Kenen paino sitten on liian suuri? Eräs lääkäriystäväni sanoi, että ihminen on lihava, silloin kun hän ei voi nauramatta katsella omaa vartaloaan peilistä. Kauneus ja lihavuus ovat kuitenkin katsojan silmissä, joten vähän tarkempia menetelmiä kannattaa käyttää.
Yksinkertainen painoindeksi
Yksinkertaisin menetelmä on painoindeksi (BMI), jonka saa jakamalla paino (kg) pituuden (m) neliöllä. Siis: Jos esimerkiksi 170 cm (1,70 m) pitkä henkilö painaa 80 kg, hänen painoindeksinsä on 80/1,72 = 80/(1,7 x 1,7) = 80/2,89 = 27,7 kg/m2.
Painoindeksin tulkinta perustuu suuriin tutkimuksiin, joissa on seurattu tuhansia tai kymmeniätuhansia ihmisiä. Näissä tutkimuksissa painoindeksi on lisännyt todennäköisyyttä sairauksiin ja kuolleisuuteen alla olevan taulukon mukaisesti.
Ohessa painoindeksin viitealueet.
- alle 18,5: Paino on ihannetta pienempi. Sairastuvuusriski on suurentunut. Usein laihuus on kuitenkin seuraus sairaudesta, eikä sen syy.
- 18,5-24,9: Ihannepaino. Laihduttamiseen ei ole mitään terveydellistä syytä.
- 25,0-29,9: Lievä lihavuus. Sairastuvuusvaara on suurentunut. Laihduttamiseen ei yleensä ole tarvetta, ruoka- ja liikuntatottumusten muuttamiseen sen sijaan usein on.
- 30,0-34,9: Merkittävä lihavuus. Sairastuvuusvaara on selvästi suurentunut, myös tavallista suurempi kuolleisuusriski. Laihduttaminen on perusteltua.
- 35,0-39,9: Vaikea lihavuus. Todennäköisyys sairastua lihavuuden takia on jo hyvin suuri. Laihduttaminen on erittäin perusteltua.
- 40 tai enemmän: Sairaalloinen lihavuus.
Vyötärön ympärysmittaus varmentaa tuloksen
Painoindeksi saattaa olla jonkin verran koholla myös suuren lihasmassan takia. Luuston painavuus sen sijaan ei ole kovin hyvä selitys. Koska vatsan seudulle kertyvä rasva on terveydelle kaikkein haitallisista, vyötärön ympäryksen mittauksella voidaan varmentaa, aiheuttaako liika paino terveydellisen vaaran. Vyötärön ympärys mitataan alimman kylkiluun ja suoliluun puolestavälistä eli yleensä pari senttimetriä navan yläpuolelta. Mittaus tehdään normaalin uloshengityksen lopussa. Käytä ihoa myötäilevää, mutta joustamatonta mittanauhaa (esim. ompelumittanauha) ja mielellään kaveria, joka tekee mittauksen. Mittanauhan on pysyttävä vaakatasossa.
Vyötärön ympärysmitan käyttö lihavuuteen liittyvän sairastuvuusvaaran arvioinnissa.
- Ei vaaraa, kun vyötärön ympärysmitta on naisilla alle 80 cm, miehillä alle 90 cm
- Lievä vaara, kun vyötärön ympärysmitta on naisilla 80-90 cm, miehillä 90-100 cm
- Huomattava vaara, kun vyötärön ympärysmitta on naisilla yli 90 cm, miehillä yli 100 cm
Vyötärön ympärysmittaus on siksikin hyvä, ettei sitä voi oikein selitellä. Vatsalihasten harjoituttaminen esimerkiksi punttisalilla ei nimittäin suurenna vyötärön ympärystä niin, että sillä saataisiin virheellinen tulos.
Rasvaprosentin arviointia ei tarvita
Monissa kuntosaleissa on laitteita, jotka antavat arvion rasvan osuudesta kehon painossa eli ns. rasvaprosentin. Yleisimmin käytetty laite on bioimpedanssi, jonka mittaus perustuu muutaman muun tekijän ohella kehon sähkövastukseen. Varastoitunut rasva on kuivaa kudosta, mikä lisää sähkövastusta. Lihaksessa taas on paljon vettä, mikä vähentää vastusta.
Bioimpedanssimittausten pulmia on kaksi: Ensinnäkin eri laitteilla saadaan eri tulos ja joskus ero voi olla jopa useita prosenttiyksiköitä. Toiseksi laitteiden arvio rasvan määrän sopivuudesta ei ole samalla tavalla kansainvälisesti yhtenäinen kuin tulkinta painoindeksin tai vyötärön ympärysmitan sopivuudesta. Painoindeksin ja vyötärön ympäryksen mittauksen jälkeen rasvaprosentin arviointi ei siten tuo uutta tai varmempaa tietoa.
Kyse on todennäköisyyksistä
Vaikka paino olisi karannut käsistä, ei peli ole menetetty. Aina on mahdollisuus pudottaa painoaan ja jo 5 % laihtuminen on terveydelle hyväksi. Ja vaikka tämäkin yritys epäonnistuisi, on hyvä muistaa, että fyysisesti aktiivinen ja järkevästi syövä liikapainoinen on aina terveempi kuin samanpainoinen, mutta laiska ja epäterveellisesti ahmiva.
Mikael Fogerholm, ravitsemustieteen professori, ETT
Mikael Fogelhom on Suomen tunnetuimpia ravitsemuksen asiantuntijoita. Hän on Helsingin Yliopiston ravitsemustieteen professuurin ohella aktiivinen yhteiskunnallinen ravitsemusvaikuttaja. Mikael harrastaa kestävyysliikuntaa ja pianonsoittoa. Mikael toimi Keventäjien asiantuntijana vuosina 2006-2015.
Kaamos ja kilot: Miten pimeä aika vaikuttaa painonhallintaan ja mielialaan?
Alkutalven pimeys voi olla joillekin painonhallinnan kannalta vaikeaa aikaa. Liika syöminen ja lihominen voikin joskus olla seurausta kaamosmasennuksesta tai -väsymyksestä. Mutta yhtä hyvin kyse voi olla elintavoista, joita vain on niin vaikea pitää terveellisinä, kun...Nukkumalla paino hallintaan?
Nukkuessa ei kulu paljon energiaa, joten runsaan nukkumisen luulisi edistävän lihavuutta – eikö tämä ole ihan luonnollista? Asia onkin päinvastoin, sillä univaje saa syömään enemmän. Tutkimukset kertovat ihan kummia: etenkin lapsilla, nuorilla ja työikäisillä vähiten...Raskaus ja imetys – avoin ikkuna uusille elintavoille
Raskauden ja imetyksen aikana ei laihduteta, mutta terveistä elämäntavoista on silti syytä pitää huolta. Jopa noin puolella lihavista naisista lihavuus on alkanut raskauksista, joten syytäkin elämäntapojen tarkkailuun on. Raskaus ja imetys ovat elämänvaiheita, jolloin kiinnostus...