö pelastuisi vain ei niin kevyillä lisukkeilla, jolloin lopputulos on sama kuin höyläisi kevytjuustoa viisi viipaletta yhden täysrasvaisen viipaleen sijaan.

Pingviini Arkijäätelö appelsiinimaito, 1 l

Maitojäätelöuutuus sisältää sekä vaniljamaitojäätelöä että appelsiininmakuista maitojäätelöä.

  • 137 kcal/100 g
  • rasvaa 4,2 g

Arvio: Appelsiinin maku tuo jäätelöön raikkautta ja sopii maitojäätelöön hyvin.  Muuten rakenne on hyvin samankaltainen kuin kevyt-vaniljajäätelössä, ja molempia vaivaavat samankaltaiset ongelmat.

Ingman Sokeroimaton Vanilija-vadelmapikari

Vähälaktoosista vadelmanmakuista jäätelöä ja vadelmakastiketta.

  • 159 kcal/100g  (yhdessä pikarissa 94 kcal)
  • rasvaa 0,3 g

Arvio: Vadelmapikari on valmistettu rasvattomaan maitoon ja makeutettu stevialla. Makeutta siinä ei juurikaan ole, ja rakenne muistuttaa kahta muuta testattavaa. Joudun pistämään vadelmapikarin samaan kategoriaan kuin kaksi edellistä: suureksi herkuksi se ei taivu.

Tunnelmat testin jälkeen

Ensimmäisenä mieleeni nousi ajatus käyttöasteen päivittämisestä. Onko jäätelöä syötävä kesälläkään joka ikinen päivä, vaikka taivas vihmoisi vettä ja lämpömittari olisi hädin tuskin 20:n puolella? Jos jäätelöä on pakko tavan vuoksi saada usein, ehkä maitopohjaisista jäätelöistä (ja mehujäistä ja sorbeteista) olisi ratkaisuksi. Itse valitsisin koska tahansa ihanan, (italialaisen), täysrasvaisen ja tarpeeksi makean jäätelöpallon harvemmin syötynä. Keventäjänkin jäätelöannos saa komeilla korkeana ja pursuta kermavaahtoa ja hilloa, jos jäätelö nähdään juhlaruokana jokaviikkoisen herkun sijaan.

Sorbetit ja mehujäät olisivat toki kasvattaneet testijoukon määrää, mutta koin niiden vertailemisen maitopohjaisiin jäätelöihin ”epäreiluksi.” Ja vaikka mehujäät ovat kermajäätelöitä selkeästi keveämpiä, niihinkin sisältyy pieni koukku: mehujää painaa enemmän kuin kermajäätelö, joten on syytä tarkistaa, mikä on todellinen energiamäärä puikkoa, 100 grammaa tai 100 ml:aa kohden.

Mielikuvat hämäävät helposti. Erilaiset tofujäätelöt ym:t ”vaihtoehtotuotteet” hahmottuvat monen mielessä erityisen terveellisinä, mutta terveellisyys ei ole aina sama asia kuin keveys. Vertailun vuoksi tutkasin muutaman tofujäätelön pakkausselosteet ja selvisi, että nämä soijajäätelöt sisälsivät yli 300 kcal/100 g, mikä on jo melkoinen määrä!

Kaikki keventäjälle sopivat jäätelöt eivät löydy pakastealtaista. Viime vuosien hitti, ulkomailla jo vuosikymmenien ajan mainetta niittänyt frozen youghurt, eli ”jogurttijäätelö” on raikas vaihtoehto kermajäätelölle. Frozen youghurttia myydään jäätelöpisteissä kautta maan ja se tarjotaan pehmytjäätelömäisessä muodossa. Maustamattomassa versiossa on noin 100 kcal/100 g. On kuitenkin hyvä muistaa, että frozen jogurtin ”jippo” ovat sen kanssa tarjottavat ihanat lisukkeet. Keventäjällä on tuhannen taalan paikka pitää herkku kevyenä valitsemalla lisukkeeksi esimerkiksi marjoja keksinmurujen ja kinuskikastikkeen sijaan.

Jäätelön mielijän ei tosin tarvitse lähteä kotoa minnekään. Kokeile Keventäjien ihanaa (mesiangervolla maustettua) jogurtti-kotijäätelöä. Siinä on 125 kcal/100g, ja rasvaa siitä on jogurtin verran, noin 4 grammaa.

Krista Kupariharju

Krista Kupariharju, ruokatoimittaja

Krista valmistui vuonna 2008 kotitalousopettajaksi Helsingin Yliopistosta. Hän aloitti freelance-toimittajan työt jo ennen valmistumistaan ja profiloitui opintojen ollessa loppusuoralla vahvasti ruokaan. Alan lehtiin kirjoittamisen lisäksi tärkeää työkokemusta antoi pesti Huomenta Suomen aamukokkina.

  • Painonhallintaa pillereillä? – testissä vihreä kahvi -kapselit

    Vihreä kahvi kuulemma kiihdyttää aineenvaihduntaa, vähentää näläntunnetta ja saa painon putoamaan jopa 5-10 kg kuukaudessa. Tästä laihdutustuotteesta oli pakko ottaa selvää. Syksy on laihdutustuotteiden kulta-aikaa. Bikinit ovat ehtineet kesän aikana puristua pieniksi, ja töihin ja...
  • Hapatetut ruuat tukevat laihdutusta

    Hapatetut ruuat hellivät vatsaasi ja auttavat painonhallinnassa. Mutta mitä ne oikein ovat? Hapatetut, eli fermentoidut tuotteet ovat tämän päivän juttu. Mistään uudesta ilmiöstä ei kuitenkaan ole kyse, sillä hapattaminen on ikivanha säilöntämenetelmä. Enää ei säilötä...
  • Marjojen syönti kannattaa - kaikkia syitä ei tunneta!

    Marjat kuuluvat keventäjän lautaselle. Kuidun ja flavonoidien lisäksi marjat sisältävät tutkijoillekin tuntemattomia, terveyttä edistäviä ainesosia. Keventäjän kannattaa ehdottomasti sisällyttää marjat ruokavalioonsa. Marjojen uusia terveysvaikutuksia löydetään koko ajan, vaikka niiden mekanismit kaipaavat vielä lisätutkimusta. Mustikka on...

Lue lisää


Kirjoita haku ja paina Enteriä

Liity 125 000+ tilaajaamme

Liity 125 000+ tilaajaamme

Tilaa ilmainen uutiskirjeemme nyt ja saat 20% alennuksen keventäjien jäsenyydestä. Saat säännöllisesti sähköpostiisi asiantuntijatietoa, käytännön vinkkejä ja erikoistarjouksia. 

Kiitos, että tilasit Keventäjän kirjeen! Tarkista vielä sähköpostisi ja vahvista liittyminen.

Liity 125 000+ tilaajaamme

Liity 125 000+ tilaajaamme

Tilaa ilmainen uutiskirjeemme nyt ja saat 20% alennuksen keventäjien jäsenyydestä. Saat säännöllisesti sähköpostiisi asiantuntijatietoa, käytännön vinkkejä ja erikoistarjouksia. 

Kiitos, että tilasit Keventäjän kirjeen! Tarkista vielä sähköpostisi ja vahvista liittyminen.

Pin It on Pinterest