Painonpudotus auttaa elintasosairauksiin

Ylipaino on lisääntynyt länsimaissa ja laajemminkin maailmalla voimakkaasti. Tämä suuntaus vaikuttaa myös terveyteemme – tai pikemminkin terveytemme menettämiseen.

Elintapaohjausta tulisi käyttää huomattavasti nykyistä painokkaammin hyvinvointisairauksien hoidossa. Näin saataisiin myös säästöjä terveydenhuollon hoitokustannuksiin, sillä varhain aloitetut elintapahoidot eivät maksa alkuunkaan samaa, mitä näiden sairauksien ja niiden liitännäistautien myöhemmät hoitokustannukset.

Verisuonet kuntoon painonhallinnalla

Sydän- ja verisuonitaudit ovat suurin kuolleisuuden aiheuttaja länsimaissa. Näistä taudeista merkittävin on sepelvaltimotauti. Ylipaino on yksi taudin riskitekijöistä. Lisäksi ylipaino voi aiheuttaa monia muita taudin riskitekijöitä, kuten kohonnutta verenpainetta sekä sokeriaineenvaihdunnan ja rasva-aineenvaihdunnan häiriötiloja. Ylipainon voidaan siis sanoa olevan yhteydessä länsimaiden suurimpaan kuolinsyyhyn.

Lisäksi ylipaino aiheuttaa myös muiden verisuonien ahtautumista (valtimonkovettumista, ateroskleroosia). Terveytemme kannalta näitä muita keskeisiä valtimotauteja ovat aivoverisuonten, kaulavaltimoiden, munuaisvaltimoiden ja alaraajojen valtimoiden ahtautumat. Kaikkiaan sydän- ja verisuonitaudit vastaavatkin noin puolta kaikista kuolinsyistä länsimaissa. Ylipaino on näiden sairauksien kiistaton riskitekijä.

Kohonnut verenpaine on Suomessa suorastaan kansansairaus. Vaivaan syö lääkettä 600 000 suomalaista, joista 500 000 saa hoitoon Kelan korvausta. Ylipaino on taudin merkittävä riskitekijä tupakoinnin, liikunnan puutteen ja runsaan suolan käytön ohella. Myös perimä vaikuttaa taudin syntyyn.

Kohonneen verenpaineen aiheuttamat ongelmat voitaisiin vähentää murto-osaan nykyisestä pudottamalla ruokavalion energiamäärää sekä rasvojen ja suolan määrää, lisäämällä liikuntaa sekä luopumalla tupakoinnista. Jo muutaman kilon painonpudotus auttaa suurinta osaa kohonneesta verenpaineesta kärsiviä. Monet useita kiloja laihtuneet ja muutoinkin elintapoihinsa paneutuneet verenpainepotilaat ovat jopa kyenneet lopettamaan kokonaan lääkityksen.

Kakkostyypin diabetes on yksi eniten yleistyvistä sairauksista. Ennusteen mukaan vuonna 2015 Suomessa on jo lähes puoli miljoonaa kakkostyypin diabeetikkoa. Taudin riskiä kasvattavat lähinnä ylipaino, liikunnan puute ja perimä. Tutkimuksissa on havaittu liikunnan lisäämisen, terveellisemmän aterioinnin ja pienenkin painonpudotuksen vähentävän sairastumisen riskiä ja jopa palauttavan jo sairastuneita henkilöitä takaisin terveiden kirjoihin. Laihtumista ja hyvää painonhallintaa voidaan hyvällä syyllä sanoa yhdeksi keskeisimmistä kakkostyypin diabeteksen ennaltaehkäisijäksi ja hoitokeinoksi.

Rasva-aineenvaihdunnalle vauhtia

Suuri osa rasva-aineenvaihdunnan häiriöistä on ehkäistävissä ja hoidettavissa terveellisillä ravintotottumuksilla ja riittävällä liikunnalla. Parhaiten koholla olevaa seerumin kokonaiskolesterolia, LDL-kolesterolia ja triglyseridiä pienennetään syömällä vähemmän tyydyttynyttä rasvaa ja kolesterolia. Hyvän HDL-kolesterolin kohdalla paras keino kasvattaa arvoja on kestävyysliikunta, kuten kävely, pyöräily, hölkkä tai hiihto.

Metabolinen oireyhtymä on myös selvästi ylipainoon liittyvä sairaus. Keskivartalolihavuuden ohella tautiin kuuluu kohonnut verenpaine, sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöt sekä munuaisten toiminnan häiriö (ns. mikroalbuminuria).

Metabolinen oireyhtymä on elintapojemme muutoksen aiheuttama sairaus, jota voitaisiin hoitaa ja ennaltaehkäistä laihduttamalla, liikkumalla ja muuttamalla ravintotottumuksiamme terveemmiksi eli vähentämällä rasvaa ja suosimalla runsaskuituista ruokavaliota.