Kun mieli tekee syödä, vaikka ei ole nälkä – kaikki mitä tunnesyömisestä olisi hyvä tietää

Moni meistä on joskus huomannut syövänsä, vaikka ei oikeastaan ole nälkä. Raskas päivä, kuormittunut mieli tai yksinäinen olo voi saada käden hakeutumaan kaapille lähes huomaamatta.

Tunnesyöminen on hyvin tavallista eikä siinä ole mitään hävettävää. Se on inhimillinen yritys helpottaa oloa, sillä ruoka aktivoi aivojen mielihyväjärjestelmää ja voi hetkellisesti tuoda lohtua, turvaa tai rauhaa. Haasteita syntyy silloin, kun syömisestä tulee ainoa keino käsitellä vaikeita tunteita.

Ruoka on luontevasti kietoutunut tunteisiin ja ihmissuhteisiin. Se kuuluu juhliin, lohdutukseen ja yhdessäoloon, ja siksi on luonnollista, että syömiseen liittyy muutakin kuin ravitsemusta.

Tavoitteena ei ole poistaa tunteita syömisestä, vaan lisätä tietoisuutta ja valinnanvapautta: milloin syön, miksi syön ja mitä oikeasti tarvitsen juuri nyt.

Miksi tunnesyöminen on niin yleistä?

Tunnesyömistä voivat laukaista monenlaiset tilanteet. Arjen kuormitus näkyy usein sekä mielessä että kehossa, ja ruokaa saatetaan käyttää keinona lievittää epämukavaa oloa.

Yleisiä tunnesyömistä käynnistäviä tekijöitä ovat esimerkiksi:

• työ- tai opiskelustressi

• taloudelliset huolet

• ihmissuhdeongelmat

• terveyteen liittyvät murheet

• tylsyys, väsymys tai yksinäisyys

Monilla taustalla on myös pitkä laihduttamisen tai syömisen rajoittamisen historia. Kun keho ei saa riittävästi energiaa, nälkä ja mieliteot voimistuvat, mikä lisää tunnesyömisen riskiä.

Lisäksi kaikille ei ole helppoa tunnistaa tai sanoittaa omia tunteitaan, jolloin ruoka voi toimia ikään kuin vaimentimena epämukaville tuntemuksille.

Kun ruokaa käytetään toistuvasti tunteiden säätelyyn, siitä voi vähitellen muodostua automaattinen tapa. Tunne herää, ja ennen kuin sitä ehtii kunnolla tiedostaa, syöminen on jo käynnissä.

Fyysinen nälkä ja tunnenälkä – miten ne eroavat?

Fyysinen nälkä on kehon viesti siitä, että se tarvitsee energiaa. Se kehittyy yleensä vähitellen ja helpottuu syömällä. Tunnenälkä sen sijaan voi tulla äkillisesti ja kohdistua tiettyihin ruokiin, jotka tuovat lohtua tai mielihyvää.

Vaikka vatsassa olisi jo kylläinen olo, syöminen voi silti jatkua.

LUE MYÖS: Kalorien laskeminen vai intuitiivinen syöminen – kumpi on parempi?

Näitä kahta on helppo sekoittaa, ja usein ne esiintyvät yhtä aikaa. Jos et ole syönyt riittävästi päivän aikana, tunnesyömisen todennäköisyys kasvaa. Siksi säännöllinen ja riittävä syöminen on yksi tärkeimmistä keinoista vähentää tunnesyömistä.

Miten tunnesyömistä voi opetella käsittelemään?

Ensimmäinen askel on pysähtyminen. Kun huomaat halun syödä, voit hetken aikaa kysyä itseltäsi: olenko fyysisesti nälkäinen vai tarvitsenko jotain muuta? Vastaus ei aina ole selvä, eikä sen tarvitsekaan olla.

Monia auttaa omien tunnesyömisen tilanteiden havainnointi. Kun alat tunnistaa toistuvia hetkiä, voit vähitellen löytää uusia tapoja vastata samoihin tarpeisiin. Usein taustalla on jokin perustarve, joka kaipaa huomiota, kuten:

• stressi, joka tarvitsee lepoa, taukoa tai hengähdystä

• tylsyys, joka kaipaa tekemistä tai virikettä

• yksinäisyys, joka kaipaa yhteyttä toisiin ihmisiin

Liike voi olla yksi keino purkaa kuormitusta. Kevyt kävely, venyttely tai rauhallinen hengityshetki voi jo muutamassa minuutissa muuttaa kehon ja mielen tilaa. Myös mindfulness- ja tietoisen syömisen harjoitukset auttavat lisäämään yhteyttä kehoon ja sen viesteihin.

Tietoinen syöminen tarkoittaa sitä, että syödessä ollaan läsnä. Ruokaa ei hotkita huomaamatta, vaan sen makuun, rakenteeseen ja kylläisyyden tunteeseen pysähdytään. Samalla voi kysyä itseltään esimerkiksi:

• syönkö nyt nälkään vai tunteeseen

• helpottaako ruoka tätä hetkeä vai tarvitsenko jotain muuta

Yhtä tärkeää on opetella puhumaan itselle lempeämmin. Syyllisyys ja itsesyytökset lisäävät usein kierteen voimaa. Utelias ja myötätuntoinen suhtautuminen sen sijaan tukee muutosta ja auttaa ymmärtämään omaa käyttäytymistä ilman arvostelua.

Milloin on hyvä hakea apua?

Jos syöminen tuntuu jatkuvasti hallitsemattomalta, herättää ahdistusta tai vie paljon ajatuksia, tukea kannattaa hakea. Ravitsemusterapeutti tai mielenterveysalan ammattilainen voi auttaa käsittelemään sekä syömistä että sen taustalla olevia tunteita.

LUE MYÖS: Oletko tunnesyöjä? Tunnista merkit ja löydä keinot hallita syömistä

Tunnesyömisen kanssa ei tarvitse jäädä yksin. Muutos ei tapahdu hetkessä, mutta pienetkin askeleet kohti parempaa itsetuntemusta ja myötätuntoa voivat helpottaa oloa merkittävästi.

Lähde: HealthLine