Kohti hyvinvointipainoasi

Kirsikka Aittola, ravitsemusasiantuntija

Miksi painoindeksin määräämä ihannepaino voi olla ongelmallinen?

Painoindeksi- (eng. Body Mass Index, BMI) ja ihannepaino-termit ovat meille kaikille tuttuja. Olemme laskeneet itsellemme sopivaa painoa painoindeksin mukaan mahdollisesti jo kouluiässä. Lääkärimme on saattanut ottaa ihannepainomme puheeksi ja todennäköisesti tavoittelemme edelleen jotain painolukemaa painoindeksin tietyltä väliltä.

WHO on määritellyt ihannepainon (ns. normaalipainon) rajaksi BMI 18,5–25 kg/m2; vaihteluvälin ollen siten melko suuri.  Painoindeksin normaalipainon rajat ovat WHO:n tekemä kompromissi. Painoindeksissä on kuitenkin monenlaisia ongelmia.  Se ei esimerkiksi erottele rasva- ja lihaskudosta. Lihaksikas henkilö saatetaan herkästi luokitella painoindeksiltään ylipainoiseksi. Lisäksi painoindeksin mukaan pidempi henkilö saa painaa suhteessa vähemmän kuin lyhyempi henkilö. Ikääntyneillä normaalipainon rajat ovat myös hieman korkeammat.

Käytännössä ihannepaino tarkoittaa BMI:n mukaan esimerkiksi 170 cm pitkällä henkilöllä painoa 53–72 kilon välillä. Ihannepainossa voi siis olla jopa parinkymmenen kilon vaihtelu. Usein meidän oma haaveilemamme ihannepainon alue on kuitenkin paljon tiukempi kuin terveyden kannalta määritetty sopiva vaihteluväli. Tämä johtaa helposti ainaiseen haluun pudottaa ”ne muutamat kilot” pois, mikä erityisesti naisten keskuudessa tuntuu yleiseltä ajatukselta. Jatkuva tyytymättömyys painoon on yleistä, vaikka henkilö olisi ihannepainon rajoissa.

Ristiriita painojen välillä saattaa aiheuttaa jojolaihdutusta

Ajatusta ihannepainosta voi siis lähestyä ulkoapäin tulevan paineen kautta tai oman terveyden näkökulmasta. Ristiriita näiden välillä aiheuttaa helposti tyytymättömyyttä omaan vartaloomme ja saa jopa normaalipainoisen henkilön laihduttamaan. Normaalipainoisen henkilön laihduttaminen johtaa usein haitalliseen jojolaihduttamiseen. Jojolaihdutus ja useat laihdutusyritykset lisäävät riskiä ylipainolle ja vielä merkittävämmin riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin sekä tyypin 2 diabetekseen. Tutkimusnäytön mukaan on mahdollista, että jojolaihdutus erityisesti normaalipainoisilla lisää ei-toivottua rasvamassan määrää ja vähentää lihasmassaa. Jojolaihdutuksen tuloksena on siis entistä enemmän rasvaa ja vähemmän lihasta kehossa. Usein painoa tulee jopa enemmän verrattuna lähtötilanteeseen, mistä saattaa seurata ylipaino-ongelman kierre.

Biologinen normaalipaino eli hyvinvointipaino

Jatkuva halu olla nykyistä laihempi on usein lähtöisin jo nuoruudesta. Laihuuspaine tulee esimerkiksi kulttuuristamme ja sen arvoista. Todellisuudessa painomme on vahvasti perimämme sanelemaa. Kaikilla meillä on oma yksilöllinen normaalipainomme eli biologinen normaalipainomme. Kuvaava termi tälle on myös hyvinvointipaino. Hyvinvointipainossa elimistö toimii täysipainoisesti ja henkilö voi hyvin sekä fyysisesti että psyykkisesti. Tähän painoon elimistö pyrkii aineenvaihduntaansa säätelemällä. Lyhytaikaisesti biologisesta normaalipainosta voi helpostikin poiketa, mutta jatkuva taistelu perimää vastaan on raskasta ja stressaavaa.

Keho voi siis hyvin hyvinvointipainossamme – meitä ei palella, unihäiriöt pysyvät poissa, kuukautiset tulevat naisilla normaalisti ja vatsa voi hyvin. Ruoka ei pyöri jatkuvasti mielessämme, eikä tule tarvetta ahmia. Mieliala pysyy hyvänä ja keskittymiskyky toimii niin töissä kuin kotona. Painonhallinta on siten kaikin puolin helpompaa.

Mikä on hyvinvointipainoni?

Biologista normaalipainoamme emme pysty valitsemaan, vaan se määräytyy pitkälti perimämme mukaan. Terveyden kannalta ihannepainon vaihteluväliksi on annettu 18,5–25 kg/m2, eli se voi vaihdella paljon. Monenlainen on siten normaalia, mutta emme pysty suoraan painoindeksirajoista määrittelemään omaa hyvinvointipainoamme.

Jotta tietäisit oman hyvinvointipainosi, tarkastele vaikkapa sukulaisiasi: millaiseen painoon ja ruumiinrakenteeseen perheesi perimä näyttää teitä ohjaavan? Ovatko piirteesi samanlaisia? Entä löydätkö jotain vanhoja kuvia itsestäsi, jossa vointisi oli hyvä (ulkonäöstä muuten piittaamatta)?

Huomaa, että biologinen normaalipaino ei ole pelkkä yksi painolukema, vaan se on suurempi vaihteluväli. Terveen aikuisen paino vaihtelee usein esimerkiksi 5–10 kg mm. kuukautiskierron, mahdollisten raskauksien, iän ja elintapojen mukaan. Ikääntyessä biologinen normaalipaino nousee muutamia kiloja. Jos takanasi on monta raskautta, voi olla, että hyvinvointipainosi on hilautunut hieman ylöspäin. Teini-ikäisenä biologinen normaalipaino on matalampi kuin aikuisena, joten älä haikaile enää nuoruuden painoosi! Säästämäsi teini-iän farkut voi jo heittää menemään. Muista myös, että paino vaihtelee vuorokauden eri aikoina useammankin kilon.

Jos et löydä historiastasi tasapainotilaa ja hyvinvointipainoasi, se löytyy normaalin ja monipuolisen syömisen ja riittävän liikunnan avulla. Paino on oikea, kun pystyt ylläpitämään painoasi ilman jatkuvaa stressiä, syöminen pysyy hallinnassa, ruoka-ajatukset eivät pyöri koko aikaa mielessäsi, naisena kuukautiskierto on säännöllistä ja voit hyvin. Tällöin olet hyvin todennäköisesti hyvinvointipainossasi.

Muista kuitenkin, että hyvinvointipainosi ei välttämättä ole sama kuin painoindeksin antama ihannepainosi, vaan se voi olla vaikkapa paino BMI:n välillä 25–26 kg/m2. Vallitsevassa kauneusihanteessa voi tuntua epäreilulta, että toisen hyvinvointipaino on BMI 20–21 kg/m2, kun toisella se on 23–24 kg/m2, vaikka itsekin mielisi ulkonäkönsä kannalta alhaisempaan painoon. Laihduttaminen omaa hyvinvointipainoaan alhaisempaan painoon ja siinä pysyminen vaatisi kuitenkin jatkuvaa syömisen tarkkailua, yltiöpäistä liikunnan harrastamista ja aiheuttaisi henkilölle luultavasti pahoinvointia pidemmällä aikavälillä. Oman biologisen normaalipainon alapuolelle laihduttamisessa ei hyvinvoinnin kannalta ole mitään järkeä ja pahimmassa tapauksessa voi aiheuttaa jojolaihduttamista ja jopa syömishäiriöistä käyttäytymistä, kuten ahmimista.

Miten siis tiedät olevasi hyvinvointipainossasi?

Tässä tunnusmerkkejä hyvinvointipainoosi:

  • Hyvinvointipaino ei ole vain yksi lukema vaan laajempi painoalue, johon perimäsi vaikuttaa vahvasti.
  • Pystyt ylläpitämään painoasi ilman jatkuvaa stressiä.
  • Painosi pysyy vakaana ilman jatkuvaa ruoasta kieltäytymistä, itsensä nälättämistä, ahmintaa tai valtavaa liikuntamäärää.
  • Hyvinvointipainossasi sinun ei tarvitse joka päivä käydä tunnin juoksulenkillä painonnousun pelossa.
  • Vireystilasi pysyy hyvänä koko päivän.
  • Mielialasi eivät vaihtele suunnattomasti.
  • Keskittymiskykysi riittää esimerkiksi työntekoon, opiskeluun tai kirjan lukemiseen.Ruoan himo tai ahminta-ajatukset eivät ole jatkuvasti mielessäsi.
  • Verenpaineesi, pulssisi, ruumiinlämpösi ja veriarvosi ovat normaalit.
  • Naisena kuukautisesi tulevat säännöllisesti.
  • Painosi tai ulkonäkösi eivät rajoita sosiaalisia suhteitasi. (Mukailtu kirjasta Nälkäinen sydän, 2016.)

Kokonaisvaltaisen hyvinvointimme kannalta on tavoiteltavaa, että laskennallinen ja toivomamme ihannepaino olisi mahdollisimman lähellä biologista normaalipainoamme eli hyvinvointipainoamme. Tällöin tuntisimme olevamme sopivan kokoisia juuri sen painoisena, missä sekä mielemme että kehomme voivat hyvin.

Lähteet:
Charpentier P, Viljanen R, Keski-Rahkonen A. Nälkäinen sydän. Parane bulimiasta. 2016. Kustannus Oy Duodecim.

Dulloo A, Jacquet J, Montani J, Schutz Y. How dieting makes the lean fatter: from a perspective of body composition autoregulation through adipostats and proteinstats awaiting discovery. Obesity Reviews;2015:16:25–35.

Kärkkäinen U, Dadi Y, Keski-Rahkonen A. Nuoren naisen ihannepaino – sosiokulttuurisia ja terveydellisiä näkökohtia. Duodecim 2015;131:55–61.

Montani J, Schutz Y, Dulloo A. Dieting and weight cycling as risk factors for cardiometabolic diseases: who is really at risk? Obesity Reviews;2015:16:7–18.

Kirsikka Aittola

Kirsikka Aittola, ravitsemusasiantuntija

Kirsikka Aittola on ravitsemustieteilijä ja valmistumassa laillistetuksi ravitsemusterapeutiksi. Hän on erityisen kiinnostunut painonhallinnan haasteista, ohjannut painonhallintaryhmiä sekä ollut mukana elintarviketutkimuksissa. Kirsikan lempiajanvietteitä ovat simppeli ruoanlaitto ystävien kesken sekä liikunta vuodenaikojen mukaan.

  • Kohti hyvinvointipainoasi

    Tiedät ehkä oman ihannepainosi, mutta mikä on hyvinvointipainosi? Ne eivät ole välttämättä kaksi samaa asiaa. Henkilön itsensä ja kulttuurin luomien ulkonäköpaineiden takia nämä kaksi painoa ovat usein ristiriidassa keskenään. Tämä ristiriita saa jopa normaalipainoisen henkilön...
  • Osaatko syömisen taidon?

    Tarvitsemmeko ehkä sittenkään tarkkaa tietoa ruoan kaloreista ja ravintoaineista syödäksemme hyvin ja terveellisesti? Voisiko terveyden ja painonhallinnan kannalta olla ensisijaista opetella syömiskäyttäytymiseen liittyviä taitoja ja asenteita ruokavalion ravitsemuksellisen sisällön sijaan? Riittäisikö, jos alkuun opettelisimme syömisen...

Lue lisää


Kirjoita haku ja paina Enteriä

Liity 125 000+ tilaajaamme

Liity 125 000+ tilaajaamme

Tilaa ilmainen uutiskirjeemme nyt ja saat 20% alennuksen keventäjien jäsenyydestä. Saat säännöllisesti sähköpostiisi asiantuntijatietoa, käytännön vinkkejä ja erikoistarjouksia. 

Kiitos, että tilasit Keventäjän kirjeen! Tarkista vielä sähköpostisi ja vahvista liittyminen.

Liity 125 000+ tilaajaamme

Liity 125 000+ tilaajaamme

Tilaa ilmainen uutiskirjeemme nyt ja saat 20% alennuksen keventäjien jäsenyydestä. Saat säännöllisesti sähköpostiisi asiantuntijatietoa, käytännön vinkkejä ja erikoistarjouksia. 

Kiitos, että tilasit Keventäjän kirjeen! Tarkista vielä sähköpostisi ja vahvista liittyminen.

Pin It on Pinterest